2546/AL/97

Vapauttava

Se! -lehti kertoi kantelijaan kohdistuneista huhuista, jotka oli aiemmin julkistettu Alueviestissä (kts. dnro 2537/IL/97). Neuvosto totesi, että jokainen tiedotusväline kantaa oman julkaisueettisen vastuunsa. Kuitenkin sillä, että asiaa oli käsitelty paikallisessa lehdessä, ja että siinä julkaistu kirjoitus oli herättänyt voimakkaita reaktioita, oli merkitystä Se!-lehden artikkelia arvioitaessa. Sitä voidaan pitää jo enemmän seuranta-artikkelina. Artikkelissa suhtauduttiin huhuihin ja väitteisiin myös kriittisesti, otsikointia myöten. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Kantelu

Se! -lehden numerossa 10/1997 julkaistiin artikkeli “Roihahtiko Vammalassa noitavaino?/MARKKU PIRIN MUUTTO PAIKKAKUNNALLE NOSTATTI HUHURYÖPYN”. Artikkelin kirjoittajaksi on merkitty Rami Jääskeläinen. Kantelijan mukaan artikkeli on kuitenkin Alueviestin päätoimittajan Erkki Petmanin laatima. Se!-lehden päätoimittaja on Erkki Petmanin vanha yhteistyökumppani. Lisäksi Se!-lehden kuvitus on peräisin Alueviestistä. Myös artikkeleiden sisällön vertailu osoittaa kirjoittajaksi Erkki Petmanin. Paikkakunnalla on julkisesti tiedossa Erkki Petmanin viha häntä kohtaan.

Kantelija toteaa, että tuhopolttaja sytytti Pyhän Olavin kirkon kolme päivää Se!-lehden ilmestymisen jälkeen. Artikkelin kuvituksena olleet “liekehtivän häipyvät” punaoranssit marginaalit, tulenpunaiset jättiotsikot, mustan otsikoinnin sanavalinnat “roihahtiko… rovio” olivat ehdollisia signaaleja häiriintyneelle, potentiaaliselle pyromaanille samoin kuin valokuva, jossa näkyi kirkon kiviseinä ja kantelija kahden oranssipukuisen palomiehen välissä. Alueviestin aloittama hyökkäys jatkui yhteistyössä Se!-lehden kanssa. Mustamaalaus naamioitin uutisoinniksi. Kantelijaa vastaan suunnattu vihanlietsonta sai kansallisen mittakaavan valtakunnallisen Se!-lehden kautta sekä tuhopolton jälkeen. Kaikki lehdet ovat yhdistäneet kantelijan nimen “vellovaan homokeskusteluun” ja tuhopolttoon. Hyökkäys ei voi olla vaikuttamatta vahingoittavasti kantelijan toimintaan yksityisyrittäjänä.

Lehden vastaus 

Se!-lehden päätoimittaja Timo Toivonen kertoo, että artikkelin kirjoittaja oli nimimerkki, jonka takana oli työryhmä. Alueviestin päätoimittajalla ei kuulu tuohon työryhmään eikä hänellä ollut osuutta jutun tekoon. Sen sijaan häntä haastateltiin siinä, ja Se!-lehti osti juttuun valokuvia hänen edustamaltaan yhtiöltä. Kantelu on siis näiltä osin väärin kohdistettu. Se!-lehden juttu oli kantelijaa kohtaan myönteinen, hänen ammattitaitoaan ylistävä. Artikkelissa tuomittiin se, että jossain yhteisössä voitaisiin vainota ihmisiä heidän sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi. Vihjaus siitä, että artikkeli olisi osaltaan vaikuttanut “suomalaisen kansallisaarteen tuhoutumiseen” on mielivaltainen ja mahdoton. Kantelija näyttää myös luokittelevan Se!-lehden roskalehdeksi. Tällaista lehtiluokitusta ei ole virallisesti olemassa. Lehti kuitenkin antaa taiteilijalle anteeksi perättömän vihjailun ja nimittelyn, eikä ryhdy asian suhteen mihinkään toimenpiteisiin.

Ratkaisu

Kantelija on voimakkaasti korostanut Se!-lehden artikkelin kytkentää jonkin verran aikaisemmin ilmestyneen Alueviestin juttuun ja katsoo, että Alueviestin päätoimittaja on kirjoittanut myös Se!-lehden artikkelin. Se!-lehden päätoimittaja kiistää kantelijan väitteet tältä osin. Neuvoston tehtäviin ei kuulu selvittää lehden sisäistä päätöksentekoa, jo lähdesuoja estää tämän. Neuvosto pitäytyy tämän vuoksi artikkelin sisällön arvioinnissa.

Neuvosto toteaa, että hyvä journalistinen tapa edellyttää ihmisarvon ja kunnian suojaamista. Journalistin ohjeiden mukaan tiettyjä seikkoja, kuten syntyperää, vakaumusta, sukupuolta tai muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Sukupuolinen suuntautuminen on näihin rinnastuva, ja monessa tilanteessa vielä poikkeuksellisen arkaluontoinen seikka. Samalla neuvosto toteaa, että kantelija on kertonut homoseksuaalisista suhteistaan ainakin omakustanteena julkaistussa kirjassaan. Tällaisella oma-aloitteisella julkisella puheenvuorolla on luonnollisesti merkitystä arvioitaessa Se!-lehden artikkelin hyväksyttävyyttä. Seksuaalisuus alueena on kuitenkin niin arkaluontoinen, että yksityiselämän suojan rikkominen ja henkilökohtaisen loukkaavuuden raja tulee vastaan pikemmin kuin monilla muilla, sinänsä yksityiselämään kuuluvilla alueilla. Se!-lehden artikkelissa kerrottiin kantelijan osuudesta Pyhän Olavin kirkon juhlien järjestelyissä ja hänen homoseksuaalisuutensa aiheuttamasta vastustuksesta seurakunnan piirissä. Reilu puolet artikkelista keskittyi aiemmin Alueviestissä julkaistuun juttuun, jossa samaa asiaa oli käsitelty. Myös Alueviestin päätoimittajaa haastateltiin asiassa. Neuvosto toteaa, että jokainen tiedotusväline kantaa oman julkaisueettisen vastuunsa. Kuitenkin sillä, että asiaa oli käsitelty paikallisessa lehdessä, ja että siinä julkaistu kirjoitus oli herättänyt voimakkaita reaktioita, on merkitystä Se!-lehden artikkelia arvioitaessa. Artikkelissa selostettiin niitä samoja huhuja, joiden varaan Alueviestinkin juttu oli rakentunut. Sitä voidaan kuitenkin pitää jo enemmän seuranta-artikkelina. Artikkelissa suhtauduttiin huhuihin ja väitteisiin myös kriittisesti kertoen, että kantelijan puoltajat puhuvat niistä noitavainona. Samaan viittasi myös artikkelin otsikko. Edellä mainituilla perusteilla neuvosto ei ryhdy kantelun johdosta muihin toimiin.