KANTELUIlta-Sanomissa julkaistiin 28.8.1997 uutinen ”Kunnan varoin rakennettu hirsimökki jouduttiin purkamaan/Tommi Mäkisen miljoonahuvila homehtui Enontekiöllä”. Kantelija oli toimittanut hirsimökin tiivisteenä käytetyn saumanauhan, ja katsoo uutisen vahingoittaneen tuotettaan. Lisäksi kantelija kertoo, että lehti ei ole huomautuksista ja sille toimitetusta aineistosta huolimatta suostunut oikaisemaan vääriä tietoja. Kantelukirjelmän liitteenä oli Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennusopin professorin antama, 10.10.1997 päivätty lausunto. Lausunnossa katsotaan, että tiivisteenä käytetty puukuiturive ei ole voinut aiheuttaa rakennuksessa esiintyneitä vikoja, vaan ne ovat johtuneet rakentamisen kaikissa vaiheissa tehdyistä virheistä, esimerkiksi puutteellisesta suojauksesta sateen aikana ja siitä, että hirsiä oli kasteltu niiden tiivistämiseksi.LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien päätoimittaja Vesa-Pekka Koljosen mukaan lehteen ei ole otettu yhteyttä kyseisen uutisen takia eikä mitään lisäaineistoa ole toimitettu. Uutisessa ei myöskään mainittu kantelijan yrityksen nimeä eikä muitakaan tietoja, joiden perusteella tuotteen valmistaja olisi ollut tunnistettavissa. Juttuun saatiin tietoja mm. kunnan rakennustarkastajalta. Hirsien sinisyyden syystä ei esitetty muuta kuin haastateltujen kirvesmiesten lausunto, jossa nämä epäilivät eristenauhaa sekä mökin tulevan haltijan kommentti, jonka mukaan hän piti eristettä syynä homehtumiseen. Haastateltujen asiantuntemusta ei ollut syytä epäillä. Lehti palasi asiaan 5.9. otsikolla ”Tommi Mäkisen miljoonahuvilan hirret kelpaavat”. Uutisella oli yleistä merkitystä: Kyseistä rakennushanketta toteutettiin julkisin varoin, ja se oli tarkoitettu kunnan PR-henkilönä toimivan julkisuuden henkilön käyttöön. Päätoimittaja pitää kantelua näin ollen aiheettomana.JATKOKIRJEENVAIHTOKantelija kertoo lähettäneensä kaikille asiasta uutisoineille lehdille 10.10. valmistuneen loppuraportin. Kantelija oli varmistanut osoitteen Ilta-Sanomien Helsingin toimistosta, josta oli myös luvattu lähettää aineisto edelleen freelance -toimittajalle Ouluun. Kantelija sai tämän jälkeen ainoastaan ilmoituksen, että asia oli lehden puolelta ohi. Kantelija toteaa vielä, että puukuidusta ei valmisteta muita eristealan tuotteita. Kantelija viittaa tältä osin jutun pääotsikkoon, joka hänen mukaansa kertoo eristemateriaalista.Kantelija toteaa virheellisen uutisoinnin jatkuneen 2.1.1998, jolloin lehti taas väitti, että ongelmat olisivat johtuneet eristeestä.Päätoimittaja toistaa tähän antamassaan vastauksessa, että lehti ei ole saanut asiaa koskevaa aineistoa, eikä vastinetta ole toimitettu. Vastine olisi ilman muuta julkaistu, lehdellä ei ole mitään motiivia julkaista virheellisiä tietoja. Jälkimmäinen uutinen perustui puolestaan mökin harjannostajaisista saatuun tietoon, jota toimituksessa täydennettiin lehdessä jo aiemmin olleilla tiedoilla. Uutisen laatija ei ollut tietoinen toisenlaisesta homehtumisen syystä, koska siitä oli kirjoitettu vain kantelukirjelmässä. Uutinen oikaistiin oma-aloitteisesti seuraavana päivänä. Eristeen, valmistajan tai tuotteen nimeä ei tuolloinkaan julkaistu. Yritys ei liene alansa ainoa.RATKAISUIlta-Sanomat uutisoi 28. elokuuta rakenteilla olleen huvilan hirsien homehtumisesta. Uutinen ajoittui vaiheeseen, jossa jo välikattoon noussut huvila oli jouduttu purkamaan hirsien sinistymisen vuoksi. Osa uutisessa haastatelluista henkilöistä kertoi epäilevänsä, että homehtuminen johtui uudentyyppisestä eristenauhasta. Omassa kainalojutussaan haastateltu mökin tuleva haltija piti asiaa tältä osin jo selvänä. Toisaalta uutisesta ilmeni selvästi, että asia oli vielä keskeneräinen, ja että Valtion teknillinen tutkimuskeskus on lähtenyt selvittämään asiaa. Eristemateriaalia ei ollut nostettu pääotsikkoon, toisin kuin kantelija on esittänyt, eikä uutisessa kerrottu eristeen nimeä tai valmistajaa. Elokuinen uutisointi kertoi näin ollen tilanteesta niiden tietojen ja näkemysten pohjalta kuin haastateltavilla tuolloin oli. Lehden 5. syyskuuta julkaisema uutinen oli sikäli puutteellinen, että asian kiistanalaisuus ei siitä ilmennyt. Toisaalta uutisoinnissa ei tuolloinkaan kerrottu eristenauhan tai valmistan nimeä. Kantelija on kertomansa mukaan pyytänyt lehdeltä oikaisua lokakuussa, asiaa koskeneen loppuraportin valmistuttua. Lehti taas kiistää saaneensa oikaisupyyntöä ja kantelijan mainitsemaa aineistoa. Neuvosto ei voi tuomioistuimen tavoin arvioida toisilleen vastakkaisia kertomuksia. Tämän vuoksi neuvosto ei voi ottaa kantaa tähän ristiriitaan. Neuvosto viittaa kuitenkin siihen, että uutisoinnissa ei mainittu eristemateriaalin nimeä. Siten kantelijan valmistetta ei voinut pelkän uutisoinnin perusteella yhdistää tähän asiaan.Lehti palasi asiaan tammikuussa 1998. Tammikuun 2. päivänä julkaistussa pikku-uutisessa kerrottiin, että hirsimökki oli nyt pystyssä, ja että hirsikehikko oli jouduttu aiemmin purkamaan, kun kostea eristysmateriaali oli homehduttanut hirret. Päätoimittajalla oli tuossa vaiheessa hallussaan kantelukirjelmä ja sen liitteenä ollut lausunto, jonka perusteella homehtuminen ei johtunut eristemateriaalista. Lehti palasikin asiaan oma-aloitteisesti asiaan seuraavana päivänä ja korjasi uutisen. Tämän vuoksi ja kun tässäkään uutisessa ei mainittu eristemateriaalin tai sen valmistajan nimeä, ei neuvosto ryhtynyt tältäkään osin enempiin toimiin.
Menu