Päätökset

Julkisen sanan neuvosto tekee käsittelyyn otetusta kantelusta joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavaan päätökseen voi sisältyä myös vakava huomautus. JSN:n päätökset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1995.

Hae päätöksiä

  • Vapaa haku

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Vuosi

Langettava

2576/AL/97

Tie ja Liikenne
Tie ja Liikenne -lehden ensimmäisessä jutussa selostettiin yhden automerkin historiikkia, kerrattiin automerkin menekkiä ja kuvattiin autotehdasta eurooppalaisena työllistäjänä. Vaikka juttu sisälsi paljonkin informaatiota, oli siinä myös selviä mainosmaisia piirteitä. Toisessa jutussa esiteltiin yhtä uutta vuosimallia. Esittely oli laadittu mainosmaiseen sävyyn. Siinä puhuttiin auton ainutlaatuisista rakenteista ja turvallisuudesta ja kehuttiin muun ohessa turvallisuutta lisääviä vakiovarusteita ja turvallisuusvarusteiden saumatonta yhteistyötä. Näitä juttuja pidettiin tekstimainontana. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2509/AL/97

Hymy
Hymy julkaisi kiertohaastattelun, jossa parikymmentä julkisuudessa tunnettua henkilöä kertoivat mitä vitamiineja he syövät. Vastaukset vaihtelivat kalanmaksaöljystä monen tuotteen luetteloihin. Tuotenimet mainittiin ja ne olivat monessa vastauksessa hallitsevia. Tuotenimet edustivat toisaalta useiden eri valmistajien tuotteita, eikä mikään yksittäinen tuote noussut esille tavalla, jota voisi pitää epäsuhtaisena ja perustelemattomana. Hymyn ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2506ab/SL/97

Keskisuomalainen,Savon Sanomat
Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien Puuterihuiskupalstalla julkaisiin kauneudenhoitotuotteiden esittelyitä, jotkat perustuivat valmistajien tuoteinformaatioon. Neuvoston käsityksen mukaan aineiston julkaisemispäätös perustui itsessään journalistisiin kriteereihin. Tuotteet esiteltiin kuitenkin mainosmaiseen tapaan. Esittelyt sisälsivät myös pitkälle meneviä väitteitä esiteltyjen tuotteiden vaikutuksista ja tehosta. Kokonaisvaikutelmaksi jäi, että aineisto oli luonteeltaan tekstimainontaa. Puuterihuiskupalstaan oli myöhemmin lisätty maininta siitä, että tiedot perustuivat valmistajan tuoteinformaatioon. Neuvosto ei pitänyt tätä mainintaa riittävänä, aineiston mainosmaisen luonteen huomioon ottaen. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2499/SL/97

Keski-Uusimaa
Keski-Uusimaan Tähti-sivun ylälaidassa oli tunnuksena keltainen soikio, joka oli pitkälti sama kuin Tähtilehden logo. Sen viereen oli painettu Tähti-lehdestä otettu sitaatti. Alalaidassa oli Tähti-lehden mainos, jonka pääotsikkona oli sama teksti kuin yhdessä lehtijutuista. Sivukokonaisuutta ei pidetty täysin asianmukaisena. Asian vähäisyyden vuoksi neuvosto ei kuitenkaan ryhtynyt enempiin toimiin.

Vapauttava

2578/AL/97

7 päivää
7 päivää -lehti kertoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaiteilija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taiteilijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Lehti kertoi myös, että viihdetaitelija olisi hetkeä ennen välikohtausta vieraillut erotiikkabaarissa. Vastaavan kuvauksen julkaiseminen saattaisi monessa tilanteessa rikkoa hyvää journalistista tapaa. Nyt se kuitenkin osaltaan taustoitti hetkeä myöhemmin sattuneita tapahtumia. Viihdetaitelija on lisäksi kertonut yksityiselämästään, jopa sen intiimeistä piirteistä, useissa eri tiedotusvälineissä, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Kun lehti oli vielä tarjonnut hänelle mahdollisuutta kertoa oma näkemyksensä tapahtuneesta, ei neuvosto ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2577/AL/97

Iltalehti
Iltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2589/SL/97

Aamulehti
Aamulehden taloussivuilla julkaistiin juttu "Mikrokauppa yrittää uudella tyylillä". Jutun pääpaino oli liikkeen uusissa, tavanomaisesta poikkeavissa toimintaideoissa. Siitä kävivät ilmi myös uuden yrittäjän toiminnan rajat, esimerkiksi tavanomaista lyhyemmät aukioloajat. Esittelyn sävy oli myönteinen, muttei mainosmainen. Myynnissä olevat tuotemerkit mainittiin, samoin osoitetiedot ja Internet -osoite. Näiden mainitseminen ei kuitenkaan tehnyt jutusta piilomainontaa. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2587/YLE/97

Yle, TV1
Ylen MOT-ohjelmassa käytiin läpi arvioita, joita julkisessa keskustelussa on esitetty ympäristön tilasta ja kehityksen suunnasta. Yhtenä esimerkkinä esiteltiin tiedekeskukseen sijoitettua laskuria, joka kuvasi eliölajien häviämistä. Toimittaja laati laskurin perusteella esimerkin, jonka mukaan kaikki eliölajit kuolisivat sukupuuttoon vuoteen 2003 mennessä. Esimerkki oli kärjistetty, mutta laskurin yhteydessä annetuille tiedoille rakentuva ja sen vuoksi myös perusteltu. Ylen ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2575/SL/97

Aamulehti

Aamulehden jutussa käsiteltiin ristiriitoja, joita voi syntyä maahanmuuttajaperheiden uskonnollisen vakaumuksen ja koululaitoksen sääntöjen välillä. Koulu oli osoittanut haastateltavaksi 8-vuotiaan islaminuskoisen koulutytön, jonka vanhemmat olivat halunneet rajoittaa tyttärensä osallistumista muun ohessa musiikkitunneille. Vanhemmilta ei kysytty lupaa tyttären haastattelulle tai kuvaamiselle. Tyttärestä piirtyi jutussa myönteinen kuva. Jutun aihepiiri oli kuitenkin arkaluonteinen. Pientä koululaista oli käytetty ikään kuin kuvittamassa ongelmalliseksi koettua tilannetta koulun ja kodin välillä. Vanhempien suostumuksesta olisi näiden syiden vuoksi pitänyt erityisesti varmistua. Lehti ei voi siirtää omaa vastuutaan asiassa koululle. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2567/SL/97

Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat kertoi taloyhtiön korjausvelvoitteita koskeneesta kiistasta. Uutisen mukaan taloyhtiö oli hävinnyt kiistan lääninoikeudessa. Neuvosto kävi läpi ne kohdat, joita oikaisupyynnössä oli katsottu virheellisiksi. Niissä oli kuitenkin kyse enemmän painotuksista kuin varsinaisista asiavirheistä. Lehti oli ilmoituksensa mukaan neuvotellut taloyhtiön kanssa, jotta sen lähettämästä oikaisupyynnöstä olisi voitu laatia julkaisukelpoinen vastine, mutta taloyhtiön kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2561/MTV/97

MTV3
MTV3:n Seitsemän Uutisissa kerrottiin, että erään yhdistyksen toiminnanjohtaja oli tuomittu oikeudessa sakkoihin julkisesta herjauksesta. Taustana oli poliisitutkintapyyntö, jonka toiminnanjohtaja oli tehnyt väitetyssä koulukiusaamistapauksessa. Uutisjuonnon mukaan toiminnanjohtaja oli faksannut poliisille tekemänsä tutkintapyynnön samantien myös kunnanvirastoon ja tiedotusvälineille. Väite siitä, että toiminnanjohtaja olisi faksannut tutkintapyynnön myös tiedotusvälineille, ei kuitenkaan vastannut oikeuden päätöstä. Saman illan Kymmenen Uutisissa oikeuden päätös selostettiin oikein. Siinä ei kuitenkaan mitenkään viitattu siihen, että Seitsemän Uutisissa oli ollut virheellinen tieto. Neuvosto ei pitänyt tätä riittävänä oikaisuna ja MTV:lle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2558b/SL/97

Lapin Kansa
Lapin Kansan uutisessa väitettiin, että kunnan varoin rakennettavan hirsimökin hirsien homehtumin johtuisi uuden tyyppisestä eristeestä. Uutinen oli sikäli puutteellinen, että asian kiistanalaisuus ei ilmennyt siitä. Siinä ei kuitenkaan kerrottu eristeen nimeä tai valmistajaa, eikä eristettä voinut pelkän uutisoinnin perusteella yhdistää kantelijan valmisteeseen. Lisäksi lehti palasi asiaan välittömästi sen jälkeen, kun kantelija oli toimittanut lisäselvitystä asiassa. Tällöin lehti selosti sekä hänen toimittamansa asiantuntijalausunnon sisältöä että rakennuttajan näkemyksiä. Uutista tarkennettiin vielä pari päivää myöhemmin julkaistulla jatkojutulla. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2558a/SL/97

Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomat uutisoi kunnan varoin rakennettavan huvilan hirsien homehtumisesta. Osa haastatelluista kertoi epäilevänsä, että homehtuminen johtui uudenlaisesta eristenauhasta, mökin tuleva haltija piti sitä jo selvänä. Toisaalta uutisesta ilmeni selvästi, että asia oli tutkittavana, eikä siinä kerrottu eristeen nimeä tai valmistajaa. Eristenauhan valmistaja kertoo pyytäneensä lehdeltä oikaisua pari kuukautta myöhemmin, asiaa koskeneen loppuraportin valmistuttua. Lehti kiistää saaneensa oikaisupyyntöä. Neuvosto ei voi tuomioistuimen tavoin arvioida toisilleen vastakkaisia kertomuksia. Tämän vuoksi neuvosto ei voinut ottaa kantaa tähän ristiriitaan. Lehti kertasi tapahtunutta jatkojutussaan vielä puoli vuotta myöhemmin ja viittasi tuolloinkin eristysmateriaaliin homehtumisen syynä. Tämän uutisen lehti oikaisi oma-aloitteisesti seuraavana päivänä. Kun tässäkään uutisessa ei mainittu eristemateriaalin tai sen valmistajan nimeä, ei neuvosto ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2574/SL/97

Turun Sanomat
Turun Sanomissa kerrottiin yhdestä henkivakuutusyhtiö Apollon toimintaan liittyneestä oikeudenkäynnistä. Uutisen taustana olivat erittäin monivaiheiset ja monilta osiltaan vielä kiistanalaiset tapahtumat, jotka huipentuivat henkivakuutusyhtiön ajautumiseen konkurssiin. Kantelija ei ollut asianosaisena tuossa nimenomaisessa oikeudenkäynnissä, mutta hänen toimiaan selostettiin osana asian taustoitusta. Kantelija lähetti lehdelle uutisen johdosta kirjeen katsoen, että uutisessa oli kaksi selvää virhettä. Kirje oli osoitettu lehden toimitukselle ja päätoimittajalle, ja neuvoston mielestä sitä olisi pitänyt käsitellä vastineena tai oikaisupyyntönä. Lehti ei kuitenkaan julkaissut sitä tai lähtenyt neuvottelemaan asiasta. Toisaalta, kantelijan kertoman mukaan, lehden toimituspäällikkö tarjoutui noin viikkoa uutisen julkaisemisen jälkeen hoitamaan asiaa. Kantelija oli tuolloin ilmoittanut, että vastinetta ei saa enää julkaista. Neuvosto katsoi, että viikkoa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä aikana, ottaen vielä huomioon asian laadun. Kun kantelija oli tuossa vaiheessa evännyt julkaisemismahdollisuuden, ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2570/SL/97

Keskisuomalainen
Keskisuomalainen kertoi alioikeuden päätöksestä, jossa sosiaalikasvattajana päiväkodissa työskennellyt henkilö oli tuomittu työssään tapahtuneesta, lapseen kohdistuneesta siveellisyysrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Uutisesta ilmeni tuomitun nimi. Neuvosto totesi, että tuomitun työ sosiaalikasvattajana oli edellyttänyt erityistä luottamusta. Teko, josta hänet tuomittiin, oli omiaan herättämään ympäristössä, erityisesti vanhempien piirissä suurta huolestumista. Riski myös sivullisten joutumisesta epäilyjen kohteeksi oli ollut suuri. Näiden seikkojen johdosta neuvosto katsoi, ettei tuomitun nimen kertominen rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2566/SL/97

Alibi
Alibi kertoi oikeudenkäynnistä, jossa nuorta naista syytettiin murhayrityksestä ja uhrin aviomiestä yllytyksestä tähän tekoon. Selostuksesta ilmeni syytteessä olleen aviomiehen etunimi ja tämän nykyinen asuinpaikka. Jutun yhteydessä julkaistiin oikeudenkäynnistä otettu valokuva, jossa aviomies näkyi taustalla, mutta helposti tunnistettavana. Neuvosto katsoi, ottaen huomioon teon vakavuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä sen herättämän laajan huomion, että aviomiehen henkilöllisyyden paljastuminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Siten myöskään kuvan julkaisemista ei voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena.