KANTELUVihreä Lanka julkaisi 6.6.1996 kolumnin ”Pravda jäi Suomeen”. Kolumnissa käsiteltiin teosta ”Venäjä – jättiläinen tuuliajolla”, jonka kirjoittamiseen kantelija oli osallistunut yhtenä kolmesta tekijästä. Kantelija toteaa, että kolumnissa esitettiin perättömiä ja kunniaa loukkaavia väitteitä. Kolumnin tarkoituksena oli leimata kirja epäluotettavaksi. Oireellinen oli myös tapa, jolla kolumnissa lainattiin kantelijan eräässä tilaisuudessa antamaa vastausta vaalivilpin mahdollisuuksista Venäjällä. Kantelijan ei annettu täsmentää näkemystään, vaan se jäi esitettäväksi vastineessa. Kolumnin kirjoittajan tavoitteena oli tässäkin yhteydessä saattaa kantelija epäilyttävään valoon.Kolumnin sanoma on, että kantelija olisi entinen taistolainen, joka nyt purkaa kirjassa omaa pettymystään. Leimaaminen oli erityisen loukkaavaa, koska historiallisessa kontekstissaan se oli lukijoiden mielestä uskottava. Kantelija toteaa, että hän ei voi mitenkään hyväksyä, että hänet ilman minkäänlaista näyttöä leimataan neuvostomahtiin luottaneeksi entiseksi kommunistiksi.Koska lehti ei ole pyynnöstä huolimatta esittänyt näyttöä väitteidensä tueksi, olisi sen pitänyt oikaista virheelliset tietonsa. Vastineen julkaiseminen ei riitä vapauttamaan lehteä vastuusta.LEHDEN VASTAUSVihreän Langan päätoimittaja Päivi Sihvola toteaa, että kolumnia voi tulkita korkeintaan siten, että kantelija olisi ollut ”sinisilmäisesti neuvostomahtiin luottanut 70-lukulainen”. Kantelijan poliittiseen vakaumukseen ei otettu kantaa eikä em. kohtakaan välttämättä viitannut kantelijaan. Väitteen loukkaavuus on sitä paitsi suhteellista ja riippuu henkilökohtaisesta tulkinnasta.Kolumnissa selostettiin kantelijan julkisessa keskustelutilaisuudessa antamaa vastausta vaalivilpin mahdollisuuksista Venäjän vaaleissa. Päätoimittaja toteaa, että asiassa on nyt kaksi väittämää, koska kolumnin kirjoittaja pitää kiinni kertomastaan. Jos kantelijaa olikin tulkittu väärin, sai hän korjata asian vastineessaan. Päätoimittaja toteaa myös, että oikaisu olisi edellyttänyt virheen kiistattomuutta. Tätä ei ole nyt pystytty osoittamaan. Hyvän journalistisen tavan mukaisesti kantelijalle annettiin vastineoikeus. Kantelija ei tuolloin vaatinut erillistä oikaisua.RATKAISUVihreän Langan kolumnissa arvosteltiin poikkeuksellisen voimakkaasti ”Venäjä – jättiläinen tuuliajolla” -kirjaa. Kantelijaan kohdistui muun ohessa heitto sinisilmäisesti neuvostomahtiin luottaneista 70-lukulaisista. Kantelija koki tällaisen summittaisen ja perustelematta jääneen väitteen itseään loukkaavana, mitä neuvosto pitää sinänsä hyvinkin ymmärrettävänä. Neuvosto kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että kyse oli kirjoittajansa nimellä ja kuvalla varustetusta kolumnista. Kolumni oli luonteeltaan, paitsi kirja-arvio, niin kannanotto Suomessa käytävään Venäjä-keskusteluun. Voimakkaat ja subjektiiviset arviot ovat tällaisessa kirjoittelussa hyväksyttäviä. Neuvosto haluaa samalla korostaa vapaan ja laajan keskustelun merkitystä, erityisesti kun kohteena on niin tärkeä ja erilaisia näkemyksiä synnyttävä aihepiiri kuin Venäjän tilanne. Neuvoston mielestä vastinemahdollisuus oli nyt syntyneessä tilanteessa luontevin ja suositeltava keino vastata esitettyyn arvosteluun ja korjata samalla virheelliset väitteet. Lehti julkaisikin kantelijan vastineen asianmukaisesti. Neuvosto ei näin ollen ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.Koko kantelu, vastaus ja ratkaisu (2416):Koko kantelu, vastaus ja ratkaisu (2417):KANTELUVihreä Lanka julkaisi 6.6.1996 kolumnin ”Pravda jäi Suomeen” . Siinä käsiteltiin teosta ”Venäjä – jättiläinen tuuliajolla”, jonka kantelija oli kirjoittanut yhdessä kahden muun henkilön kanssa. Kantelija toteaa, että kolumni ei ollut luonteeltaan kirja-arvostelu, vaan poliittinen kolumni, jossa esitettiin todistamattomia vääristelyjä, parjauksia ja valheita. Lehti tai kolumnin kirjoittaja eivät ole kyenneet esittämään todistuksia rajuille väitteilleen. Kolumnin mukaan kantelija olisi aikanaan luottanut sinisilmäisesti neuvostomahtiin ja pitänyt sitä ”pyhänä ja kalliina”. Kantelija toteaa pitävänsä väitteitä perin loukkaavina. Ne pyrkivät mitätöimään hänen työnsä ja leimaamaan hänet arvostelukyvyttömäksi. Kantelija kiinnittää vielä huomiota siihen, että kolumnissa kehotettiin opetusministeriötä kääntämään kirja venäjäksi – jotta Moskovassa asianosaiset orgaanit osaisivat ryhtyä toimiin? Kantelija kyseenalaistaa sen, että suomalainen kolumnisti pyrki tällä tavoin ilmiantamaan muita suomalaisia naapurimaan viranomaisille. Kantelija toteaa vielä, että lehden velvollisuus olisi ollut julkaista oikaisu asiassa, kun kävi ilmi, että lehdellä tai kolumnistilla ei ollut todistetta herjaukselleen.LEHDEN VASTAUSVihreän Langan päätoimittaja Päivi Sihvola toteaa, että kantelija viittaa valehtelulla ilmeisesti siihen, että kantelija olisi leimattu stalinistiksi tai taistolaiseksi. Kolumnia voi kuitenkin tulkita korkeintaan siten, että kantelija olisi ollut ”sinisilmäisesti neuvostomahtiin luottanut 70-lukulainen”. Kantelijan poliittiseen vakaumukseen ei otettu kantaa eikä em. kohtakaan välttämättä viitannut kantelijaan. Kysymyksessä oli poliittinen kolumni, jossa oli kirja-arvostelun aineksia. Molemmissa lajityypeissä kriittisyys on normaalia journalismia, johon voi kuulua myös tekijöiden vaikuttimien arviointia.Päätoimittaja toteaa vielä, että oikaisu olisi edellyttänyt kiistatonta virheellisyyttä. Tätä ei ole nyt pystytty osoittamaan. Hyvän journalistisen tavan mukaisesti kantelijalle annettiin vastineoikeus. Vastineelle annettiin kaikki pyydetty palstatila eikä sen sisältöön puututtu. Kantelija ei vaatinut erillistä oikaisua.RATKAISUVihreän Langan kolumnissa arvosteltiin poikkeuksellisen voimakkaasti ”Venäjä – jättiläinen tuuliajolla” -kirjaa. Kantelijaan kohdistui muun ohessa väite sinisilmäisesti neuvostomahtiin luottaneista 70-lukulaisista. Kantelija koki tällaisen summittaisen ja perustelematta jääneen leimaamisen itseään loukkaavana, mitä neuvosto pitää sinänsä hyvinkin ymmärrettävänä. Neuvosto kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että kyse oli kirjoittajansa nimellä ja kuvalla varustetusta kolumnista. Kolumni oli luonteeltaan, paitsi kirja-arvio, niin kannanotto Suomessa käytävään Venäjä-keskusteluun. Voimakkaat ja subjektiiviset arviot ovat tällaisessa kirjoittelussa hyväksyttäviä. Neuvosto haluaa samalla korostaa vapaan ja laajan keskustelun merkitystä, erityisesti kun kohteena on niin tärkeä ja erilaisia näkemyksiä synnyttävä aihepiiri kuin Venäjän tilanne. Neuvoston mielestä vastinemahdollisuus oli tässä tilanteessa luontevin ja suositeltava keino vastata esitettyyn arvosteluun ja korjata samalla virheelliset väitteet. Lehti julkaisikin kantelijan vastineen asianmukaisesti. Neuvosto ei näin ollen ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.
Menu