KANTELUKantelija kertoo suorittavansa nuorisovankina kolmen ja puolen vuoden vankeustuomiota, jonka hän oli saanut lähinnä kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta. Rikosten tekohetkellä kantelija oli ollut 19-vuotias. Hänen tapauksensa oli erikoislaatuinen, pääosa tuomiosta tuli poliisin valeostoyllytyksen seurauksena. Kantelija teki poliisin toimista rikosilmoituksen, joka johti oikeudenkäyntiin. Rikoslehti 6/97 kertoi tuosta oikeudenkäynnistä otsikolla ”20-vuotiaalle 3,6 vuoden vankeustuomio/Poliisit syytteeseen huumeyllytyksestä!”.Kantelijan mukaan artikkelissa mainittiin hänen nimensä kyseenalaisissa yhteyksissä, ja annettiin ymmärtää, että lehti olisi haastatellut kantelijaa. Lehti julkaisi kantelijan lausuntoja kertomatta, missä hän oli ne antanut, ja antoi lukijalle käsityksen, että kantelija olisi joidenkin uhkailutoimien takana ja suunnittelisi kostoa. Lehti kertoi myös kantelijan sijoitusvankilan nimen. Tämä kaikki siitä huolimatta, että kantelija oli kyseisessä oikeudenkäynnissä asianomistajan, ei syytetyn, roolissa. Lehti ei ollut ottanut yhteyttä kantelijaan ennen jutun laatimista, eikä kantelijan myöhempiin puheluihin lehdessä vastattu. Kantelija katsoo, että lehtijutulla yritettiin mustata hänen mainettaan ja aiheutettiin huomattavaa haittaa ja mielipahaa sekä kantelijalle että hänen omaisilleen.LEHDEN VASTAUSRikoslehden päätoimittaja Mika Katajala toteaa, että kantelijan nimi mainittiin törkeän huumausainerikoksen yhteydessä, josta hän oli saanut ankaran rangaistuksen. Artikkelista kävi päivänselvästi ilmi, että se oli laadittu esitutkintapöytäkirjojen ja käräjäoikeuden asiakirjojen perusteella, ei kantelijaa haastattelemalla. Artikkelissa selostettiin kiihkottomasti ja asiallisesti huumausainerikosta, joka muutenkin oli saanut laajasti julkisuutta. Päätoimittaja toteaa vielä, että syy haittaan, jota kantelija ja hänen omaisensa ovat joutuneet kokemaan, lienee kantelijan saama pitkä vankeusrangaistus, ei lehtiartikkeli.RATKAISURikoslehden jutussa selostettiin oikeudenkäyntiasiakirjoihin nojautuen oikeudenkäyntiä, jossa syyttäjä vaati kahdelle poliisimiehelle rangaistusta huumausainerikokseen yllyttämisestä, virka-aseman väärinkäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jutussa selostettiin tapahtumien kulku ja kantelijan rooli. Neuvoston mielestä lehtijuttu ei tehnyt haastattelunomaista vaikutelmaa. Jutusta ei näin ollen syntynyt mielikuvaa, että se olisi perustunut kantelijan lehdelle antamaan haastatteluun. Neuvoston mielestä jutusta ei myöskään saanut käsitystä, että kantelija olisi jotenkin uhkaillut huumausaineostoissa bulvaanina toiminutta henkilöä. Jutussa tosin pohdittiin bulvaanin asemaa, mutta väitteet häneen mahdollisesti kohdistuvasta uhkasta oli kirjattu yleiseen muotoon. Jutusta ilmeni lisäksi, että bulvaanin asianajajana toiminut henkilö oli oikeudessa kertonut, että bulvaania oli jo uhkailtu. Neuvoston mielestä lehtijuttu ei muutenkaan antanut harhaanjohtavaa kuvaa kantelijan roolista vireillä olleessa oikeudenkäynnissä.Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto katsoo, että Rikoslehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu