Päätökset

Julkisen sanan neuvosto tekee käsittelyyn otetusta kantelusta joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavaan päätökseen voi sisältyä myös vakava huomautus. JSN:n päätökset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1994.

Hae päätöksiä

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Langettava

2235/IL/95

Suonenjoen Hyvät Uutiset
Ilmaisjakelulehti pyysi paikallisislta yrittäjiltä kevätmuotia käsitteleviä juttuja ja julkaisi neljä tällaista juttua teema-aukeamalla. Kevätmuodista ja kevätmeikeistä kirjoittaneiden kauppiaden mainokset oli sijoitettu samalle aukeamalle. Lehden tapa sisällyttää samaan teemakokonaisuuteen sekä paikallisten kauppiaiden laatimia kirjoituksia että heidän mainoksiaan oli omiaan hämärtämään rajaa kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä. Kevätmuoti- ja kevätmeikkijutut kytkeytyivät suoraan samalla aukeamalla oleviin mainoksiin. Kytkentä oli omiaan horjuttamaan tiedotusvälineen uskottavuutta. Kevätmeikeistä kertonut juttu oli lisäksi luonteeltaan tekstimainontaa. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2255/IL/95

Uusi Pori
Ilmaisjakelulehdessä oli jatkuvasti toimituksellisen aineiston tapaan laadittuja mainoksia, joissa elinkeinonharjoittaja tai yritys esitteli toimintaansa. Useimmat mainoksista oli ympäröity koristeviivalla ja osan alalaidassa oli suluissa oleva ilmoitus-merkintä. Mainoskokonaisuudessa oli tyypillisesti sekä tekstiosuus että "tavanomainen mainos". Yksi mainoksista oli sijoitettu aivan yrityksestä kertoneen jutun kainaloon. Juttu oli itsessään tekstimainontaa eivätkä mainokset puolestaan erottuneet toimituksellisesta aineistosta. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2247/IL/95

Uusi Pori
Ilmaisjakelulehdessä oli jatkuvasti toimituksellisen aineiston tapaan laadittuja mainoksia, joissa elinkeinonharjoittaja tai yritys esitteli toimintaansa. Useimmat mainoksista oli ympäröity koristeviivalla ja osan alalaidassa oli suluissa oleva ilmoitus-merkintä. Mainoskokonaisuudessa oli tyypillisesti sekä tekstiosuus että "tavanomainen mainos". Yksi mainoksista oli sijoitettu aivan yrityksestä kertoneen jutun kainaloon. Juttu oli itsessään tekstimainontaa eivätkä mainokset puolestaan erottuneet toimituksellisesta aineistosta. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2245/SL/95

Aamulehti
Sanomalehden liitteessä julkaistiin kaupallisia tarkoituksia palvellut lukijakysely "Kehitä kanssamme Tampereen autoliikkeitä". Vastaajia kehotettiin palauttamaan kysymyslomake joko lehden postiosoitteeseen tai palvelukonttoriin. Kysely sisälsi erilaisia osioita, rastittavia tai ympäröitäviä vastausvaihtoja, kuvia autoliikkeiden logoista ja automerkkien tunnuksista. Kun aukea man suuruinen kokonaisuus erottui selvästi lehden toimituksellisesta osuudesta, neuvosto katsoi, että lehti ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2242/SL/95

Aamulehti
Sanomalehti julkaisi ilmoituksen, jossa kerrottiin, että henkilö XX oli nimitetty yhtiön aluemyyntipäälliköksi. Otsikkona tässä pikkuilmoituksessa oli XX:n nimi, tummalla ja suurikokoisin kirjaimin painettuna. Myös tekstissä ollut tuotenimi oli painettu muuta tekstiä suurikokoisempana ja isoin kirjaimin. Ilmoitus oli ympäröity tavanomaista palstaviivaa tummemmalla ja paksummalla viivalla. Ilmoitus erottui välittömästi toimituksellisesta aineistosta.

Vapauttava

2238/YLE/95

Yle, TV 1
Televisio-ohjelmassa kerrottiin kantelijasta, joka valmisti ja myi jalkatukia. Kantelija oli esittänyt julkisuudessa väitteitä, joiden mukaan nämä jalkatuet olivat parantaneet yli kymmenentuhannen ihmisen selkävaivat ja vaikuttaneet jopa näkökyvyn paranemiseen ja verenpaineen alenemiseen. Kantelijaa luonnehdittiin ohjelmassa muun ohessa terveysmarkkinoilla toimivaksi ihmeidentekijäksi, joka himoitsee vanhojen ihmisten rahoja. Neuvosto piti kantelijan esittämiä parantumisväitteitä poikkeuksellisina. Väitteiden laatu puolsi esitystavan kärjekkyyden hyväksyttävyyttä. Ohjelmassa ei ollut asiavirheitä. Kantelijalle oli toistuvasti tarjottu mahdollisuutta omien näkökantojensa esittämiseen. Ohjelman ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2236/AL/95

7 päivää
Aikakauslehden kansi- ja artikkeliotsikoissa väitettiin varauksetta, että nimeltä mainittu kantelija olisi syyllistynyt viinapullon vohkimiseen. Vaikka väite koski rikosoikeudellisesti arvioituna suhteellisen vähäistä tekoa, oli se omiaan leimaamaan kantelijaa vahvasti. Kantelijalle ei ollut varattu todellista mahdollisuutta näkökantojensa esittämiseen. Kantelijan kuuleminen olisi ollut tarpeen myös asiatietojen varmistamiseksi, koska väitetty teko ei ollut ollut minkään ulkopuolisen tahon tutkittavana. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2234/IL/95

Ilta-Savo
Ilmaisjakelulehden mainokset julkaistiin lehden Business extraksi nimeämillä sivuilla. Mainokset muistuttivat sekä tekstityypiltään että kuvitukseltaan tavanomaista toimituksellista aineistoa. Business Extra -otsikko joidenkin sivujen ylälaidassa ei riittänyt kertomaan lukijalle, että kyse oli mainoksista. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2232/SL/95

Kirkkonummen Sanomat
Sanomalehden autoesittelyssä esiteltiin maastoauton teknisiä ominaisuuksia ja kerrottiin koeajon vaikutelmista. Yleisarvio autosta oli myönteinen, mutta autoa luonnehdittiin myös kompromissiksi. Artikkelin sävy tai sanavalinnat eivät luoneet mainosmaista vaikutelmaa. Neuvoston mielestä kyseessä oli tavanomainen, informatiivinen autoesittely, eikä artikkeli rikkonut hyvää journalistista tapaa.Samassa lehdessä julkaistu sivunkokoinen ilmoituskooste oli painettu muuta lehteä jonkin verran tummemmalle paperille. Ylälaidoissa oli "ilmoitus"-merkinnät ja niiden alla pienellä painetut, sivun luonteesta kertoneet tekstinpätkät. Sivulla käytetty grafiikka erosi muutenkin jonkin verran toimituksellisista sivuista. Sivun neljä mainosjuttua oli toisaalta laadittu tavanomaisen toimituksellisen aineiston tapaan, otsikointia myöten. Myöskään sivun kuvituksesta ei välittynyt mainosmaista vaikutelmaa. Ilmoituskooste ei näin ollen erottunut välittömästi toimituksellisesta aineistosta, minkä vuoksi lehdelle annettiin huomautus.

Vapauttava

2230/SL/95

Turun Sanomat
Kurpitsatuotetta mainostava pikkuilmoitus oli palstan levyinen. Siinä oli kaksi tekstikappaletta ja sen jälkeen annostusohjeet, lähdeviittaukset yms. aineisto. Mainos oli sijoitettu tavanomaisten palstaviivojen väliin, mutta mustalla linjauksella erotettuna. Otsikon yläpuolella oli "ilmoitus" -merkintä. Sekä otsikon että tekstin kirjasintyyppi olivat selvästi pienemmät kuin toimituksellisessa aineistossa käytetyt. Neuvoston mielestä mainos erottui välittömästi toimituksellisesta tekstistä.

Langettava

2228/SL/95

Turun Päivälehti
Sanomalehti julkaisi Esko Ahon kannanoton uuden hallituksen ministerivalinnoista. Lyhyehkö uutinen perustui suoraan toisessa lehdessä julkaistuun haastatteluun ja siitä tehtyyn STT:n lyhennelmään. Kun uutisen lainannut sanomalehti ei maininnut tietolähdettä, annettiin lehdelle huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2225/MTV/95

MTV Oy
Viikoittaisessa viihde- ja keskusteluohjelmassa luettiin joka lähetyskerralla myös katsojien faksilla lähettämiä viestejä. Erään viestinlähettäjän nimi mainittiin toistuvasti, vaikka tämä oli halunnut käyttää nimimerkkiä ja pyytänyt, että hänen nimeään ei kerrottaisi ohjelmassa. Neuvosto antoi televisioyhtiölle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2218/AL/95

Silmu
Vammaisjärjestön lehti julkaisi pikku-uutinen nimeltä mainitun ilmanvaihtimen uudistumisesta. Tuoteuudistuksesta kertomiselle oli journalistisia perusteita. Tekstistä ei kuitenkaan riittävän selvästi ilmennyt, että se perustui kokonaisuudessaan yrittäjän antamiin tietoihin. Tuoteuudistuksen markkinointi sai tukea toimituksellisesta arvovallasta. Esittelystä tuli tekstimainontaa. Lehdelle annettiin huomautus.

Vapauttava

2214/SL/95

Pohjolan Sanomat
Sanomalehti kytki pääkirjoituksessaan yhteen Helsingissä riehuneet tulipalot ja palomiesten lakon. Viittaus siihen, että palot olisivat lakkolaisten toimeksiannosta sytytettyjä, oli luonteeltaan erittäin vakava. Syytöksen spekulatiivinen luonne ilmeni kuitenkin selvästi. Koko ammattikuntaan kohdistetun epäilyn ei katsottu olevan yksittäistä palomiestä henkilökohtaisesti loukkaava. Provokaation mahdollisuuden esiintuominen ei sinällään rikkonut hyvää journalistista tapaa. Neuvosto ei ryhtynyt kantelun johdosta enempiin toimiin.

Langettava

2199/SL/95

Uusimaa
Sanomalehti selosti vangitsemisoikeudenkäyntiä ja kertoi vangituksi julistetun henkilön nimen sekä julkaisi hänen valokuvansa. Kyse oli suurta huomiota herättäneestä surmatyöstä, jossa uhri oli valittu sattumanvaraisesti. Syytetty oli tunnustanut surmatyön. Tapahtumien kulku ja tietyt vangitsemisoikeudenkäynnissä esille tulleet seikat viittasivat tekijän poikkeukselliseen mielentilaan, tosin tarkkoja johtopäätöksiä ei ensivaiheessa ollut mahdollista tehdä. Nimen julkaisemista rikosasiassa on kuitenkin harkittava huolellisesti ja kaikkia esille tulleita seikkoja punniten. Viitteet syytetyn poikkeuksellisesta mielentilasta olivat sen verran painavat, että nimeä tai valokuvaa ei olisi pitänyt tuossa vaiheessa julkaista, vaikka kyseessä olikin erittäin vakava rikos. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Päätöksestä äänestettiin luvuin 6-3.

Vapauttava

2190/YLE/95

Yle
Televisio-ohjelmassa "Rikos ja karkotus" seurattiin poliisin työtä ja kerrottiin ryhmästä rikoksista epäiltyjä zairelaisia. Kantelijat kiinnittivät huomiota poliisin ja toimittajan yhteistyöhön ja pitivät ohjelmaa viranomaisten tarpeita palvelevana, tiettyä ihmisryhmää leimaava sekä yksilön suojaa rikkovana.Neuvosto totesi, että toimittajan on voitava valita työskentelymetodinsa eikä yhteistyötä esimerkiksi poliisin kanssa voida pitää osoituksena tiedonhankintatapojen epäasianmukaisuudesta. Myöskään ei voida vaatia, että kerrottaessa eri etnisten ryhmien jäsenten tekemistä rikoksista, olisi heidän tekonsa aina suhteutettava muuhun rikollisuuteen. Neuvosto katsoi vielä, että henkilöiden etnisen taustan kertominen ohjelmassa oli perusteltua.Ohjelmassa näytettiin rikoksista epäiltyjä henkilöitä niin esitutkinnan kuin oikeudenkäynninkin aikana. Neuvoston saaman selvityksen nojalla kuvatut olivat antaneet suostumuksensa näihin kuvauksiin. Ohjelmaan sisältyi myös kotietsinnästä kertonut jakso. Neuvosto totesi, että kotipiirissä kuvaaminen edellyttää yleensä asunnon haltijan suostumusta. Kun kotietsintää suorittamassa ollutta poliisiryhmää kuvattiin vain kerrostalon porraskäytävässä eikä ulkopuolinen katsoja voinut tunnistaa kohteena ollutta asuntoa, ei kuvaaminen rikkonut hyvää journalistista tapaa.Neuvosto katsoi, että ohjelmassa ei rikottu hyvää journalistista tapaa.