KANTELUYlioppilaslehdessä julkaistiin 25.4.1997 lehden päätoimittajan kommentti ”Kajas ja kumppanit kahdeksan tuntia äänessä”. Siinä kerrottiin Jari Kajaksen toistaneen vuodesta toiseen teesejään HYY-yhtymän taloudenpidosta, ja todettiin muun ohessa, että sanasotaa oli nyt käyty oikeussalissa, jossa ”herjauksesta ja solvauksesta syytetty Kajas ja hänen kumppaninsa” olisivat perustellut väitteitään ”hämäristä” talousasioista kahdeksan tunnin ajan. Kantelijat katsoivat, että kirjoitus sisälsi virheellisiä tietoja. Päätoimittaja tarjoutuikin laatimaan oikaisun. Kun hän ei ollut määräaikaan tätä tehnyt, kantelijat tekivät vastineen, joka toimitettiin päätoimittajalle vielä samana päivänä. Kaikki vastineen allekirjoittajat olivat vielä erikseen yhteydessä päätoimittajaan ja vaativat vastineen julkaisemista sellaisenaan. Julkaistusta vastineesta oli kuitenkin poistettu lähes puolet. Vastineen otsikko oli muutettu. Vastineesta oli poistettu muun ohessa kohta, jossa todettiin, että kantelijoita loukkaavat väitteet oli toimitettu päätoimittajalle selvästi vahingoittamistarkoituksessa ja että päätoimittaja ei tarkistanut tietojaan kantelijoilta kuten hyvä journalistinen tapa olisi edellyttänyt. Lisäksi siitä oli poistettu maininta siitä, että HYY:n asiamies oli käynyt henkilökohtaisesti tapaamassa Uudenmaan lääninsyyttäjää (kantelukirjelmässä kantelijat katsovat, että tämä käynti kertoi suoranaista lobbausta lähentelevistä keinoista) . Myös maininta, että tehdyt poistot eivät hämmästyttäneet kantelijoita, oli poistettu. Poistettujen joukossa oli myös kappale, jossa selvitettiin tapahtumien taustoja Kajaksen näkökulmasta. Päätoimittaja oli myös tehnyt kaksi lisäystä vastineeseen. Kun vastineessa todettiin, että Kajasta ei syytetä solvauksesta, oli päätoimittaja lisännyt ”vaan ainoastaan herjauksesta”. Kohtaan, jossa kantelijat kiistivät olleensa äänessä kahdeksan tuntia, oli päätoimittaja lisännyt ”jonka oikeudenkäynti kesti”.Yksi allekirjoittajista oli vielä vastineen jättämisen jälkeen ottanut kaksi kertaa yhteyttä päätoimittajaan, pyytäen kirjoitusvirheiden oikaisua. Päätoimittaja ei ollut noillakaan kerroilla maininnut, että hän aikoi muuttaa vastinetta. Kantelijat viittaavat tässä yhteydessä siihen, että HYY:n omistama kustannusyhtiö julkaisee ylioppilaslehteä, mikä korostaa uutisoinnin objektiivisuuden vaatimusta.LEHDEN VASTAUSYlioppilaslehden päätoimittaja Jarkko Vesikansa katsoo, että kantelijoille ei ollut syntynyt vastineoikeutta. Heidän mielipidekirjoituksensa julkaistiin, jotta oikeudenkäynnin toinenkin osapuoli saisi suunvuoron. Uutista ei sinänsä tarvinnut oikaista. Herjaus- ja solvauskohdassa puhuttiin Kajaksesta ja hänen kumppaneistaan. Kajasta syytettiin herjauksesta, näitä toisia solvauksesta. Herjaus on lisäksi solvausta vakavampi rikos. Sanonta kahdeksasta tunnista saattoi olla epätarkka, mutta lukijat varmasti tajuavat, että oikeussalissa puhuvat muutkin kuin syytetyt. Uutisen asiatiedot eivät näin ollen olleet virheellisiä tai loukkaavia, eivätkä siten synnyttäneet vastineoikeutta.JATKOKIRJEENVAIHTOKantelijat toteavat, että päätoimittajan vastaus poikkeaa 180 astetta ensimmäisistä keskusteluista. Kaikki neljä vastineen allekirjoittajaa olivat lisäksi vaativat vastineen julkaisemista sellaisenaan. Kantelijat toteavat vielä, että Ylioppilaslehti on julkaissut kantelijoiden ja HYY:n välistä riitaa ja nyt vireillä olevaa oikeudenkäyntiä koskeneen jutun tai mielipidekirjoituksen viimeksi kaksi vuotta sitten.Päätoimittaja Vesikansa kommentoi tätä puolestaan toteamalla, että hän oli aiemmassa keskustelussa, vastine-sanaa käyttäessään, tarkoittanut vain sitä, että hän aikoo julkaista kantelijoiden mielipiteen asiassa. Alkuperäisen uutisen väitetystä virheellisyydestä ei myöskään vallitse yksimielisyyttä. Päätoimittaja muistelee myös todenneensa yhdelle kantelijoista, että kirjoitusta voidaan lyhentää, mutta hän ei muista, vaativatko kirjoituksen muut allekirjoittajat sen julkaisemista lyhentämättömänä. Vaihtoehtona olisi tuolloin ollut kirjoituksen julkaisematta jättäminen. Lehti on julkaissut vuosina 1994-1997 useaan otteeseen tietoja kantelijoiden esittämästä arvostelusta. MUU SELVITYSKantelukirjelmään sisältyi litterointi puhelinkeskustelusta, jossa yksi kantelijoista tiedusteli päätoimittajalta, miksi tämä ei ollut etukäteen soittanut vastineen lyhentämisestä. Päätoimittaja totesi tähän, että lehdellä oli oikeus lyhentää kirjoituksia, ja tarkensi lisäkysymyksen johdosta vielä, että vastineitakin on oikeus lyhentää. Lisäksi kirjelmiin on liitetty Ylioppilaskunnan puheenjohtajiston vastaus kantelijoiden kirjoitukseen ja lehdessä tammikuussa 1997 julkaistu mielipidekirjoitus ”Jari Kajaksen avoin kirje HYY:n puheenjohtaja Jaakko Hietalalle”.RATKAISUYlioppilaslehden päätoimittaja oli, kantelijoiden kanssa keskustellessaan, tarjonnut heille mahdollisuutta vastata Ylioppilaslehdessä julkaistuun uutiseen ja käyttänyt tuolloin vastine-sanaa. Kantelijoille saattoi päätoimittajan käyttämistä epätäsmällisistä ilmaisuista syntyä käsitys, että heille oli syntynyt vastineoikeus. Asiasta käydyissä keskusteluissa kantelijat olivat lisäksi vaatineet, että heidän vastineensa julkaistaan lyhentämättömänä. Lehti jätti kuitenkin kantelijoiden kirjelmästä pois oikeudenkäynnin taustoja koskeneen selostuksen, samoin kuin viittauksen HYY:n asiamiehen toimiin. Kirjoituksesta oli poistettu myös poleemisia heittoja, jotka kohdistuivat lehteen ja päätoimittajaan. Jos kirjelmää olisi käsitelty kuin vastinetta, olisi hyvä journalistinen tapa edellyttänyt, että päätoimittaja olisi neuvotellut poistoista kantelijoiden kanssa. Näin hän ei kuitenkaan tehnyt. Neuvosto toteaa omasta puolestaan pitäneensä uutista tavanomaisena, lyhyenä oikeudenkäyntiselostuksena.. Siinä käytetyt ilmaisut olivat joltain osin epätäsmällisiä, mutta varsinaisista, oikaisua vaativista asiavirheistä ei ollut kysymys. Jos asiaa arvioidaan itse oikeudenkäyntiuutisesta lähtien, ei kantelijoille ollut neuvoston mielestä syntynyt vastineoikeutta. Neuvosto totesi samalla, että oikeudenkäyntiuutisointi liittyi pitkäaikaiseen kiistaan, jota on käsitelty Ylioppilaslehdessä ja myös muissa tiedotusvälineissä. Kantelijoiden nyt julkaistu kirjelmä oli lyhennettynäkin selvästi alkuperäistä uutista pidempi ja kantelijoiden kommentit itse uutisen asiasisältöön olivat siinä mukana. Kirjelmään tehdyt kaksi lisäystä olivat puolestaan teknisluonteisia ja auttoivat lukijaa sitomalla kirjoituksen alkuperäiseen uutiseen. Neuvosto katsoo näiden seikkojen vuoksi, ja ottaen huomioon, ettei vastineoikeutta ollut syntynyt, että kantelijoiden kirjelmän lyhentäminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu