Päätökset

Julkisen sanan neuvosto tekee käsittelyyn otetusta kantelusta joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavaan päätökseen voi sisältyä myös vakava huomautus. JSN:n päätökset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1994.

Hae päätöksiä

  • Vapaa haku

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Vapauttava

2511/SL/97

Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat julkaisi presidentti Jeltsinin haastattelun, joka oli tehty niin, että presidentti oli vastannut kirjallisesti hänelle toimitettuihin kysymyksiin. Sekä pääuutissivulta että sisäsivun artikkelista ilmeni, että presidentti oli antanut vastauksensa kirjallisesti. Maininnat kertoivat lukijalle haastattelun toteutustavasta. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2507/IL/97

Ykköset
Ilmaisjakelulehti Ykköset julkaisi kahden törkeästä varkaudesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön nimet. Tuomio koski rikoksia, joita he olivat tehneet myymälässä työssä ollessaan. Asialla ei ollut kuitenkaan sellaista yleistä merkitystä eikä myöskään uutisarvoa, että nimien julkaiseminen olisi ollut perusteltua. Myös päätoimittaja ilmoitti neuvostolle, ettei hän pitänyt nimien julkaisemista perusteltuna. Nimet julkaistiin artikkelissa, jonka oli kirjoittanut kyseisten henkilöiden entinen työnantaja, joka samalla edusti lehden julkaisijatahoa. Artikkelista ei ilmennyt laatijan nimeä, vaan tämä esiintyi päin vastoin haastateltavan roolissa omassa jutussaan. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan vastaisesta menettelystä.

Vapauttava

2490/PL/97

Luoteis-Uusimaa
Luoteis-Uusimaa kertoi kunnanhallituksen päätöksestä, jolla irtisanottiin joukko kunnan virkamiehiä ja työntekijöitä. Neljän johtavassa asemassa olleen nimet nostettiin alaotsikkoon, muut 21 irtisanottua lueteltiin nimineen, virka- tai työnimike mainiten. Irtisanottujen ammatit vaihtelivat, heidän joukossaan oli kanslisteja, kiinteistönhoitajia ja rakennusmiehiä. Neuvosto piti ymmärrettävänä sitä, että irtisanotuksi joutuneet kokivat nimien julkaisemisen haittaavana ja heitä mahdollisesti leimaavana. Toisaalta kuntalaisten kannalta oli tärkeää saada täsmällinen tieto päätöksen sisällöstä. Artikkelista ilmeni selvästi, että irtisanomisen perusteena olivat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt, ja lehden lukijat ovat varmaan olleet tietoisia tilanteesta. Tämän vuoksi uutisointi ei aiheuttanut sellaista haittaa irtisanotuille kuin mitä uutisointi yksittäistapauksessa olisi voinut merkitä. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Vapauttava

2489/PL/97

Luoteis-Uusimaa
Luoteis-Uusimaa kertoi kunnanhallituksen päätöksestä, jolla irtisanottiin joukko kunnan virkamiehiä ja työntekijöitä. Neljän johtavassa asemassa olleen nimet nostettiin alaotsikkoon, muut 21 irtisanottua lueteltiin nimineen, virka- tai työnimike mainiten. Irtisanottujen ammatit vaihtelivat, heidän joukossaan oli kanslisteja, kiinteistönhoitajia ja rakennusmiehiä. Neuvosto piti ymmärrettävänä sitä, että irtisanotuksi joutuneet kokivat nimien julkaisemisen haittaavana ja heitä mahdollisesti leimaavana. Toisaalta kuntalaisten kannalta oli tärkeää saada täsmällinen tieto päätöksen sisällöstä. Artikkelista ilmeni selvästi, että irtisanomisen perusteena olivat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt, ja lehden lukijat ovat varmaan olleet tietoisia tilanteesta. Tämän vuoksi uutisointi ei aiheuttanut sellaista haittaa irtisanotuille kuin mitä uutisointi yksittäistapauksessa olisi voinut merkitä. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Vapauttava

2504/SL/97

Pohjolan Sanomat
Pohjolan Sanomat julkaisi valokuvanäyttelystä arvostelun, joka oli sävyltään hyvinkin kriittinen. Valokuvia verrattiin naapurin ottamiin lomakuviin, eivätkä valokuvat Lapin ihmisistä vakuuttaneet arvostelijaa. Taiteilija, joka asettaa työnsä julkisesti näytteille, joutuu kuitenkin varautumaan myös kielteisiin arvioihin. Arvostelun ei katsottu rikkoneen hyvän journalistisen tavan asettamia rajoja.

Langettava

2503/AL/97

Alibi
Alibin julkaisemissa valokuvissa näkyi naisruumiin torso, josta oli leikattu irti jäsenet ja pää. Uhrin päästä oli erillinen kuvansa, ja se julkaistiin myös lehden kannessa. Kuvat olivat poikkeuksellisen raakoja. Surmatyöhön ei liittynyt sellaista yleistä merkitystä tai uutisarvoa, jonka vuoksi näiden kuvien julkaiseminen olisi välttämätöntä tai journalistisesti perusteltua. Tiedotusväline kantaa aina julkaisueettisen vastuun, joten omaisten mahdollisesti antamalla suostumuksella ei ole tässä asiassa ratkaisevaa merkitystä. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2461/SL/97

Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomien kolumnissa kerrottiin, että kantelija oli antanut televisiohaastatteluja maksua vastaan. Kolumnin mukaan lehtikin oli keskustellut kantelijan kanssa haastattelusta, mutta asia oli päättynyt siihen, että kantelija olisi halunnut maksun haastattelustaan. Julkaistussa vastineessaan kantelija kiisti tämän väitteen kertoen peruuttaneensa haastattelun, koska lehti oli julkaissut ruotsalaislehdessä esitettyjä asiattomia väitteitä. Julkaistusta vastineesta oli poistettu joitain kohtia, muun ohessa viittaus, jonka mukaan lehti olisi ollut tietoinen siitä, että poliisi tutki lehden menettelyä. Lisäksi lehti liitti vastineeseen kommentin, jossa selvitettiin tapahtumien kulkua. Neuvosto katsoi, että vastine julkaistiin olennaisilta osiltaan muuttamattomana eikä poistojen tekeminen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Vastineeseen liitetty selvitys tapahtumien kulusta oli sävyltään asiallinen, eikä lukija olisi ilman sitä saanut oikeaa kuvaa tapahtumien kulusta. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2478/SL/97

Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomissa julkaistussa jutussa kuvattiin tiiviiseen tahtiin niitä lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, joita kantelija, tunnettu kirjailija ja näyttelijä, oli muka joutunut elämänsä varrella kohtaamaan. Käsitellyt aiheet olivat syvästi henkilökohtaisia ja arkaluontoisia. Juttu synnytti mielikuvan seksuaalisesti ahdistuneesta ja monin tavoin neuroottisesta ihmisestä. Osa lukijoista varmaan ymmärsi tämänkin jutun parodiaksi, joka kohdistui enemmän julkisuuden ilmiöihin kuin kantelijaan. Tyylilaji ei kuitenkaan riittänyt oikeuttamaan sitä halventavaa sävyä, jolla kantelijan persoonaa käsiteltiin. Valikoivasti ja osin harhaanjohtavasti käytetyt asiatiedot olivat omiaan lisäämään jutun loukkaavuutta. Kantelija ei ole myöskään tuonut yksityiselämäänsä sillä tavoin julkisuuteen, että jutun sävyä voisi sen vuoksi pitää hyväksyttävänä. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Päätöksestä äänestettiin luvuin 10-1, kaksi jäsentä äänesti tyhjää.

Langettava

2467/SL/97

Helsingin Sanomat, toimittaja Mattiesko Hytönen
Toimittaja oli ollut seuraamassa performanssiesitystä ja päättänyt "raiskata" Suomi-neidoksi nimeämänsä performanssitaiteilijan. Hän asettui taiteilijan viereen makaamaan, tunnusteli tämän vartaloa ja teki yhdyntää muistuttavia liikkeitä. Toimittaja teki tapahtumasta vielä lehtijutun vakipalstalleen Helsingin Sanomiin. Neuvosto totesi, että performanssitaiteilija altisti esityksessään itsensä koskettelulle, eli käytökselle, jota tavallisesti ei hyväksyttäisi. Raiskauksen jäljittely itse esitystilanteessa ja tapahtuneen yksityiskohtainen kuvaaminen lehtijutussa olivat molemmat kuitenkin omiaan nöyryyttämään kohdettaan ja loukkasivat hänen ihmisarvoaan. Jutussa vielä tavallaan kehuskeltiin "raiskauksella", mitä neuvosto piti jo sinällään ihmisarvoa loukkaavana. Neuvosto antoi asianomaiselle toimittajalle ja jutun julkaisseelle sanomalehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Päätöksestä äänestettiin luvuin 11-1, yksi tyhjä ääni.

Vapauttava

2494/AL/97

Vihreä Lanka
Vihreässä langassa julkaistua mielipidekirjoitusta oli lyhennetty noin kolmasosaan alkuperäisestä. Kirjoittajan perusajatukset ilmenivät kuitenkin edelleen selvästi. Keskustelun lähtökohdat olivat lisäksi lehden lukijoille tuttuja ja kirjoitus oli yksi neljästä mielipidekirjoituksesta, joissa käsiteltiin samoja teemoja. Kirjoituksen tyyli muuttui tehtyjen lyhennysten vuoksi jonkin verran. Se oli kuitenkin yhä vahva kannanotto linjanmuutoksen puolesta. Näiden seikkojen vuoksi kantelu ei aiheuttanut enempiä toimia.

Vapauttava

2493/MTV/97

MTV3
MTV3:n ajankohtaisohjelmassa käsiteltiin suomalaisten ampumatarvikkeiden vientiä sotaa käyviin tai muuten levottomiin maihin. Ohjelma oli sävyltään poleeminen, eikä siitä ilmennyt niitä yksityiskohtaisia perusteita, joiden nojalla viranomaiset olivat hyväksyneet patruunoiden viennin kyseisiin maihin. Toisaalta siitä ilmeni, että Suomi toimittaa sotaa käyviin maihin aseita tai ampumatarvikkeita vain siviilikäyttöön. Eri asia on, että tämä vientilupien perustana oleva patruunoiden jako siviili- ja sotilaskäyttöön kyseenalaistettiin. Arviot, joita ohjelmassa esitettiin vientilupien myöntämiskäytännöstä, olivat osa tavanomaista yhteiskunnallista keskustelua. Ohjelman ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2487/SL/97

Kauppalehti
Kauppalehden artikkelissa käsiteltiin lentoliikenteen ongelmia ja asetettiin vastuu lentoliikenteen myöhästymisistä Helsingin lennonjohdolle. Lennonjohtajiin kohdistettiin voimakasta kritiikkiä ilman, että heidän näkemyksensä tilanteesta olisi selvästi ilmennyt artikkelista. Toisaalta kritiikki kohdistui lennonjohtajiin ammattiryhmänä. Artikkelin sanavalinnat ja siinä esitetyt väitteet eivät myöskään poikenneet tavanomaisena pidettävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Kun arvostelu oli kohdistettu ammattiryhmään, olisi vastineoikeuden käyttäminen ollut luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin. Näin ollen kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Vapauttava

2468/YLE/97

Yle, TV2
TV2:n mediaohjelmassa käsiteltiin ympäristöjournalismia. Haastateltava esitti siitä oman arvionsa. Vakavin hänen väitteistään oli, että ympäristöjournalismissa syyllistytään suoranaiseen valehteluun. Heti tämän jälkeen esiteltiin yksi lehtijuttu esimerkkinä kiistanalaisesta ympäristöjournalismista. Esimerkki kytkeytyi neuvoston mielestä koko sitä edeltäneeseen jaksoon, eikä yksittäiseen, valehtelua koskeneeseen kommenttiin. Tämän vuoksi ja koska kyseisen lehtijutun laatijalle oli varattu tilaisuus omien näkemystensä esittämiseen, ei neuvosto ryhtynyt asian johdosta enempiin toimiin.

Vapauttava

2465/YLE/97

Yle, TV1
TV1:n dokumenttiohjelmassa käsiteltiin turkiseläimiä ja turkistarhausta kriittiseen sävyyn. Kriittinen ote heijastui myös kuvallisissa valinnoissa. Neuvosto totesi kuitenkin, että ohjelmassa kuultiin näkökantoja puolesta ja vastaan, ja siitä ilmeni, että myös tutkijapiireissä on erilaisia näkemyksiä turkistarhauksesta. Ohjelmaa ei pidetty kantelijaa tai hänen edustamaansa tutkimuslaitosta leimaavana, eikä ohjelma johtanut tältä osin enempiin toimiin. Osa ohjelman kuvauksista oli tehty kantelijan edustamalla tutkimuslaitoksella. Televisioyhtiö luovutti ohjelman tekovaiheessa tätä kuva-aineistoa edelleen toiselle televisioyhtiölle. Neuvosto totesi, että kuvatun materiaalin käyttäminen myöhemmin, muussa yhteydessä on tavanomaista. Lähtökohtana on, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Kuva-aineiston luovuttaminen vastasi näin ollen alan vakiintunutta käytäntöä eikä rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2497/SL/97

Kouvolan Sanomat
Kouvolan Sanomat käsitteli kunnanhallituksen päätöstä, jonka perusteella kunta osti virasta eronneen kunnanjohtajan omakotitalon hinnalla, jota pidettiin perusteettoman korkeana. Lehden artikkelissa ei osoitettu olleen selviä asiavirheitä. Kyse oli pitkälti vivahteista, ja myös tällaiseen kirjoitteluun tyypillisesti kuuluvista spekulaatioista. Osa artikkelin väitteistä jäi edelleen kiistanalaiseksi, mutta lehdellä oli kuitenkin riittävästi perusteita niiden esittämiseen. Neuvosto painotti myös vastinemahdollisuutta, erityisesti kun arvostelu kohdistui päätöksentekijöihin. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2480/IL/97

Kaupunkiuutiset
Kaupunkiuutiset -nimisessä ilmaisjakelulehdessä julkaistiin laatijansa nimellä varustettu yleisönosastokirjoitus, jossa kansanedustajana toimivaa kantelijaa luonnehdittiin kaksinaamaiseksi ja syytettiin häntä mm. kansalaisten hämäämisestä. Käytetyt ilmaisut olivat vahvoja, mutta samalla yhteiskunnallisesta kielenkäytöstä tuttuja, ja luonteeltaan poliittisia arvioita. Lehti julkaisi lisäksi seuraavassa numerossa kantelijan haastattelun ja häntä puoltavan yleisönosastokirjoituksen. Neuvoston mielestä yleisönosastokirjoituksen julkaiseminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki

Sähköposti: [email protected]

Tiedustelut sähköpostilla. Kantelut tällä lomakkeella.

Halutessasi neuvontaa puhelimitse jätä soittopyyntö vastaajaan, puh. (09) 135 7494.

Neuvostolla ei ole vierailuaikoja. Ilmoita tulostasi ennakkoon sähköpostitse.

Puheenjohtaja: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Tietosuojaseloste