KANTELUSatakunnan Kansa kertoi 17.10.1996 oikeudenistunnosta, jossa oli tehty päätös kahden kuljetusliikkeen yrityssaneerauksen aloittamisesta ja määrätty kantelija toimimaan selvitysmiehenä saneerausasiassa. Etusivulla oli otsikkona ”Kuljetusliikkeiden veloista yli 40 milj. kaupat Kokemäellä/Perhepiirin sisäisillä järjestelyillä turvattiin yrityssaneerauksen läpimeno”, sisäsivuilla jatkoartikkeli ”Pojan johtama yritys osti vanhempien firman velkoja/Teljän Kuljetus Oy:n ja Kuljetusliike P. Kytöoja Oy:n velkojia ostettiin ulos saneerausmenettelystä”.Kantelija pitää uutisointia sävyltään loukkaavana. Artikkelissa toistettiin muun ohessa kantelijan aiemman selvittäjäkumppanin väite, jonka mukaan kantelija olisi yhteistyökyvytön. Kantelijan vastausta tähän ei kerrottu. Artikkelissa väitettiin myös, että kauppahinta saneerauksen kohteina olevien yritysten veloista olisi ollut yli 40 miljoonaa. Tieto tällaisesta kauppahinnasta oli täysin virheellinen. Lehti julkaisi kantelijan vastineen, tosin lyhenneltynä. Vastineen perään oli kuitenkin liitetty peräkaneetti, jossa alkuperäisen artikkelin kirjoittanut toimittaja mitätöi vastineen sisällön. Peräkaneetissa väitettiin, että kauppahinta (40 miljoonaa markkaa) perustuisi käräjäoikeuden kansliapäätökseen. Tästä päätöksestä ei kauppahintaa voida kuitenkaan mitenkään selvittää. Tämän vuoksi kantelija vaati virheen oikaisua ja lähetti lehdelle uuden vastineen, jota lehti ei kuitenkaan julkaissut. Kantelijan mielestä hänen jatkovastineensa julkaiseminen olisi ollut välttämätöntä. Muuten lukijoille jää se virheellinen käsitys, että kantelija kirjoittaa vastineita turhan päiten.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Erkki Teikari toteaa kantelijan olevan itsekin sitä mieltä, että ensimmäinen vastine julkaistiin asianmukaisesti. Kun kantelija tässä vastineessa ilmoitti, että lehden kertoma kauppasumma oli ”väärä”, ei lehdelle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin ns. peräkaneetissa selittää, miten ja mistä kauppahinta oli laskettu. Kantelija ei ole kertonut, mikä olisi ”oikea” kauppahinta. Päätoimittaja korostaa, että peräkaneetti oli vastineen sisältö huomioon ottaen välttämätön.RATKAISUNeuvoston mielestä lehden selostus kahden kuljetusliikkeen yrityssaneerauksesta ja niitä edeltäneistä järjestelyistä edusti sävyltään tavanomaista talousuutista. Artikkelissa selostettiin niin kriittisiäkin kommentteja kuin näkemyksiä, joiden mukaan omistajatahon suorittamat järjestelyt olivat hyödyttäneet velkojia. Selostuksessa mainittiin myös luottamuspulasta, jonka kantelijan aiemmat selvittäjäkumppanit olivat esittäneet perusteeksi tehtävästä vetäytymiselleen. Vastapainoksi tälle uutisesta ilmeni selvästi, että kantelija määrättiin uudelleen toimimaan selvittäjänä saneerausmenettelyssä. Toisaalta väite siitä, että kolmas yhtiö olisi ostanut saneerattavien yritysten velkoja yli 40 miljoonan kauppahinnasta, oli ilmeisen epätarkka ja virheellinen.Tämä virheellinen tieto korjattiin kantelijan vastineessa, jossa hän totesi väitetyn kauppahinnan perustuneen pelkkään arvaukseen ja että todellista kauppahintaa ei tulla julkistamaan. Tähän vastineeseen liitetyssä kommentissa toimittaja selvitti, että kauppahinta oli laskettu alkuperäisen velkojaluettelon tiedoista. Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että vastineeseen ei liitetä välittömiä jälkikirjoituksia tai kommentteja, ei ainakaan vastinetta vähätteleviä tai sen uskottavuuteen vaikuttavia huomautuksia. Nyt julkaistussa kommentissa kerrottiin kuitenkin vain, mihin alkuperäisessä uutisessa ollut kauppahinta oli perustunut eli alkuperäiseen velkojaluetteloon. Tämä tieto oli lukijan kannalta informatiivinen. Kommentti oli sävyltään asiallinen. Neuvoston mielestä Satakunnan Kansa ei rikkonut hyvää journalistista tapaa julkaistessaan tällaisen, asiaa selvittävän kommentin. Siten lehdellä ei myöskään ollut velvollisuutta julkaista kantelijan jatkovastinetta.
Menu