KANTELUHelsingin Sanomat kertoi 24.10.1997 kiistasta, joka koski taloyhtiön korjausvelvoitteita. Otsikon ”Taloyhtiö hävisi kiistan homevaurioiden korjauksesta/Osa taloyhtiön asukkaista ei pitänyt hometta haittana” alla kerrottiin, että taloyhtiö oli hävinnyt korjaustöitä koskeneen kiistan lääninoikeudessa. Taloyhtiön mukaan lehtijuttu ei vastannut lääninoikeuden päätöstä, vaikka juttu oli laadittu ikään kuin kaikki kirjoitettu olisi päätöksestä peräisin. Taloyhtiön nimeä ei jutussa mainittu, mutta paikkakuntalaiset ovat hyvin tietoisia siitä, mistä talosta oli kysymys. Jutusta syntyi käsitys, että taloyhtiön asioita hoitavat henkilöt eivät hallitsisi asioitaan, ja jutusta voi aiheutua heille sekä taloudellista vahinkoa että henkistä kärsimystä. Otsikossa ollut väite siitä, että osa asukkaista ei pitänyt hometta haittana, lienee toimittajan mielipide, mutta lähentelee herjausta.Kantelijayhtiö lähetti lehdelle oikaisuvaatimuksen, jonka mukaan lehtijutussa olisi ollut kymmenkunta virhettä. Virheellinen oli muun ohessa väite, että taloyhtiö olisi hävinnyt kiistan. Itse asiassa oikeus katsoi, että taloyhtiö ei enää tarvitse oikeuden suojaa ja antoi jutun raueta. Taloyhtiö saavutti päätavoitteensa, eli korjausaikataulun pidentämisen. Tavoite saavutettiin, koska korjausaikaa oli pyydetty jatkettavaksi syksyyn 1996, ja valituksen johdosta annettu päätös sai lainvoiman 8.11.1997. Jutussa mainitulla kosteatilojen korjauksella ei ollut mitään tekemistä lääninoikeudessa käsitellyn asian kanssa. Virheellinen oli myös väite, jonka mukaan seitsemästä huoneistosta olisi löytynyt haittoja, jotka aiheuttivat asukkaille terveysriskejä, yhden asukkaan sairaskertomus ei ollut myöskään peräisin oikeuden pöytäkirjasta. Väite, jonka mukaan taloyhtiön yhtiökokous ei olisi antanut valtuuksia ja määrärahoja korvauksiin, oli silkkaa valhetta. Jutussa mainittu poikkeava korjausaikataulu koski vain yhtä huoneistoa eikä ”pahimmin vaurioituneita huoneistoja” eikä tuossa päätöksessä ollut mitään mainintaa uhkasakosta, toisin kuin jutussa todettiin. LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Janne Virkkusen mukaan lehden tavoitteena oli, yksittäisestä tapauksesta uutisoimalla, kohdistaa huomio suomalaisen rakentamisen laatuongelmiin. Kantelijan lähettämä oikaisuvaatimus oli puolestaan sellainen, ettei se sisällöltään kelvannut oikaisuna julkaistavaksi. Päätoimittaja huomauttaa esimerkkinä, että kantelijan mielestä taloyhtiö ei hävinnyt asiaa. Taloyhtiö ei kuitenkaan saanut vaatimuksiaan lävitse, eikä oikeus käsitellyt kolmea taloyhtiön esittämää vaatimusta. Oikeuden päätös oli lisäksi vain osalähteenä, uutisessa lainattiin monissa kohdin lähteenä ympäristöterveystoimistoa ja taloyhtiön asukkaiden kertomuksia.Lehden edustaja keskusteli kantelijan kanssa oikaisun/vastineen sisällöstä, mutta keskustelussa ei syntynyt yhteisymmärrystä. Kantelija ei tämän jälkeen palannut aiheeseen, eikä ottanut yhteyttä päätoimittajaan. Päätoimittaja katsoo lehden noudattaneen hyvän lehtitavan mukaisesti pyrkiessään etsimään kantelijan kanssa muotoa, jossa oikaisusta olisi voitu tehdä taloyhtiön vastine.RATKAISUHelsingin Sanomien uutisessa selostettiin korjauskiistaan johtaneita tapahtumia ja lääninoikeuden asiassa antamaa päätöstä. Kantelijan mukaan uutisessa oli useita virheitä. Kantelija on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että uutinen ei rajoittunut oikeuden päätöksen selostamiseen. Uutisen taustoittaminen kertaamalla aikaisempia tapahtumia on kuitenkin täysin tavanmukaista, eikä neuvostolla ollut tältä osin huomautettavaa. Neuvosto kävi myös läpi ne kohdat, joita kantelijan oikaisupyynnössä oli katsottu virheellisiksi. Yksi näistä oli uutisen otsikko ”Taloyhtiö hävisi…”. Kantelijan mukaan asian vieminen lääninoikeuden käsiteltäväksi merkitsi taloyhtiölle tosiasiallista voittoa, koska asian käsittely lääninoikeudessa vei niin pitkään, että taloyhtiö sai haluamansa lisäajan korjausten suorittamiselle. Taloyhtiö oli lisäksi pyytänyt lääninoikeudelta kannanottoa mm. siihen, miten terveyslautakunnan käyttämä homevaurio-sana pitäisi määritellä ja mitä terveyslautakunnan ilmaisu ”sisä- ja ulkopuolen kosteus- ja homevaurion korjaaminen” tarkoittaa. Nämä vaatimukset, jotka kohdistuivat terveyslautakunnan päätöksen sisältöön, jätettiin lääninoikeudessa tutkimatta. Neuvoston mielestä arkikielessä ja myös sanomalehtikielessä voidaan näissä olosuhteissa sanoa, että taloyhtiö hävisi kiistansa. Toinen esimerkki kantelijan virheellisenä pitämistä kohdista koski terveyslautakunnan päätöksen selostusta. Terveyslautakunnan päätöksessä oli lueteltu seitsemän huoneiston numerot ja määrätty asunto-osakeyhtiö ryhtymään välittömästi korjaustöihin home- ja kosteusvaurioista aiheutuvien terveyshaittojen estämiseksi. Uutisessa sama asia oli ilmaistu ”Seitsemässä huoneistossa löytyi haittoja, jotka vaativat välitöntä korjaamista, koska ne aiheuttivat asukkaille terveysriskejä”. Neuvosto ei voinut havaita virhettä tältä osin. Se, että uutisessa kerrottiin tämän lisäksi yhden asukkaan saamista oireista, oli tavanomaista uutisen täydentämistä. Kantelijan virheinä pitämissä kohdin näytti näin ollen olevan kyse enemmänkin painotuksista kuin varsinaisista asiavirheistä. Lehti on ilmoituksensa mukaan neuvotellut taloyhtiön kanssa, jotta oikaisupyynnöstä olisi voitu laatia julkaisukelpoinen vastine. Tämän vuoksi ja edellä mainituilla perusteilla lehti ei ole neuvoston mielestä rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu