2425/PL/96

Vapauttava

Paikallislehdessä kerrottiin poliisin tietoihin nojaten, että eräällä kylällä oli riehunut rattijuoppo. Uutisesta ilmeni, että kyse oli vantaalaisesta miehestä ja että tämän sukulaisia asui lähistöllä. Neuvoston käsityksen mukaan kukaan sellainen, joka ei ollut jo muutenkin perillä tapahtuneesta, ei olisi voinut tunnistaa uutisessa tarkoitettua henkilöä näiden tietojen perusteella. Lehti uutisoi myös oikeuden päätöksestä, vastaavat tunnistetiedot kertomalla. Jo otsikosta ilmeni, että kantelija vapautettiin rattijuoppous-syytteestä. Tekstissä selostettiin oikeudenkäynnin taustaa ja kerrottiin päätöksen keskeinen sisältö. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUKeski-Häme julkaisi 13.6.1996 uutisen ”Rattijuoppo riehui Mulkolassa”. Uutisessa kerrottiin, että kesämökillä Mulkolassa riehunut vantaalainen mies oli lähtenyt riidan päätteeksi ajamaan autoa. Matka oli päätynyt tien penkkaan, jonka jälkeen mies oli painunut sukulaismökille, ja rikkonut siellä postilaatikon ja kaatanut raja-aitaa. Uutisessa kerrottiin vielä, että poliisi oli puhalluttanut miehen, ja promilleja oli ollut 2,3.Kantelija toteaa, että käräjäoikeus hylkäsi häneen kohdistetut syytteet rattijuopumuksesta, vahingonteosta ja kotirauhan rikkomisesta. Lehden uutinen oli kuitenkin tuominnut hänet etukäteen. Mulkola on pieni kylä, jossa on vain yksi vantaalainen perhe kesäasukkaana. Siksi kantelija oli uutisesta välittömästi tunnistettavissa. Suhteet paikkakunnalla asuvaan sukuun katkesivatkin uutisen julkaisemisen jälkeen.Oikeuden päätöksen jälkeen kantelija vaati lehdeltä oikaisua. Lehti palasikin asiaan 19.9.1996, mutta ”oikaisu” oli kyseenalainen. Kirjoituksessa kerrattiin ensimmäisen uutisen väitteet, todettiin ne nyt epäilyiksi ja mainittiin, että kantelijaa ei pystytty todistamaan syylliseksi. Kantelijan mielestä kirjoitus antoi selvästi ymmärtää, että häntä pidettiin edelleen syyllisenä.LEHDEN VASTAUSKeski-Hämeen päätoimittaja Arja Sirkesalo kertoo olleensa virkavapaalla, kun ensimmäinen uutinen julkaistiin. Uutinen vastasi kuitenkin lehden poliisilta saamia tietoja, joita lehdellä ei ollut mitään syytä epäillä. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet myöhemmin todeten muun ohessa, että koska kenenkään todistajan kertomusta ei voitu pitää jutussa näyttönä, oli epäselvässä tilanteessa katsottava syytetyn etua. Oikeuden päätöksen jälkeen kantelija pyysi lehdeltä oikaisua ja vaati maineensa palautusta sillä perusteella, että kyseessä oli ollut perätön ilmianto. Vasta virkavapaalta palannut päätoimittaja lupasi tutkia asiaa ja ottaa sitten yhteyttä kantelijaan. Kantelijan isä vaati pari päivää myöhemmin oikaisua otsikolla ”Mulkolalaismiehet tekivät väärän valan”: Tällainen oikaisu olisi ollut herjaava ja siksi julkaisukelvoton. Vaaditun oikaisun sijasta lehti kertoi oikeuden päätöksestä, asiallisesti ja kaikkien asianosaisten tilanteen huomioon ottaen.Lehtijutulla ei ollut vaikutusta kantelijan asemaan, kantelija oli itse ensimmäinen, joka viittasi siihen julkisesti. Esitutkinnassa ja oikeudessa kuultiin neljää kylällä asuvaa ihmistä, joten asia on ollut hyvin tiedossa. Päätoimittaja toteaa vielä, että lehden levikkialueella on runsaasti vantaalaisia kesäasukkaita ja muita matkailijoita. Kantelijaa ei edes kutsuttu kesäasukkaaksi, vaan vantaalaiseksi, joka riehui kesämökillä. RATKAISUKeski-Häme kertoi poliisin tietoihin nojautuen kylällä sattuneesta tapahtumasta. Uutisessa mainittiin, että kyse oli ollut vantaalaisesta miehestä. Lisäksi siinä oli maininta sukulaismökistä. Neuvosto piti näitä tunnistetietoja hyvin vähäisinä. Neuvoston käsityksen mukaan kukaan sellainen, joka ei ollut jo muutenkin perillä tapahtuneesta, ei olisi voinut tunnistaa kantelijaa näiden tietojen perusteella. Jälkimmäisessä, oikeuden päätöksestä kertoneessa uutisessa mainittiin vain vastaavat tunnistetiedot. Jo otsikosta ilmeni, että kantelija vapautettiin rattijuoppous-syytteestä. Uutisessa selostettiin oikeudenkäynnin taustaa ja kerrottiin päätöksen keskeinen sisältö, myös ne seikat, joiden nojalla oikeus oli päätöksensä tehnyt.Neuvosto toteaa yhteenvetona, että kantelija ei ollut pelkkien uutisiin sisältyvien henkilötietojen perusteella tunnistettavissa, eikä lehden selostusta oikeuden päätöksestä voida pitää virheellisenä. Lehti ei siten ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.