2574/SL/97

Vapauttava

Turun Sanomissa kerrottiin yhdestä henkivakuutusyhtiö Apollon toimintaan liittyneestä oikeudenkäynnistä. Uutisen taustana olivat erittäin monivaiheiset ja monilta osiltaan vielä kiistanalaiset tapahtumat, jotka huipentuivat henkivakuutusyhtiön ajautumiseen konkurssiin. Kantelija ei ollut asianosaisena tuossa nimenomaisessa oikeudenkäynnissä, mutta hänen toimiaan selostettiin osana asian taustoitusta.Kantelija lähetti lehdelle uutisen johdosta kirjeen katsoen, että uutisessa oli kaksi selvää virhettä. Kirje oli osoitettu lehden toimitukselle ja päätoimittajalle, ja neuvoston mielestä sitä olisi pitänyt käsitellä vastineena tai oikaisupyyntönä. Lehti ei kuitenkaan julkaissut sitä tai lähtenyt neuvottelemaan asiasta. Toisaalta, kantelijan kertoman mukaan, lehden toimituspäällikkö tarjoutui noin viikkoa uutisen julkaisemisen jälkeen hoitamaan asiaa. Kantelija oli tuolloin ilmoittanut, että vastinetta ei saa enää julkaista. Neuvosto katsoi, että viikkoa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä aikana, ottaen vielä huomioon asian laadun. Kun kantelija oli tuossa vaiheessa evännyt julkaisemismahdollisuuden, ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUTurun Sanomissa julkaistiin 12.11.1997 juttu ”Apollo-Holdingin syytteet nurin”. Siinä kerrottiin, että kaksi liikemiestä oli vapautettu käräjäoikeudessa syytteestä, koska syyttäjä katsoi jutun toisaalta vanhentuneen, ja toisaalta lisäaineiston valottaneen väitettyjä puutteita riittävästi. Artikkelissa selostettiin oikeudenkäynnin taustaa, ja tässä yhteydessä myös kantelijan toimintaa. Kantelijan mukaan toimittaja oli sisällyttänyt artikkeliin totuudenvastaisia seikkoja, eikä kantelijaa oltu kuultu asiassa. Näin hänen nimensä yhdistettiin perusteettomasti rikosjuttuun, jonka kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä. Väitteet loukkasivat ja halvensivat kantelijaa. Kantelija lähetti lehdelle vastineen, mutta sitä ei julkaistu.Vastineeksi tarkoittamassaan kirjeessä kantelija totesi muun muassa seuraavaa. Artikkelin väite siitä, ettei kantelija olisi pystynyt maksamaan osakekaupoista syntyneitä velkojaan Tavoite-yhtiöille, oli perätön. Perätön oli myös väite siitä, että aiemmin Matti Koivurinnan omistuksessa olleet yhtiöt olisivat rahoittaneet kantelijan kauppoja tämän kerätessä Apollon osakkeita Apollo-Holdingiin. Kantelija huomautti, ettei hän ole koskaan ollut penniäkään velkaa Tavoite-yhtiöille eikä ole koskaan kerännyt Apollon osakkeita Apollo-Holdingiin. Kyseisiä osakkeita ostaneet yhtiöt eivät myöskään ole koskaan olleet kantelijan omistuksessa. Kantelija korosti, että hänellä ei ole mitään yhteyttä käräjäoikeudessa esillä olleeseen rikosjuttuun. Toimittaja oli myös unohtanut mainita, että hovioikeus oli kumonnut käräjäoikeuden ns. Verkahovin jutussa kantelijalle langettaman tuomion ja vahingonkorvauksen.Kantelija pyytää JSN:ää ottamaan huomioon, että lehti on jo aiemmin esittänyt vastaavia, vakavia väitteitä, vaikka hän on ne tuolloin oikaissut asiasta kirjoittaneelle toimittajalle. Lehti on kuitenkin kieltäytynyt hyväksymästä tosiasioita ja on jatkuvasti ja tietoisesti esittänyt kantelijasta vääriä tietoja. LEHDEN VASTAUSTurun Sanomien päätoimittaja Ari Valjakka toteaa ensimmäiseksi, että kantelija ei millään tavoin ilmaissut, että hän olisi halunnut lehdelle lähettämänsä kirjeen julkisuuteen. Otsikolla ”Turun Sanomien toimitukselle” varustettuja kirjeitä tulee toimitukseen useita viikossa. Kantelija ei puhunut julkistamisesta sanaakaan myöskään myöhemmissä yhteydenotoissaan, eikä kirjeessä mainittu, että se oli tarkoitettu vastineeksi. Kirjeen lukeneet käsittivät sen taustatiedoksi. Kantelija ei ole aiemmin vaatinut häntä koskevia tietoja oiottavaksi, vaikka hän kantelussaan näin väittää.Kirje sisälsi epätäsmällistä ja virheellistä tietoa ja siinä halvennettiin alalla 25 vuotta toiminutta toimittajaa ”toimittaja esiintyvä” -ilmaisulla. Kirjettä ei näidenkään syiden johdosta olisi ollut tarpeen julkaista.Lehti on kirjoittanut kantelijasta ainoastaan henkivakuutusyhtiö Apollon oikeudenkäynnin yhteydessä. Kyse on ollut tapahtumien kuvauksesta. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on todennut, että Henki-Apollon juttu, jossa kantelija oli syytettynä, ja Apollo-Holding -juttu kytkeytyvät toisiinsa. Hovioikeus on tehnyt päätöksen Henki-Apollon jutun palauttamisesta käräjäoikeuteen ja molempia juttuja on tarkoitus käsitellä yhdessä. Juttujen syytekirjelmät perustuvat samoihin asioihin, joten kantelijaa ei ole liitetty tähän asiaan perusteettomasti. Apollo-Holding oli 24.6.1992 asti kantelijan yhtiö, henkivakuutusyhtiö Apollo oli myös hänen yhtiönsä. Hänen osakkeensa päätyivät myöhemmin Tavoite-yhtiöiden omistamien pikkuyhtiöiden haltuun, mutta artikkelissa ei väitetty, että hän olisi omistanut yhtäkään näistä yhtiöistä. Kantelun kohteena olevassa lehtijutussa oli kyse siitä, miten osakkeiden kierto jatkui. Tässä yhteydessä oli välttämätöntä selvittää koko asiakokonaisuutta, muuten sitä ei olisi voinut ymmärtää. Artikkelissa myös kerrottiin, toisin kuin kantelija väittää, että hovioikeus kumosi kantelijaa koskeneen päätöksen korvausvaatimuksineen. LISÄSELVITYSKantelija kertoi puhelimitse (Nurmi/Mickwitz, 7.1.1998), että hän oli tavannut lehden toimituspäällikön noin viikko uutisen julkaisemisen jälkeen ja arvostellut tuolloin sitä, että lehti ei ollut julkaissut hänen vastinettaan. Toimituspäällikkö oli luvannut ottaa asian hoidettavakseen. Tähän kantelija oli kuitenkin todennut, ettei hän halunnut vastinetta enää julkaistavaksi. Se olisi pitänyt julkaista välittömästi ja nyt oli aikaa kulunut liian paljon. Kantelija korosti sitä, että hän olisi ollut helposti tavoitettavissa. Lisäksi hän totesi, että käräjätuomarin maininta siitä, että kyseiset kaksi juttua käsiteltäisiin yhdessä, oli hänelle uutinen. Seikalla ei myöskään ole merkitystä, koska lehden menettelyä on arvioitava uutisen julkaisemishetken tilanteen mukaan.RATKAISULehden uutisen aiheena oli yksi niistä oikeudenkäynneistä, joita oli käyty henkivakuutusyhtiö Apollon ja Apollo-Holding Oy:n ympärillä. Kantelija ei ollut nyt selostetussa oikeudenkäynnissä osallisena, mutta hänen toiminnastaan kerrottiin oikeudenkäynnin taustoittamiseksi. Tämä palveli lukijaa, eikä lehti näin menetellessään rikkonut hyvää journalistista tapaa. Neuvosto toteaa, että uutisen taustana olivat erittäin monivaiheiset ja monilta osiltaan vielä kiistanalaiset tapahtumat, jotka huipentuivat henkivakuutusyhtiö Apollon ajautumiseen konkurssiin. Kantelija oli sittemmin tuomittu vuonna 1993 tapahtuneista ns. Verkahovin osakekaupoista ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvausvelvollisuuteen. Se, että hovioikeus oli kumonnut kyseisen tuomion ja palauttanut asian käräjäoikeudelle, ilmeni lehden 18.11. julkaisemasta uutisesta, toisin kuin kantelija on esittänyt.Neuvoston mielestä kantelijalle olisi ollut perusteltua myöntää vastineoikeus tässä kiistanalaisessa asiassa. Neuvosto toteaa myös, että kantelijan kirjeessä yksilöitiin selvästi uutinen, mitä se koski, ja katsottiin, että kyseinen uutinen oli kahdelta kantelijaa koskevalta kohdaltaan selvästi virheellinen. Kirje oli osoitettu lehden toimitukselle ja päätoimittajalle. Neuvoston mielestä kirjettä olisi pitänyt käsitellä vastineena tai oikaisupyyntönä, vaikka se sellaisenaan ei välttämättä olisi ollutkaan julkaisukelpoinen. Vähimmäisvaatimuksena olisi ollut, että lehti olisi tiedustellut kantelijalta kirjeen tarkoitusta ja samalla esittänyt, miltä osin sitä ei pidetty julkaisukelpoisena.Toisaalta, kantelijan kertoman mukaan, lehden toimituspäällikkö oli noin viikkoa uutisen julkaisemisen jälkeen tarjoutunut hoitamaan asiaa, mutta kantelija oli tuolloin ilmoittanut, että vastinetta ei saa enää julkaista. Neuvosto toteaa hyvän journalistisen tavan edellyttävän, että vastine julkaistaan viipymättä. Viikkoa ei voida kuitenkaan pitää kohtuuttoman pitkänä aikana, ottaen vielä huomioon asian laadun. Kun kantelija oli tuossa vaiheessa evännyt julkaisemismahdollisuuden, ei lehti ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.