Päätökset

Julkisen sanan neuvosto tekee käsittelyyn otetusta kantelusta joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavaan päätökseen voi sisältyä myös vakava huomautus. JSN:n päätökset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1994.

Hae päätöksiä

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Vapauttava

2303/YLE/95

Yle
TV:n uutislähetyksessä käsiteltiin poliisitoimen resursseja. Kuvanauha kertoi poliisin päivittäisestä työstä. Siihen sisältyi myös jakso, jossa tunnistettavissa olevaa kantelijaa oltiin kuljettamassa poliisikuulusteluun. Tätä jaksoa käytettiin kuvituksena, ilman muita journalistisia perusteita. TV-yhtiön mukaan kantelijalta oli nimenomaisesti kysytty lupaa kuvaamiseen ja hän oli antanut siihen suostumuksensa. Kantelija kiisti tämän. Kertomusten ristiriitaisuuden vuoksi neuvosto ei voinut ryhtyä asiassa enempiin toimiin. Neuvosto totesi kuitenkin, että tiedotusvälineen tehtäviin kuuluu julkaisueettinen harkinta silloinkin, kun kuvattava on antanut suostumuksensa kuvansa julkaisemiseen. Arkaluontoisia aiheita kuvitettaessa on kuvattavien asemaan ja tilanteeseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kuvattava tietää, miten ja millaisessa yhteydessä kuvanauhaa tullaan käyttämään.

Vapauttava

2323/YLE/96

Yle
Televisiossa esitettiin raportti algerialaisen terroristijärjestön väitetystä rahankeruusta. Raportti oli kuvitettu pääosin eri maista otetuilla katunäkymillä, joukossa lyhyt jakso Suomesta. Tunisialaista syntyperää oleva kantelija oli mukana tuossa jaksossa ja katsoi tulleensa tämän vuoksi yhdistetyksi terroristeihin. Neuvosto totesi, että katunäkymästä oli tunnistettavissa henkilö, joka käveli kameran ohi samanaikaisesti, kun kamera nousi kuvaamaan islamilaisen yhdyskunnan kylttiä. Kuvanauhan kuvitusluonne, taustatunnelman välittäminen, ilmeni kuitenkin selvästi, eivätkä raportissa esitetyt väitteet mitenkään kytkeytyneet kuvanauhassa esiintyviin henkilöihin. Televisioyhtiön ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2311/IL/95

Savonmaa
Ilmaisjakelulehdessä olleessa yleisönosastokirjoituksessa käsiteltiin koulun roolia. Kuvituksena oli arkistokuva, jossa paikallinen opettaja seisoi luokkahuoneessa, liitutaulun edessä. Kuvaa oli käsitelty julkaisuvaiheessa lisäämällä liitutaululle kuvio, jota päätoimittaja kutsui kirkkoveneeksi. Opettaja piti sitä puolestaan naisen sukuelimen kuvana. Lehti pyysi myöhemmin anteeksi tapahtunutta, mutta neuvoston mielestä anteeksipyyntö ei riittänyt. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2304/SL/95

Helsingin Sanomat
Sanomalehtiartikkelissa selviteltiin yliopistojen tehokkuutta ja erityisesti professorien roolia ja työmäärää. Artikkeli keräsi poikkeuksellisen paljon huomiota ja kannanottoja. Lehti selosti palautetta ja siteerasi siinä yhteydessä kantelijan julkaisematta jätettyä mielipidekirjoitusta arvioiden, että yliopisto oli pistänyt tiedotuspäällikkönsä puhdistamaan yhteisönsä mainetta. Neuvosto piti tällaista heittoa asiattomana ja vähättelevänä tilanteessa, jossa kantelijan kannanotto jätettiin julkaisematta. Toisaalta lehti julkaisi kantelijan vastineen välittömästi. Ottaen vielä huomioon keskustelun luonteen ja kantelijan aseman, neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2296/SL/95

Kansan Uutiset
Sanomalehtiartikkelissa käsiteltiin uhkakuvia terrorismin leviämisestä Suomeen, esimerkkeinä muun muassa moottoripyöräkerhojen väliset kiistat. Artikkelin kuvituksena oli valokuva Kaivopuistossa järjestetystä moottoripyörätapahtumasta, jota yksi artikkelissa mainituista moottoripyöräkerhoista oli ollut järjestämässä. Kantelija oli vieraillut ko. tapahtumassa ja oli sattumalta mukana valokuvassa. Neuvosto totesi, että kuva oli tunnelmaltaan rauhallinen. Se oli otettu julkisesti järjestetystä moottoripyörätapahtumasta, mikä ilmeni myös kuvatekstistä. Lehti oli lisäksi, kantelijan otettua yhteyttä, tarjoutunut kertomaan, että kantelijalla ei ollut mitään tekemistä mainitun moottoripyöräjengin kanssa. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2291/YLE/95

Yle
Televisiodokumentti kertoi Havannan keskustassa sijaitsevasta tavaratalosta, jota luonnehdittiin Kuubaksi pienoiskoossa. Käännöstekstissä todettiin, että tavaratalon yläkerrassa on tarjolla tavaroita etuoikeutetuille, puolueen jäsenille. Puolueen jäsen -käännös toistui läpi dokumentin. Alkuperäinen, espanjankielinen termi oli "vanguardia nacional", joka kantelijan mukaan olisi pitänyt kääntää "ansioituneeksi työntekijäksi". Neuvosto totesi, että termille ei ole yksiselitteistä käännösvaihtoehtoa. Sanatarkka käännös ei aina myöskään välitä alkuperäiseen termiin sisältyvää kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä. Dokumentin perusteella puolueen jäsenyys ja ansiokas toiminta työyhteisössä kytkeytyivät tiiviisti toisiinsa. Termivalinnassa olikin kyse enemmän tulkinnasta ja painotuksista kuin varsinaisesta asiavirheestä. Neuvoston mielestä yhtiöllä ei ollut velvollisuutta oikaista käännösvalintaansa.

Vapauttava

2290/AL/96

Talouselämä
Aikakauslehdessä kerrottiin oikeudenkäynnistä, jonka taustana oli viiden henkilön samanaikainen irtisanoutuminen mm. rahtauspalveluita tarjonneesta yhtiöstä. Kahta irtisanoutunutta syytettiin vahingonteosta ja yrityssalaisuuden rikkomisesta, yhtä yrityssalaisuuden rikkomisesta. Neuvosto totesi, että oikeudenkäynnistä uutisoiminen kuului luontevasti talouselämää seuraavan lehden tehtäviin. Ellei syytettyjen nimiä olisi kerrottu, olisivat epäilyt kohdistuneet myös kahteen muuhun irtisanoutuneeseen. Se, että kantelijat kiistivät syytteet, ilmeni selkeästi. Artikkelin kuvituksena oli kuva liekeissä olevista tietokonedisketeistä asiakasrekisteriteksteineen. Neuvoston mielestä kuvan fiktiivinen luonne ilmeni selvästi. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2285/SL/95

Kouvolan Sanomat
Sanomalehti kertoi kahdessa artikkelissa paikallisen taidekeskuksen taloudellisista vaikeuksista. Ensimmäisessä artikkelissa lehti lainasi taidekeskuksen edustajaa, joka arvosteli kaupungin kehitysyhtiön toimia asiassa. Kehitysyhtiö ei ollut kuitenkaan lainkaan osallisena asiaan, vaan kritiikki koski kaupungin elinkeinojohtajaa. Neuvosto piti erehdystä ymmärrettävänä, koska sama henkilö toimi sekä kehitysyhtiön johtajana että kaupungin elinkeinojohtajana. Erehdys olisi kuitenkin pitänyt huomata ennen kakkosartikkelin ilmestymistä. Toisaalta artikkeleissa siteerattu kritiikki kohdistui pikemminkin henkilöön kuin kehitysyhtiöön. Lisäksi lehti julkaisi kehitysyhtiön vastineen viipymättä. Näiden seikkojen vuoksi neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2283b/YLE/95

Yle a) radion uutistoimitus b) TV2
2283aRadiouutisissa kerrottiin, että rakennusliikkeen johtohenkilöiden omaisuutta oli pantu takavarikkoon. Kantelijan todettiin kuitenkin ehtineen myydä autonsa ja asuntonsa ennen ulosottomiehen vierailua ja antaneen kauppasumman vaimolleen. Kantelija kiisti yhteyden kauppojen ja tehdyn takavarikkopäätöksen välillä. Samoin hän kiisti lahjoittaneensa varoja vaimolleen.Kantelijalla oli merkittävä asema ammattiyhdistysliikkeessä. Häneen kohdistetulla takavarikkopäätöksellä oli huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. Uutisointi vastasi ulosottoselvityksessä tehtyjä pöytäkirjamerkintöjä. Kantelijaa oli yritetty tavoittaa hänen kommenttiensa saamiseksi ja hänelle tarjottiin myöhemmin haastattelua, mistä hän kieltäytyi. Uutisoinnissa ei rikottu hyvää journalistista tapaa.2283bAjankohtaisohjelmassa kartoitettiin vahingonkorvausvaatimuksia, joita oli kohdistettu eri yritysten ja yhteisöjen johtotehtävissä työskennelleisiin henkilöihin, sekä heidän taloudellista tilannettaan. Erityisesti kiinnitettiin huomiota ihmisiin, joiden omaisuus tai tulot olivat osoittautuneet yllättävän pieniksi. Kantelijan sukunimeä oli käytetty jo ohjelman nimessä. Tätä neuvosto piti yhteiskunnallisessa keskustelussa tyypillisenä kärjistyksenä. Muutenkin kantelijan täytyi yhteiskunnallisen asemansa vuoksi olla varautunut voimakkaaseenkin arvosteluun. Ohjelman ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2283a/YLE/95

Yle a) radion uutistoimitus b) TV2
2283aRadiouutisissa kerrottiin, että rakennusliikkeen johtohenkilöiden omaisuutta oli pantu takavarikkoon. Kantelijan todettiin kuitenkin ehtineen myydä autonsa ja asuntonsa ennen ulosottomiehen vierailua ja antaneen kauppasumman vaimolleen. Kantelija kiisti yhteyden kauppojen ja tehdyn takavarikkopäätöksen välillä. Samoin hän kiisti lahjoittaneensa varoja vaimolleen.Kantelijalla oli merkittävä asema ammattiyhdistysliikkeessä. Häneen kohdistetulla takavarikkopäätöksellä oli huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. Uutisointi vastasi ulosottoselvityksessä tehtyjä pöytäkirjamerkintöjä. Kantelijaa oli yritetty tavoittaa hänen kommenttiensa saamiseksi ja hänelle tarjottiin myöhemmin haastattelua, mistä hän kieltäytyi. Uutisoinnissa ei rikottu hyvää journalistista tapaa.2283bAjankohtaisohjelmassa kartoitettiin vahingonkorvausvaatimuksia, joita oli kohdistettu eri yritysten ja yhteisöjen johtotehtävissä työskennelleisiin henkilöihin, sekä heidän taloudellista tilannettaan. Erityisesti kiinnitettiin huomiota ihmisiin, joiden omaisuus tai tulot olivat osoittautuneet yllättävän pieniksi. Kantelijan sukunimeä oli käytetty jo ohjelman nimessä. Tätä neuvosto piti yhteiskunnallisessa keskustelussa tyypillisenä kärjistyksenä. Muutenkin kantelijan täytyi yhteiskunnallisen asemansa vuoksi olla varautunut voimakkaaseenkin arvosteluun. Ohjelman ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2282/AL/95

Seura
Aikakauslehti käsitteli laajasti urheiludopingia, painopisteenä 1970 -luvun tapahtumat. Artikkelissa mainittiin nimeltä useita urheilijoita, jotka olivat joko jääneet kiinni dopingin käytöstä tai muuten julkisesti kertoneet ilmiöstä. Lisäksi mainittiin nimeltä urheilija, jonka kuolemaan doping olisi välillisesti vaikuttanut. Neuvosto totesi aihepiirin arkaluontoisuudesta johtuvan, että ongelman laajuudesta tai yksittäistapauksista on vaikea saada selvää näyttöä. Kuolinsyytä koskenut väite esitettiin laajan artikkelin yhtenä esimerkkinä samalla todeten, että asiaa ei ole tutkittu. Lehdellä ei ollut velvollisuutta oikaisuun pelkästään sen perusteella, että kyseisen urheilijan valmentaja ilmoitti lehdelle, että väite ei pitänyt paikkaansa. Omaiset eivät ottaneet yhteyttä lehteen oikaisua tai vastinetta varten. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2281/AL/95

Sotaveteraani
Sotaveteraanien lehden lukijakirjoituksessa kyseenalaistettiin kantelijan kertomus sodanaikaisista kaukopartioretkistään ja todettiin, että kantelija oli ristitty "aaveradistiksi". Kantelijan vastinekirjoitus käsitteli suurelta osin asioita, joiden merkitys ei helposti selvinnyt ulkopuoliselle lukijalle. Lisäksi kirjoitus sisälsi joukon loukkaavia väitteitä. Kantelijalle oli etukäteen selvitetty vastineelle asetettavat edellytykset, joita hän ei kuitenkaan hyväksynyt. Lehti julkaisi kuitenkin kantelija kannalta keskeisen tiedon, eli todistuksen hänen osallistumisistaan kaukopartioretkiin. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2279/SL/95

Kaleva
Sanomalehti kertoi, että eräs yliopistoprofessori oli saanut apulaisoikeuskanslerilta huomautuksen tavasta, jolla hän oli tiedottanut yliopistossa tehdystä, työnjakoa koskeneesta hallinnollisesta päätöksestä. Jutussa selvitettiin lyhyesti asian taustaa ja kerrottiin apulaisoikeuskanslerin päätöksen keskeinen sisältö. Otsikossa käytetty huomautus -sana, luettuna sen yleiskielisessä merkityksessä, vastasi päätöksen sisältöä. Artikkelista ei voinut päätyä käsitykseen, että kantelija olisi tuomittu asiassa rangaistukseen. Viranomaisen antamaa päätöstä selostettaessa ei kantelijaa tarvinnut erikseen kuulla. Kantelijaan ei myöskään kohdistettu sellaista arvostelua, että hänelle olisi syntynyt vastineoikeus. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2266/YLE/95

Yle
Kantelija, luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja, oli väittänyt nimeltä mainitun henkilön käyttäneen huumausaineita ja hänet tuomittiin tämän vuoksi julkisesta herjauksesta sakkoihin ja korvauksiin. Tuomiosta kerrottiin paikallisissa radiouutisissa, kantelija nimeltä mainiten. Kantelija oli esittänyt väitteensä luottamustehtävää hoitaessaan ja asia kytkeytyi muutenkin järjestössä käytyyn, osittain julkiseenkin keskusteluun. Neuvoston mielestä kantelijan nimen kertominen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2345/IL/96

Öriket
Ilmaisjakelulehden kolumnissa luonnehdittiin maakunnallisen radiotoimittajan olemusta negatiiviseksi ja arveltiin muun ohessa, että hän saattaisi menestyä teatterissa "ilkeän tantan" roolissa. Neuvoston mielestä arvostelu oli sävyltään kirpeää ja matalamielistäkin. Se kohdistui kuitenkin yksinomaan kantelijan työhön radiotoimittajana. Kantelijalle syntyi artikkelin johdosta vastineoikeus. Lisäksi sekä lehden päätoimittaja että asianomainen kolumnisti pyysivät kantelijalta anteeksi kolumnin julkaisemista. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Langettava

2278/IL/95

Uusi Pori
Ilmaisjakelulehti haastatteli äitiä, jonka lapset oli viranomaisten toimesta sijoitettu perhekotiin. Äiti epäili haastattelussaan muun muassa, että perhekoti oli "uskonlahkolaisten vallassa". Parin viikon kuluttua lehti palasi asiaan kertomalla näyttävästi, että perhekoti oli kostanut äidille tämän haastattelun. Perhekodin edustajan kommentti, jossa hän kiisti tämän, oli painettu artikkelin viereen. Lisäksi lehti julkaisi kaksi äidin sukulaisen kirjoittamaa yleisönosastokirjoitusta, joissa monin tavoin kyseenalaistettiin perhekodin toiminta. Neuvoston mielestä lehti ei ottanut riittävästi huomioon perhekodin toiminnan luonnetta ja käsiteltävänä olevan asian arkaluontoisuutta. Perhekoti ei voi ryhtyä julkisuudessa yksityiskohtaisesti selvittelemään kodissa asuvien lasten olosuhteita ja elämää. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.