Ilta-Sanomat, Länsi-Suomi, Satakunnan Kansa

Ilta-Sanomat, Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa kertoivat oikeudenkäynnistä, jossa nuorta naista syytettiin murhayrityksestä ja uhrin aviomiestä yllytyksestä tähän tekoon. Lehtiselostuksista ilmeni selvästi, että uhrin aviomies oli kiistänyt syyllisyyteensä. Satakunnan Kansa ja Ilta-Sanomat eivät myöskään julkaisseet uhrin tai hänen aviomiehensä nimeä. Länsi-Suomi julkaisi jo alkuvaiheessa uhrin omalla nimellään antaman haastattelun. Siitä ei kuitenkaan ilmennyt, että uhrin aviomies oli toinen jutun yhteydessä pidätetyistä henkilöistä. Neuvosto piti sävyä, jolla lehdet olivat tapahtumista kertoneet, kauttaaltaan asiallisena. Selostukset perustuivat poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynneissä ilmenneisiin seikkoihin. Uutisoinnissa ei leimattu aviomiestä syylliseksi. Länsi-Suomi julkaisi oikeudenkäyntikuvan, jossa taustalla erottui myös yllytyssyytteen saanut aviomies. Kun uhrin nimi oli kerrottu lehdessä jo aikaisemminkin, merkitsi syytekirjelmän sisältö sitä, että toisen syytetyn henkilöllisyys selvisi viimeistään tässä vaiheessa lukijoille. Neuvosto katsoi, ottaen huomioon teon vakavuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä sen herättämän laajan huomion, että aviomiehen henkilöllisyyden paljastuminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Siten myöskään kuvan julkaisemista ei voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena. Lehtien ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa asiaa selostaessaan.