2577/AL/97

Vapauttava

Iltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta.Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan.Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUIltalehti kertoi 1. lokakuuta 1997 välikohtauksesta, joka oli sattunut Jyväskylässä. Kansiotsikkona oli ”Silminnäkijä kehuu poliisia/Hiltunen riehui vielä käsiraudoissakin”. Sisäsivun otsikkona oli puolestaan ”Isto Hiltusen tyttöystävä pahoinpitelystä ’Turha selitellä humalaisten töppäilyjä” ja kainalojutun otsikkona ”Ex-manageri Hannele Laurila: Isto hyökkäsi humalassa kimppuuni”. Kantelija oli lehden mukaan vetäytynyt julkisuudelta piiloon päästyään edellisenä päivänä poliisiputkasta. Lehti kertoi, että laulaja oli käynyt umpihumalaisena käsiksi kadulla olleeseen tyttöseurueeseen, ja joutunut sitten poliisin kiinniottamaksi.Kantelija haluaa neuvostolta kannanottoa ensinnäkin lehden käyttämän valokuvaajan toimintaan. Valokuvaaja oli kysynyt ensin pihamaalla kantelijan avopuolisolta lupaa kuvaamiseen. Hän sai selvän kieltävän vastauksen, mutta tuli kuitenkin soittamaan ovikelloa ja pyytämään uudestaan kuvauslupaa. Uudistetusta kiellosta huolimatta valokuvaaja kuvasi kantelijan keittiön ikkunan läpi asuntoon sekä asunnon ulko-ovea rikkoen täten kantelijan kotirauhaa. Lehti levitti sitten näyttävästi ympäri maata kantelijan nimen, kuvan ja tapauksesta kertoneen otsikon. Tapaus sai kohtuuttomasti julkisuutta, ja lehti langetti kantelijalle tällä tavoin häpeärangaistuksen. Kantelija on tunnettu taiteilija, mutta hän ei toimi sellaisessa julkisessa virassa tai tehtävässä, että ns. yleinen intressi puoltaisi hänen yksityiselämäänsä liittyvien tapahtumien julkistamista. Tapaus julkistettiin siinä vaiheessa, jossa lehdistön tiedot perustuivat perustunut epämääräisiin lähteisiin ja olivat osittain virheellisiä, ja jossa esitutkintaa ei ole edes suoritettu. Kantelija on lisäksi sopinut uutisointiin liittyvät tapaukset, joten kenelläkään asianomaiselle ei ole häntä kohtaan vaatimuksia.LEHDEN VASTAUSIltalehden päätoimittaja Pekka Karhuvaara kertoo, että lehden työtehtävissä ollut free lance -kuvaaja tapasi rivitalon parkkipaikalla kantelijan avopuolison, joka on samalla kantelijan keikkoja myyvän ohjelmatoimiston toimitusjohtaja. Tämä kieltäytyi valokuvauksesta. Tämän jälkeen kuvaaja oli yhteydessä lehden toimittajaan, ja meni sitten tämän pyynnöstä asunnolle tiedustelemaan, halusiko kantelijan avopuoliso antaa lausunnon asiasta. Tähän hän suostui, ja antoi lausuntonsa toimittajalle kuvaajan matkapuhelinta käyttäen. Valokuvaajalla ei ollut tuossa tilanteessa kameraa mukanaan.Valokuvaaja ei ottanut missään vaiheessa kuvia ikkunoiden läpi, minkä lehdessä julkaistut kuvatkin osoittavat. Uutisen yhteydessä otettu valokuva on otettu rivitalon edessä kulkevalta julkiselta kevyen liikenteen väylältä. Uutismateriaalin hankinta ei miltään osin ollut hyvän lehtimiestavan vastaista. Uutisen julkaiseminen oli perusteltua siksi, että kantelija on yksi maan tunnetuimmista iskelmätähdistä ja televisioesiintyjistä. Hän on toistuvasti pyrkinyt ja päässyt julkisuuteen myönteisissä yhteyksissä. Yleistä merkitystä on myös sillä, että kantelija on idoli juuri sellaisten tyttöjen keskuudessa, johon hänen silmitön, humalainen hyökkäyksensä kohdistui.RATKAISUNeuvosto toteaa ensiksi, että osapuolten kertomukset valokuvaajan menettelystä poikkeavat toisistaan. Tapahtumien kulun selvittäminen ei ole neuvoston käytettävissä olevin keinoin mahdollista. Neuvosto ei sen vuoksi tutki asiaa tältä osin, vaan arvioi sitä, noudatettiinko itse uutisoinnissa hyvää journalistista tapaa.Neuvosto toteaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus yksityiselämän suojaan. Tämä merkitsee, että tiedotusväline ei voi yleensä julkaista tietoja yksityiselämään liittyvistä asioista ilman asianomaisen suostumusta. Se, mihin seikkoihin yksityiselämän suoja ulottuu, vaihtelee henkilön aseman ja julkistettavaksi halutun seikan myötä. Julkisuudessa, esimerkiksi viihteen ja kulttuurin piirissä toimivilla ihmisillä on tavanomaista alempi suoja niiden asioiden osalta, joilla on liittymäkohta heidän ammatilliseen rooliinsa. Merkitystä on myös sillä, missä laajuudessa henkilö on itse tuonut yksityiselämäänsä julkisuuteen.Nyt lehti uutisoi kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa kantelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Kantelija on niin tunnettu viihdetaiteilijana, että hänen yksityiselämänään suojattava piiri ei kata enää tällaista, julkisella paikalla sattunutta välikohtausta. Kantelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti kantelijalle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta.