KANTELUKeskisuomalainen/Savom Sanomat julkaisi 15.3 ja 12.4.1997 muoti- ja kauneussivullaan, otsikon ”Puuterihuisku” alla mainostyyppisiä kirjoituksia. Maaliskuun palstalla myös käytetty yhtä tuotetta esiteltäessä värivalokuvaa, joka löytyi mustavalkoisena saman sivun alalaidan mainoksesta. Kyseinen muoti- ja kauneussivu on kahdelle sanomalehdelle yhteinen ja ilmestyy joka toinen lauantai.Kantelijayhdistys pyytää neuvostoa tutkimaan, rikkoiko lehden menettely hyvää journalistista tapaa.KESKISUOMALAISEN VASTAUSPäätoimittaja Erkki Laatikainen toteaa, että sanomalehden sisältö on viime vuosina uudistunut. Totunnaisten uutisten ja reportaasien rinnalle on kehitetty tuotteistettuja kokonaisuuksia, Keskisuomalaisessa esimerkiksi Kuluttajasuomalainen, Autosuomalainen, Ruokasuomalainen ja Muoti ja kauneus. Niissä tarjotaan informaatiota, jonka perusteella lukija voi harkita valintojaan ja ostokäyttäytymistään. Sivuille myydään ilmoituksia normaaliin tapaan, mutta mainos- ja toimituksellinen tila eivät luonnollisesti ole sidoksissa keskenään. Saman valokuvan esiintyminen osion mainoksessa ja toimituksellisessa tilassa oli silkka työtapaturma, mutta molemmat yhteydet olivat sinällään omia kokonaisuuksia. Toimitus ei näe päätöksiä tehdessään mainoksia missään muodossa.Sanomalehdet ovat vakiintuneesti käsitelleet autoasioita, ja tämä aineisto on ollut yhdeltä siivulta kiinnittämässä lukijoita sanomalehteensä. Nyt tämä filosofia on laajennettu koskemaan muitakin aihealueita. Näiden osioiden journalistiset periaatteet poikkeavat jonkin verran uutis- ja reportaasisivujen säännöistä, mutta tilanneyhteys osoittaa tämän lukijoille, jotka tiedostavat sisältöaiheiden eroavuuden. Lukijat tietävät senkin, ettei toimituksella voi olla omaa laboratoriota testaamassa tuotteita ja niiden ominaisuuksia. Nämä osiot mahdollistavat täsmämainonnan, joka on arkipäivää radiossa ja televisiossa, ja niihin puuttuminen merkitsisi lehdistön aseman menettämistä.Päätoimittaja on koonnut kantelun liitteeksi vastaavan tyyppisiä artikkeleita eri aikakauslehdistä osoittamaan, että tuoteinformaatio on yksi osa sisällöstä myös arvostetuissa lehdissä. Tällainen aineisto kasvattaa lukijan tietomäärää, vaikka siinä lienee subjektiivisuutta hyödyllisyyden ohella.SAVON SANOMIEN VASTAUSSavon Sanomien päätoimittaja Tapani Lepola toteaa, että lehti on jo usean vuoden julkaissut erikoisteemoihin liittyviä sivuja. Teemoina ovat olleet esimerkiksi auto ja liikenne, ruoka ja muoti ja kauneus. Kuluvan vuoden maaliskuusta lähtien näitä teemasivuja on tehty ja julkaistu yhdessä toisen sanomalehden kanssa. Vastaavia palstoja on lukuisissa aikakauslehdissä ja monissa sanomalehdissäkin. Päätoimittaja mainitsee esimerkkinä kirjauutuudet ja automallit, joista julkaistaan jo ennen varsinaista arvostelua tai koeajoa lyhyet luonnehdinnat ja hintatiedot, jotka perustuvat pääosin kustantajan tai kaupan antamaan informaatioon. Lukijat saavat teemasivuilta tietoa siitä, mitä uutuuksia markkinoille on tullut. Tuoteuutuuksien esittely on yleinen ja hyväksytty käytäntö, eikä millään tavoin hyvän journalistisen tavan vastainen.RATKAISUPuuterihuiskupalstalla julkaistut kauneudenhoitotuotteiden esittelyt perustuivat valmistajien tuoteinformaatioon. Tuotteista kerrottiin näin ollen tavalla, joka oli omiaan edistämään niiden myyntiä. Esittelyt sisälsivät myös väitteitä eri tuotteiden suotuisista vaikutuksista, esimerkiksi, että tuotteen ”tehoaineina ovat ihon oma suojamekanismia aktivoiva E-vitamiini sekä dexpantenoli” tai että tuotteen avulla ”kohennetaan ihon energiavirtauksia” tai että tuote korjaa hiuksissa oleva vauriot. Puuterihuiskupalsta oli osa laajempaa muotia ja kauneudenhoitoa käsittelevää kokonaisuutta. Neuvosto toteaa, että tuote-esittelyistä on tullut luonnollinen osa tiedotusvälineiden sisältöä. Erityiset uutuuspalstat ja muut tuote-esittelyt muodostavat siitä oman ryhmänsä. Tarjolla olevien tuotteiden arvioiminen, testaaminen ja tutkiminen ei ole aina mahdollista. Tuote-esittelyjä julkaistaessa joudutaan silloin nojautumaan valmistajan tai myyjätahon antamaan aineistoon, siihen liittyvine kaupallisine intresseineen. Tällöinkin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota esitystapaan. Tyypillisesti mainosmaiset ilmaisut, lupaukset tehosta ja vaikutuksista merkitsevät, että informaation välittäminen jää toissijaiseksi ja aineisto rinnastuu varsinaisiin mainoksiin. Neuvoston mielestä tällaisen aineiston julkaiseminen osana toimituksellista tekstiä merkitsee tekstimainonnan kiellon rikkomista. Korjauskeinoksi ei tällöin riitä se, että aineiston yhteydessä kerrotaan sen alkuperästä, esimerkiksi mainitsemalla, että teksti perustuu maahantuojan materiaaliin. Neuvoston käsityksen mukaan päätös Puuterihuiskupalstalla olleiden esittelyjen julkaisemisesta perustui itsessään journalistisiin kriteereihin, haluun palvella lukijakuntaa. Tuotteet esiteltiin kuitenkin mainosmaiseen tapaan. Esittelyt sisälsivät myös pitkälle meneviä väitteitä esiteltyjen tuotteiden vaikutuksista ja tehosta. Kokonaisvaikutelmaksi jäi, että aineisto oli luonteeltaan tekstimainontaa. Jälkimmäiseen Puuterihuiskupalstaan oli lisätty maininta siitä, että tiedot perustuivat valmistajan tuoteinformaatioon. Neuvoston mielestä maininta aineiston alkuperästä ei kuitenkaan riittänyt, aineiston mainosmaisen luonteen huomioon ottaen.Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto katsoo, että Puuterihuiskupalstan sisältö oli luonteeltaan tekstimainontaa. Keskisuomalainen on näin ollen rikkonut hyvää journalistista tapaa, mistä neuvosto antaa lehdelle huomautuksen.
Menu