Päätökset

Julkisen sanan neuvosto tekee käsittelyyn otetusta kantelusta joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavaan päätökseen voi sisältyä myös vakava huomautus. JSN:n päätökset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1995.

Hae päätöksiä

  • Vapaa haku

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Vuosi

Vapauttava

2677/IL/98

Länsiväylä
Länsiväylän artikkelissa käsiteltiin huoltajuusriitaa haastattelemalla riidan toista osapuolta. Kantelija, riidan toinen osapuoli, oli itse tuonut asian aiemmin julkisuuteen, jolloin aihetta käsiteltiin kantelijan näkökulmasta. Länsiväylän artikkeli oli neuvoston mielestä asiallinen, ja kantelijan toimia moitittiin lähinnä tapahtuneita tosiasioita selostamalla. Neuvosto katsoi, että tiedotusvälineiden on voitava käsitellä yleisesti merkittäviä kysymyksiä myös yksityishenkilöiden kokemusten perusteella. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden henkilöiden suojaamiseen, jotka eivät ole antaneet suostumustaan heitä koskevien tietojen julkistamiseen. Lehti oli pyrkinyt suojaamaan asianosaisten henkilöllisyyttä mm. siten, että artikkelissa ei mainita henkilöiden nimiä, kaupunginosia tai muita tietoja, jotka voisivat viitata asuinpaikkaan. Kantelijan esille tuomilla ja lehden myöntämillä virheillä ei ollut merkitystä asiasisällön kannalta. Lehdellä ei siis ole ollut velvollisuutta oikaisuun. Vastinetta kantelija ei ole vaatinut. Neuvosto totesi myös, että näkökulman valinta on toimituksellinen ratkaisu, johon JSN ei puutu. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2673/SL/98

Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomat julkaisi uutisen, joissa kerrottiin kaupunginjohtajan saamasta tuomiosta. Uutisessa tuotiin esille myös kantelijan, kyseisen kaupunginjohtajan silloisen sihteerin, saama tuomio rikoksen suosimisesta. Tapahtumaselostus oli sävyltään asiallinen, ja siinä keskityttiin selostamaan kaupunginjohtajan saaman tuomion taustoja. Lehti julkaisi uutisen vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin oli antanut päätöksensä. Neuvosto totesi kaupunginjohtajan rikoksen herättäneen kohtuullisen suurta huomiota, joten tekoon kiinteästi liittyneen kaupunginjohtajan sihteerin toiminnan esille tuominen oli perusteltua asian uutisarvon vuoksi. Uutisessa ei kerrottu kantelijan nimeä, mutta siitä ilmeni paikkakunta sekä kantelijan ammatti, joiden perusteella kantelija oli uutisesta helposti tunnistettavissa. Mikäli lehti ei olisi yksilöinyt rikoksen suosimiseen syyllistynyttä henkilöä kaupunginjohtajan sihteeriksi, olisivat syyttömät saattaneet joutua epäilyksenalaisiksi. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2672/SL/98

Kaleva
Sanomalehti Kalevassa uutisoitiin kiinteistövälittäjän saama tuomio, josta toimitus oli saanut vihjeen telefaxilla. Uutinen julkaistiin vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin oli antanut päätöksensä, eikä uutisessa mainittu tuomitun nimeä. Uutisessa oli virhe siinä, että vankeusrangaistuksen ei kerrottu olleen ehdollinen. Neuvoston mielestä lehden olisi pitänyt tarkistaa telefaxilla saatu tieto. Uutisessa ollut virhe olisi kuitenkin ollut korjattavissa vastineella tai oikaisulla. Lehti olikin valmis korjaamaan virheensä, mutta kantelija kielsi oikaisun. Neuvoston mielestä henkilöt, jotka kykenivät tunnistamaan kantelijan uutisesta, olivat todennäköisesti jo muutenkin tietoisia oikeudenkäynnistä ja sen taustoista. Neuvoston mielestä kavalluksesta tuomitun kiinteistövälittäjän henkilöllisyydellä oli myös ainakin paikallista merkitystä. Ottaen huomioon myös julkaisemisajankohta ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2666B/AL/98

Iltalehti

Vapauttava

2666A/AL/98

Ilta-Sanomat

Vapauttava

2665/AL/98

7 päivää

Vapauttava

2656/PL/98

Kaakkoisseutu

Vapauttava

2662/SL/98

Satakunnan Kansa

Langettava

2644/MTV/98

MTV3

Vapauttava

2661/SL/98

Pyhäjokiseutu

Vapauttava

2653/SL/98

Satakunnan Kansa

Vapauttava

2636/MTV/98

MTV3
MTV3:n Seitsemän ja Kymmenen Uutisissa kerrottiin vastineista, jotka ympäristöhallinto oli antanut Natura-ohjelmasta tehtyihin muistutuksiin. Kummassakin uutispätkässä haastateltiin erästä maanomistajaa. Seitsemän Uutisissa maanomistaja totesi nähneensä paperin ja antavansa sille kouluarvosanaksi neljä plus. Kymmenen Uutisissa näytettiin häntä näytettiin lukemassa vastinetta. Useimmat katsojat varmaan mielsivät, että haastateltavan kädessä näkyvä vastine oli tullut hänelle itselleen. Kyse oli kuitenkin toiselle henkilölle lähetetystä vastineesta, joten haastattelutilannetta voi pitää tältä osin lavastettuna. Toisaalta, haastateltava oli saanut puhelimitse tiedon oman muistutuksensa kohtalosta ja hänen esittämänsä kritiikki oli luonteeltaan yleistä. Sillä seikalla, että haastateltavan kädessään pitämä vastinepaperi oli osoitettu toiselle henkilölle, ei näin ollen ollut asiallista merkitystä. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2634/SL/98

Kaleva
Kaleva kertoi sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä, jossa oli otettu kantaa virkamiesten menettelyyn eräässä lastensuojeluasiassa. Jutussa mainittiin nimeltä seitsemän virkamiestä, heidän joukossaan kaksi sosiaalityöntekijää. Tapahtumaselostus ei kuitenkaan painottunut heidän menettelyynsä, vaan paikallisen sosiaalitoimiston sosiaalijohtajan sekä lääninhallituksen virkamiesten toimintaan. Lehtijuttu oli sävyltään asiallinen, eikä sosiaalityöntekijöiden nimiä ollut neuvoston mielestä julkistettu epäasiallisella tavalla. Lehtijutusta mahdollisesti syntyneet väärinkäsitykset, esimerkiksi työyksiköiden osalta, olisi voinut korjata vastineen avulla. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2621/SL/98

Ilkka
Ilkassa oli jo pitkään käyty keskustelua, jonka alkuperäisenä kimmokkeena oli kantelijan vuoden -18 tapahtumia käsittelevän kirjan ilmestyminen. Kantelu kohdistui nyt kahteen mielipidekirjoitukseen, joissa käsiteltiin ensisijaisesti kantelijan isoisän toimintaa, mutta esitettiin samalla kantelijan tutkimusotetta ja lähdeaineiston valikointia koskevia väitteitä. Esitetyt väitteet ja luonnehdinnat olivat erittäin kärjekkäitä. Neuvosto kiinnitti kuitenkin huomiota myös siihen, että lehti julkaisi viivytyksettä kantelijan seikkaperäiset vastineet. Niissä käytetty kieli ei ollut yhtä kovaa kuin julkaistujen mielipidekirjoitusten. Vastineista oli kuitenkin selvästi luettavissa, mikä oli kantelijan käsitys mielipidekirjoittajan asiantuntemuksesta. Vastineissaan kantelija saattoi myös tuoda esille sen laajan tunnustuksen, jota hänen työnsä on saanut. Käydyssä mielipiteenvaihdossa nämä kantelijan nauttimasta laajasta arvovallasta kertovat seikat asettivat hänet keskustelijana huomattavasti vastapuoltaan vahvempaan asemaan. Näiden seikkojen vuoksi, ja kun mielipidesivun kirjoittelussa on vakiintuneesti sallittu kärkevämpiä ja hätkähdyttävämpiä ilmaisuja kuin varsinaisessa toimituksellisessa aineistossa, ei neuvosto ryhtynyt kantelun johdosta enempiin toimiin.

Langettava

2619/SL/98

Karjalan maa
Karjalan Maa teki lehdelle lähetetystä mielipidekirjoituksesta lehtijutun. Tarkkaavainen lukija saattoi huomata jutussa olleen viittauksen siihen, että se perustui lähetettyyn kirjoitukseen. Muuten juttu oli laadittu tavanomaisen lehtijutun tapaan, kuin haastatteluun pohjautuen. Juttu oli itsessään sävyltään asiallinen ja kirjoittajan olennaiset argumentit ilmenivät siitä. Kirjoittajan kanssa ei ollut kuitenkaan sovittu asiasta. Menettely oli poikkeuksellinen ja olisi yleistyessään omiaan horjuttamaan lehteä kohtaan tunnettavaa luottamusta. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Päätöksestä äänestettiin luvuin 6-3.

Vapauttava

2627/SL/98

Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomien kolumnissa irvailtiin paljon julkisuudessakin esiintyneen kaksikon opetusmetodeja. Irvailu kohdistui myös siihen, miten he hyödyntävät omaa persoonaansa ja kehoaan opetuksessaan. Kaksikon käyttämät, henkilökohtaisia reviirejäkin rikkovat opetusmenetelmät olivat tuoneet heille osaltaan julkisuutta. Samalla he olivat altistaneet itsensä koulutusmetodeihinsa ja jopa fyysiseen olemukseensa kohdistetulle arvioinnille. Kolumnissa tosin puututtiin toisen kouluttajista fyysisiin ominaisuuksiin tavalla, joka monessa tilanteessa rikkoisi hyvää journalistista tapaa. Viittaukset perustuivat kuitenkin hänen omaan esiintymiseensä, vaikkakin sitä kärjistäen. Kolumnin parodinen luonne ilmeni lukijalle välittömästi. Lehti julkaisi viivyttelemättä kaksikon laajan vastineen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.