KANTELUIlta-Sanomat kertoi 4.3.1997 kantelijalle ylinopeudesta määrätyistä sakoista. Myyntijulisteessa luki ”Laulaja Laura Voutilainen pimitti poliisilta suuret tulot”, ja sama otsikointi kuvan kera toistui lehden etusivun ykkösjuttuna. Sisäsivun jutun otsikkona oli puolestaan ”Laura Voutilainen pimitti poliisilta 110.000 markan tulot”.Suurten tulojen pimittämistä poliisilta pidettäneen yleisesti vakavana epärehellisyytenä. Näin vakavan syytöksen esittäminen myyntijulisteessa ja etusivulla olisi edellyttänyt huolellista harkintaa ja painavia perusteita väitteen tueksi. Tässä tapauksessa kantelija leimattiin perusteettomasti epärehelliseksi pimittäjäksi ja valehtelijaksi, vaikka kyse oli viranomaisten tulkinnasta siitä, mitä tuloja otetaan huomioon sakkoja määrättäessä. Jo tätä ennen, 18.12.1996, lehti oli otsikoinut ykkösjuttunsa ”Syyttäjä tutkii, valehteliko laulaja tulonsa”. Em. otsikointi oli kuin myönteinen vastaus tähän kysymykseen.Otsikointi perustui lehden omaan tulkintaan, jonka mukaan tulojen pimittämistä olisi myös tulevaisuudessa kertyvien tulojen kertomatta jättäminen. Vasta itse jutussa ja kuvatekstissä tuotiin esille, että ”pimittäminen” ei ollut ainakaan syyttäjän mielestä valehtelua. Artikkelissa ei kuitenkaan täsmennetty riittävästi otsikon luomaa kuvaa. Kielteistä vaikutelmaa lisäsi virheellinen väite siitä, että syyttäjä olisi joutunut hankkimaan kantelijan tulotietoja useasta eri lähteestä. Todellisuudessa sakko määriteltiin kantelijan syyttäjän pyynnöstä antaman selvityksen perusteella.Kantelija kiinnittää huomiota myös siihen, että suurin osa ihmisistä, jotka näkevät myyntijulisteen tai etusivun otsikon, ei perehdy itse juttuun. Lehdeltä ei myöskään pyydetty oikaisua, koska oikaisu ei olisi muuttanut otsikoinnin negatiivista vaikutusta. LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen toteaa, että ilmaus ”pimittää tulonsa” on tässä yhteydessä käsitettävissä tulojen salaamiseksi. Nykysuomen sanakirja käyttää pimittämisen synonyymeina ilmauksia peittää, salata, harhauttaa, hämätä jne., ei kuitenkaan valehdella-verbiä. Uutisessa ei väitetty, että kantelija olisi syyllistynyt rikokseen. Se, joka ei kerro poliisille todellisia tulojaan, ottaa kuitenkin tietoisen riskin siitä, että todelliset tulot saadaan selville. Näin ollen ”pimittäjä” on ainoastaan itse vastuussa mahdollisesta leimautumisestaan. Kantelijalle löytyi tuloja, hänen oman myöhemmän selvityksensä mukaan, yli kaksi kertaa alunperin ilmoitettu määrä; kantelija jätti kertomatta 195 000 markan vuosituloista 110 000 markkaa. Tämä voitaneen ”ymmärtää yleisesti vakavaksi epärehellisyydeksi” kuten asia kantelussa ilmaistaan. Mitä otsikointiin tulee, lehti ei voi vaikuttaa lukijoiden lukutottumuksiin. Olennaista on se, vastaavatko myyntijuliste ja otsikointi varsinaisen uutisen sisältöä, ja pitääkö sisältö paikkansa. Päätöksen tehneen viranomaisen ilmaukset ja perustelut, kuten väärät sakonmääritysperusteet” kävivät tekstistä ilmi. Sakotettu ei kuitenkaan vapaudu vastuusta väärien perusteiden syntymiseen, koska tiedot on saatu häneltä. Sakotetun kuuleminen ei ollut myöskään tarpeen, koske kyseessä oli syyttäjän päätös, eikä avoinna ollut riitajuttu.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että artikkelissa on katetta otsikoille, myyntijulisteille ja muille esittelyille. Otsikoissa on kuitenkin hyväksytty yleistyksiä ja kärjistyksiä, joilla pyritään kiinnittämään lukijan huomio varsinaiseen tekstiin.Ilta-Sanomien myyntijulisteessa ja otsikossa käytetty pimittää-sana on sävyltään negatiivinen ja viestitti lukijalle, että kantelija oli syyllistynyt moitittavaan menettelyyn. Tämän pidemmälle vaikutus ei neuvoston mielestä kuitenkaan ulottunut, koska kysymys tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta, ja myös tulokäsitteeseen liittyneet kiistat ovat olleet jo pitkään julkisen keskustelun kohteena. Artikkelista ilmeni, että kantelijan sakot vahvistettiin alunperin hänen ilmoittamaansa kuukausipalkkaan nähden yli kaksinkertaisten tulojen perusteella. Neuvoston mielestä eron suuruus puolsi osaltaan otsikon kärjekkyyttä. Artikkelista ilmeni myös selvästi, mistä tulotietojen ero johtui, ja että syyttäjän mukaan kyse oli vääristä sakonmääritysperusteista. Sekä artikkelissa että kuvatekstissä mainittiin, että syyttäjä ei katsonut kantelijan valehdelleen. Neuvosto toteaa vielä, että kun lehti selosti syyttäjän tekemää päätöstä, ei sillä ollut enää tarvetta erikseen kuulla kantelijaa.Edellä mainituilla perusteilla neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu