KANTELURaumalla puukotettiin maaliskuussa 1997 kantelijoiden pojan aviovaimoa. Nuori nainen sai syyskuussa alkaneessa oikeudenkäynnissä syytteen murhayrityksestä, kantelijoiden poikaa taas syytetään yllytyksestä tähän tekoon. Tiedotusvälineet seurasivat tapausta oikeudenkäyntien aikana lähes päivittäin. Länsi-Suomi julkaisi uhrin, aviovaimon haastattelun tämän nimellä varustettuna 5.9. eli samana päivänä, jolloin ensimmäinen oikeudenkäynti pidettiin. Toinen oikeudenkäynti oli 2.-3. 10. ja jälkimmäisenä päivänä Länsi-Suomessa oli juttu oikeudenkäynnistä suuren kuvan kera ja lopuksi teksti ”Mies asuu nykyään Lahdessa”. Ilta-Sanomissa oli puolestaan jo 2.10. juttu ”Aviomiestä syytetään yllytyksestä murhan yritykseen”. Lisäksi aviovaimo oli antanut haastattelun, joka ei vastannut poliisikuulustelupöytäkirjoja ja leimasi aviomiestä syylliseksi. Länsi-Suomessa ja myös Satakunnan Kansassa 18.10. olleissa jutuissa todettiin muun muassa, että ”Puukotetun asianajaja esitti käräjäoikeudelle, että myös puukotetun aviomies määrättäisiin mielentilatutkimukseen” ja samoin pikkutarkasti ”luurit lämpiminä” ja ”olematon isoveli”. Kantelijat pitävät mainittuja kohtia tarpeettomina tiedonvälityksen kannalta. Asiaa on käsitelty julkisuudessa paljon ja liian pikkutarkasti, ja pieniä asiavirheitäkin on ollut. Kantelijoiden mielestä oikeudenkäyntiselostukset loukkaavat syytettynä olevaa poikaa, jota ei ole vielä todettu syylliseksi. Valokuvat olivat erityisen loukkaavia ja johdattelevia, samoin kuin aviovaimon antamat haastattelut. LÄNSI-SUOMEN VASTAUSLänsi-Suomen päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen toteaa lehden 3.10. julkaiseman jutun perustuneen oikeuden pöytäkirjoihin ja oikeudessa kuultujen lausuntoihin. Jutussa ei mainittu puukotetun aviomiehen nimeä, eikä hänestä käytetty muitakaan määrittelyjä, joista hänen henkilöllisyytensä olisi paljastunut. Uutissivulla julkaistiin tavanomainen, kolmen palstan vaakakuva oikeussalista. Kuvatekstissä mainittiin puukotuksen tunnustaneen naisen nimi. Kuvan taustalla olleiden muiden henkilöiden nimiä ei kerrottu. Lokakuun 18. päivän jutussa tuotiin esille oikeuskäsittelyn kannalta oleellisia seikkoja, kuten ehdotettu mielentilatutkimus ja myös, että sitä vastustettiin. Tässäkään jutussa ei käytetty aviomiehestä sellaisia ilmauksia, että hänen henkilöllisyytensä olisi jutun perusteella paljastunut. Päätoimittaja katsoo, että lehti on pitäytynyt faktoissa ja käsitellyt paljon puhuttanutta aihetta asiallisella tavalla.SATAKUNNAN KANSAN VASTAUSSatakunnan Kansan päätoimittaja Erkki Teikari pitää kantelua oman lehtensä osalta epäselvänä, koska lehti ei julkaissut jutun yhteydessä valokuvia eikä myöskään asianosaisten nimiä. Siten kantelun sisällöksi jää, että lehti olisi käsitellyt juttua liian paljon ja pikkutarkasti. Päätoimittaja katsoo kuitenkin, että kyseessä oli normaali selostus julkisesta oikeudenkäynnistä, joka oli herättänyt paikkakunnalla poikkeuksellista mielenkiintoa.ILTA-SANOMIEN VASTAUSIlta-Sanomien päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen toteaa, että kyseinen poikkeuksellisen raaka väkivallanteko herätti laajaa julkisuutta. Lehden 2.10.1997 julkaistu uutinen perustui lehden saamaan tietoon siitä, että rikoksesta epäillyillä oli läheinen yhteys toisiinsa. Uutisessa kuvattiin rikosaamun tapahtumia sellaisina kuin puukotettu aviovaimo oli ne kokenut. Siinä annettiin tilaa myös aviomiehen käsityksille ja todettiin selkeästi, että hän on koko ajan kiistänyt tietäneensä puukotuksista. Aiheeseen liittyvässä toisessa kirjoituksessa uhri valotti veriteon taustoja ja pohti teon motiiveja. Vastakkaisuus poliisikuulusteluun verrattuna johtunee siitä, että vaimo ei vielä tuolloin tiennyt aviomieheensä kohdistuvista epäilyistä. Molemmissa kirjoituksissa on selostettu tapahtumia asiallisesti ja lähteisiin pitäytyen ja kummankin osapuolen käsityksille annettiin tasapuolisesti tilaa. Asianomaisten henkilöllisyyttä ei ole paljastettu.Päätoimittaja huomauttaa vielä, että jos JSN ottaa kantaa tietojen oikeellisuuteen merkitsee se kannanottoa itse rikosasiaan ennen kuin tuomioistuin on tehnyt päätöksensä. Kantelun kohteet on myös valittu sattumanvaraisin perustein, koska muissakin lehdissä on julkaistu täsmälleen sama artikkeli kuin Länsi-Suomessa ja Satakunnan Kansassa. RATKAISUNeuvoston päätehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Rikosasioissa on keskeistä esimerkiksi se, että oikeudenkäyntejä selostetaan tasapuolisesti ja että ketään ei ennakolta leimata syylliseksi. Hyvä journalistinen tapa edellyttää myös, että rikoksesta epäillyn nimen julkaisemista tai henkilöllisyyden paljastamista harkitaan rikosasioissa joka kerta erikseen. Neuvosto ei sen sijaan ota kantaa kiistanalaisiin asiakohtiin tai syyllisyyskysymyksiin, eikä myöskään uutisoinnin laajuuteen tai pelkästään sen yksityiskohtaisuuteen.Lehtien uutisointi koski nyt erittäin vakavaa rikosta, joka siihen liittyneiden poikkeuksellisten piirteiden vuoksi sai laajaa julkista huomiota. Oikeudenkäyntiselostuksista ilmeni selvästi, että murhayritykseen yllyttämisestä syytteen saanut uhrin aviomies on kiistänyt syyllisyyteensä. Satakunnan Kansa ja Ilta-Sanomat eivät myöskään julkaisseet uhrin tai hänen aviomiehensä nimeä. Länsi-Suomi julkaisi tosin jo syyskuussa uhrin omalla nimellään antaman haastattelun. Siinä yhteydessä ei kuitenkaan ilmennyt, että uhrin aviomies oli toinen jutun yhteydessä pidätetyistä henkilöistä. Haastattelussa uhri kertoi siitä pelosta ja turvattomuudesta, mitä hän oli tapahtuman jälkeen kokenut. Tässä, samoin kuin Ilta-Sanomien kuukautta myöhemmin julkaisemassa haastattelussa, oli päällimmäisenä tunteena tapahtumien käsittämättömyys. Haastateltu ei ottanut kantaa aviomiehensä rooliin itse puukotuksen osalta.Neuvosto piti sävyä, jolla lehdet olivat tapahtumista kertoneet, kauttaaltaan asiallisena. Selostukset perustuivat poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynneissä ilmenneisiin seikkoihin. Myöskään uhrin antamat haastattelut eivät neuvoston mielestä leimanneet aviomiestä syylliseksi. Kantelijat ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että Länsi-Suomi julkaisi oikeudenkäynnistä otetun kuvan, jossa taustalla erottui myös yllytyssyytteen saanut aviomies. Kun uhrin nimi oli kerrottu lehdessä jo aikaisemminkin, merkitsi syytekirjelmän sisältö sitä, että toisen syytetyn henkilöllisyys selvisi viimeistään tässä vaiheessa lukijoille. Neuvosto katsoo kuitenkin, ottaen huomioon teon vakavuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä sen herättämän laajan huomion, että aviomiehen henkilöllisyyden paljastuminen tuossa vaiheessa ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Siten myöskään kuvan julkaisemista ei voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena.Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto katsoo, että Länsi-Suomi, Satakunnan Kansa ja Ilta-Sanomat ovat noudattaneet hyvää journalistista tapaa asiaa selostaessaan.
Menu