Päätökset

Julkisen sanan neuvosto tekee käsittelyyn otetusta kantelusta joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavaan päätökseen voi sisältyä myös vakava huomautus. JSN:n päätökset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1994.

Hae päätöksiä

  • Vapaa haku

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Vapauttava

2360/SL/96

Turun Sanomat
Sanomalehti kertoi vakuutustoimintaan liittyneistä epäselvyyksistä. Vakuutusyhtiön konkurssipesästä oli löytynyt yli sata vakuutusta, joiden allekirjoitusta epäiltiin väärennöksiksi. Uutisessa ei mainittu teosta epäillyn kantelijan tai hänen yhtiönsä nimeä eikä muitakaan tunnistetietoja yhtiöstä. Artikkelissa haastateltiin nimeltä mainitsematonta yhtiön edustajaa, joka kiisti sen, että asiassa olisi mitään epäselvää tai rikollista. Oikeudenkäynnin alkamisesta kertonut artikkeli oli puolestaan sävyltään asiallinen ja siitä ilmeni selkeästi, mistä syytteessä oli kysymys. Lisäksi lehti julkaisi kantelijan kirjoituksen, jossa hän selvitti asiaa omasta näkökulmastaan.Kolmas artikkeli kertoi oikeuden vapauttavasta päätöksestä. Uutisen selostusosa oli jossain määrin epätarkka. Toisaalta se, että kantelijaan kohdistuneet syytteet hylättiin, oli nostettu otsikkoon. Neuvoston mielestä uutisen epätarkkuus olisi ollut korjattavissa vastineen tai oikaisupyynnön kautta, ottaen vielä huomioon sen, että asiaa oli aiemmin selostettu lehdessä. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2357/YLE/96

Yle, TV 1
Television kuluttaja-ohjelmassa arvosteltiin naistenlehden toimituspoliittisia linjauksia harvinaisen kärkevään sävyyn. Lehden sisältöä pidettiin selkeänä tekstimainontana. Kritiikin voimakkuuden vuoksi päätoimittajalle olisi pitänyt varata samassa yhteydessä mahdollisuus vastata arvosteluun. Osapuolilla oli täysin eriävä näkemys siitä, oliko päätoimittajalle tarjottu asianmukaisesti haastattelumahdollisuutta. Kun tällä kysymyksellä olisi ollut keskeinen merkitys ohjelmaosuuden julkaisueettiselle arvioinnille, ei neuvosto lähtenyt arvioimaan asiaa pidemmälle.

Vapauttava

2349/PL/96

Luoteis-Uusimaa
Paikallislehti selosti kantelijan kunnalle tekemää, taloyhtiötä koskevaa korjausavustushakemusta. Kantelijan hakemuksessa oli otettu esille myös laajoja, periaatteellisia kysymyksiä. Kyse oli koko taloyhtiötä kohdanneista ongelmista, joilla oli yleistä mielenkiintoa. Lehdellä ei neuvoston mielestä ollut syytä epäillä, että kantelija olisi halunnut kieltää tietojen julkaisemisen. Artikkeli oli sävyltään asiallinen. Siitä olisi tosin voinut selkeämmin ilmetä, että artikkeli perustui asiakirjoihin eikä kantelijan haastatteluun. Lehti julkaisi kuitenkin viivyttelemättä kantelijan kirjoituksen, missä hän saattoi oikaista mahdollisesti syntyneet väärinkäsitykset. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2362/SL/96

Kymen Sanomat
Sanomalehdessä kerrottiin suunnitelmista sijoittaa koiranäyttelytila satamaan. Uutinen oli kuvitettu sähköisesti tehdyllä kuvamontaasilla, jossa oli näkymä satama-alueelta. Kuvaan oli lisätty neljä koiraa, jotka näyttivät loikkivan osittain ilmassa, yksi niistä kuin varastohallin katolla. Koirien ja satamarakenteiden mittasuhteet erosivat toisistaan selvästi. Neuvoston mielestä kuvan rakennettu luonne ilmeni välittömästi, eikä siitä näin ollen tarvinnut erikseen mainita. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2361/SL/96

Savon Sanomat
Sanomalehden juttu uudenlaisesta hirvipelättimestä oli kuvitettu sähköisesti tehdyllä kuvamontaasilla. Kuvassa oli metsä- ja peltomaisemaa. Vasemmalla etualalla seisoi hirvi, kuvan keskeltä oikeaan etukulmaan ulottui lankaan ripustettujen oluttölkkien rivi. Hirven ja oluttölkkien koot eivät olleet luonnollisessa suhteessa toisiinsa. Neuvoston mielestä kuvan rakennettu luonne ilmeni välittömästi, eikä siitä näin ollen tarvinnut erikseen mainita. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2334/SL/96

Helsingin Sanomat
Sanomalehti kertoi myymäkaupasta ja kyseenalaisti sen useilla eri perusteilla. Väitteet koskivat ostajan taloudellista asemaa, poliisin väitettyä kiinnostusta, myymäläkaupan valmistelua ja toteutusta sekä asianosaisten välisiä tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. Lehti oikaisi useita näistä väitteistä lähes kuukausi artikkelin julkaisemisen jälkeen. Lisäksi lehti julkaisi ostajan vastineen, tosin niin, että aikaväli artikkelin ja vastineen julkaisemisen välillä oli huomattavan pitkä.Lehti perusteli osaa väitteistään viittaamalla ns. atarirekisterin tietoihin, mutta vetosi samalla lähdesuojaan. Neuvosto totesi, että atarirekisterin nimeäminen tietolähteeksi on ongelmallista, koska edes rekisteröidyksi väitetyllä ei ole oikeutta tarkistaa rekisterin tietoja. Väitteen kärki oli kuitenkin kohdistettu myyjään, ei ostajaan. Myymäläkaupan julkisella käsittelyllä oli huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. Ostajan yrittäjätaustalta löytyi useita yrityksiä, jotka olivat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Siten lehdellä oli perusteita kyseenalaistaa hänen roolinsa asiassa. Lehti julkaisi oikaisun ja vastineen. Näiden seikkojen vuoksi neuvosto ei ryhtynyt enempiin toimiin tässä asiassa.

Langettava

2331/YLE/96

Yle, TV1
Televisio-ohjelmassa selostettiin oikeudenkäyntiä, jossa pankki haki takaajilta saamistaan. Sekä käräräjäoikeus että hovioikeus olivat vahvistaneet takaajat maksuvelvollisiksi. Hovioikeuden päätöksen jälkeen ilmeni, että oikeudelle oli esitetty velkakirja, joka poikkesi takaajien aikanaan saamasta velkakirjan kopiosta. Pankin mukaan velkakirjaa oli täydennetty vastaamaan alkuperäisen velallisen ja pankin välillä tehtyä sopimusta.Ohjelmassa katsottiin, että velkakirjojen täydentäminen oli lähellä petosta ja väärennöstä, ja että se oli ilmeisesti johtanut siihen, että takaajat olivat hävinneet puolen miljoonan riitansa oikeudessa. Kyse oli kuitenkin riidanalaisesta asiasta, joka oli tältä osin menossa ensimmäistä kertaa oikeuden harkittavaksi. Ohjelmassa esitetyn kannanoton tueksi viitattiin vain arvioon, jonka takaajien uusi asiamies, pankin vastapuoli, oli esittänyt. Neuvosto ei pitänyt väitteen tueksi esitettyjä perusteluja riittävinä, ottaen huomioon niiden vakavuuden. Televisioyhtiölle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2326/YLE/96

Yle, TV1
Televisio-ohjelmassa selostettiin takausoikeudenkäyntiä, jossa pankki haki takaajilta saamistaan. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus olivat vahvistaneet takaajat maksuvelvollisiksi. Tämän jälkeen ilmeni, että oikeudelle oli esitetty velkakirja, joka poikkesi takaajien aikanaan saamasta velkakirjan kopiosta. Pankin mukaan velkakirjaa oli täydennetty vastaamaan alkuperäisen velallisen ja pankin välillä tehtyä sopimusta. Asianajaja, joka oli avustanut takaajia oikeudessa, ei ollut havainnut kyseisiä merkintöjä ennen hovioikeuden päätöstä. Ohjelmassa viitattiin tässä yhteydessä asianajajan ja pankin erityissuhteeseen ja kohdistettiin asianajajaan vakava, hänen esteellisyyttään koskenut väite. Asianajajaa oli haastateltu ohjelmaa varten, mutta tähän väitteeseen hän ei voinut vastata, koska sitä ei oltu hänelle esitetty. Seuraavassa ohjelmassa asia oikaistiin. Neuvosto antoi televisioyhtiölle kuitenkin huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2325/MTV/96

MTV Oy
Televisio-ohjelmassa käsiteltiin kantelijan toimintaa ehkäisevän mielenterveystyön hyväksi. Kantelijalle esitetyt kysymykset olivat poleemisia, mutta hän sai perustella sekä valitsemiaan toimintatapoja että selvittää omaa palkkaustaan. Ohjelmassa ei myöskään annettu ymmärtää, että kantelija olisi syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, vaan siitä kävi selvästi ilmi, että toiminnan rahoittajalla ei ollut huomautettavaa varojen käytöstä. Neuvosto katsoi, että ohjelmassa ei rikottu hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2321/MTV/96

MTV Oy
Television nuorten ohjelma alkoi juonnolla, jossa toimittaja kertoi ohjelman sisällöstä. Tämän jälkeen esittäytyivät ohjelman sponsorit, mainosmaisia tehokeinoja käyttäen. Sponsoriesittelyt sidottiin alkujuonnon sekä musiikin ja kuvarytmin kautta saumattomaksi osaksi ohjelmakokonaisuutta. Urheiluohjelmassa näytettiin puolestaan toimituksen laatimia maali- ja pistepörssitaulukoita, joihin oli upotettu sponsoreiden tunnukset. Neuvosto totesi, että sponsoreiden kertomisella on informaatioarvoa katselijoille. Samalla sponsoreiden esittelyä voidaan, ilmaisutavasta riippuen, pitää myös selvästi kaupallisena aineistona. Neuvoston mielestä tapa, jolla sponsoreista nyt kerrottiin ohjelmien sisällä, palveli kaupallisia tarkoitusperiä ja oli omiaan hämärtämään rajaa kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä. Yhtiölle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2342/AL/96

Pirkka
Kaupan asiakaslehdessä julkaistiin vauvaperheen arkipäivästä kertonut artikkeli. Se oli ulkoisesti laadittu tavanomaisen toimituksellisen artikkelin tapaan, mutta tekstissä mainittiin lukuisia tuotemerkkejä. Artikkelia oli lisäksi kuvitettu perheen keittiöstä ja kylpyhuoneesta otetuilla valokuvilla, joissa oli runsaasti samoja tuotteita, ja niin, että tuotemerkit oli järjestelmällisesti käännetty kameraan päin.Neuvoston käsityksen mukaan lukijat ovat hyvin perillä vakiintuneiden asiakaslehtien luonteesta. Lukijat eivät oletakaan, että esimerkiksi tuote-esittelyissä kerrottaisiin muista kuin oman ryhmän tarjoamista tuotteista. Toisaalta edellytetään, että asiakaslehti noudattaa journalistisia kriteereitä julkaistessaan muun tyyppistä aineistoa. Päätoimittajan mukaan kyseinen artikkeli perustuikin journalistisiin lähtökohtiin. Neuvoston mielestä artikkeli toimi kuitenkin siinä mainittujen tuotteiden myynnin edistämiseksi ja oli luonteeltaan tekstimainontaa. Neuvosto katsoi, päätoimittajan vastauksen ja artikkelin laadintatavan perusteella, että lehden menettely oli omiaan hämärtämään rajaa toimituksellisen ja kaupallisen aineiston välillä. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Asiasta äänestettiin luvuin 9-4.

Langettava

2353/PL/96

Orimattilan Sanomat
Paikallislehti kertoi poliisitutkinnan vireillä ollessa, että paikallista lääkäriä epäiltiin vaimonsa törkeästä pahoinpitelystä. Uutisesta ilmeni, että uhri oli saanut pistohaavan lonkkaansa, mutta ei ollut kuitenkaan loukkaantunut vakavasti. Neuvoston käsityksen mukaan lääkäri oli toimenkuvastaan annettujen tietojen perusteella laajasti tunnistettavissa. Kyse oli yksityistiloissa, vapaa-ajalla käydystä riidasta ja sen yhteydessä tapahtuneesta pahoinpitelystä, joka ei johtanut vakavaan loukkaantumiseen. Teko ei myöskään liittynyt lääkärin työhön siten, että hänen henkilöllisyytensä paljastaminen olisi ollut tämän yhteyden vuoksi perusteltua. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen.

Vapauttava

2352/SL/96

Iltalehti
Iltapäivälehti julkaisi julkisuudessa tunnetusta esiintyjästä otettuja ns. nakukuvia, jotka olivat lehden ilmoituksen mukaan tulleet sille postitse. Lähettäjää ei pystytty jäljittämään. Asianomaista haastateltiin tämän johdosta. Osapuolten kertomukset siitä, oliko hän tässä yhteydessä kieltänyt kuvien julkaisemisen, erosivat toisistaan ratkaisevasti. Neuvosto ei näin ollen voinut ryhtyä asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2344/AL/96

Suomen Sotilas
Aikakauslehden artikkelissa käsiteltiin entisen puolustusvoimain komentajan toimintaa ja mainittiin muun muassa, että tämä olisi muistelmissaan väittänyt erästä henkilöä Neuvostoliiton agentiksi. Tällaista väitettä muistelmiin ei sisälly, mutta lehti esitti selvitystä siitä, että komentaja olisi esittänyt väitteen muussa yhteydessä. Muistelmien sisältöä koskenut oikaisupyyntö tuli lehdelle lähes neljä kuukautta artikkelin jälkeen. Väliaikana lehdessä oli käyty puolesta ja vastaan -keskustelua puolustusvoimain komentajan elämäntyöstä. Neuvoston mielestä lehdellä ei ollut enää velvollisuutta oikaista aiempaa artikkeliaan.

Vapauttava

2330/SL/96

Ilta-Sanomat
Iltapäivälehden kolumnissa kritisoitiin voimakkaasti ympäristöhallinnon käyttöön osoitettujen määrärahojen suuruutta. Kolumnista sai käsityksen, että koko hallinnonhaaran määräraha, yli neljä miljardia markkaa, menee ympäristönsuojeluun. Suurin osa ympäristöhallinnon määrärahoista käytetään kuitenkin muihin kohteisiin, kuten asumiseen ja rakentamiseen. Tämän kertominen olisi ollut olennaista. Neuvosto kiinnitti toisaalta huomiota siihen, että kyse oli yhteiskunnallisesta mielipidekirjoituksesta, kirjoittajan nimellä ja kuvalla varustetusta kolumnista. Ympäristöministeriön laajahko vastine julkaistiin viivytyksettä. Kolumnin kirjoittaja palasi myöhemmin itsekin asiaan ja kertoi tuolloin määrärahojen jakautumisesta ympäristönsuojeluun ja muihin kohteisiin. Näiden seikkojen vuoksi neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2328/SL/96

Savon Sanomat
Sanomalehti kertoi maakunnassa tapahtuneista tuhopoltoista epäillyn henkilön iän ja syntymäpaikan, sekä nykyisen kotikaupungin. Lisäksi lehti kertoi, että epäilty oli ajanut vaaleat hiuksensa pois. Kantelijan syntymäkuntaa koskenut maininta oli tiedoista arin, koska kyseessä oli pieni paikkakunta. Toisaalta uutisessa todettiin ainoastaan, että epäilty oli syntyisin tuosta kunnasta ja kotipaikaksi mainittiin keskisuuri kaupunki. Neuvoston käsityksen mukaan kantelija ei ollut tunnistettavissa pelkästään artikkelissa olleiden tietojen perusteella. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki

Sähköposti: [email protected]

Tiedustelut sähköpostilla. Kantelut tällä lomakkeella.

Halutessasi neuvontaa puhelimitse jätä soittopyyntö vastaajaan, puh. (09) 135 7494.

Neuvostolla ei ole vierailuaikoja. Ilmoita tulostasi ennakkoon sähköpostitse.

Puheenjohtaja: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Tietosuojaseloste