KANTELUN KOHTEENA OLEVA PALSTAHelsingin Sanomissa julkaistiin 19.1.1997 kantelijaa käsitellyt juttu ”Keskeneräinen nainen”. Sen kimmokkeena oli televisiossa tuolloin pyörinyt draamasarja, jossa kantelija oli toisena käsikirjoittajana. Kantelijan elämää luonnehdittiin sairaskertomukseksi. Kolumnissa oli toteamuksia kuten ”miehellä sellaista taudinkuvaa kutsuttaisiin Peter Pan -ilmiöksi” ja ”murrosiässä hän oli sairaalloisen estynyt”. Jutun mukaan kantelija kesti Teatterikorkeakoulussa kaksi viikkoa ja toipuminen elämän ensimmäisen seksuaalisen miehen tapaamisesta vei kuukausia, ”sen jälkeen hän oli yhtä tasapainoton kuin ennenkin”. Naimisissa olon ja yhdessäolon vaikeudet synnyttivät puolestaan kirjan, jossa nuori nainen ei pysty saamaan orgasmia. Tämän jakson oireina mainittiin unettomuus, syömishäiriöt ja ylijännittäminen. Jutun mukaan kantelija löysi avioeronsa jälkeen feminismin ja alkoi laatia listoja ihannemiehen ominaisuuksista. Samaan aikaan hän laihtui anorektisen laihaksi. ”Kaiken piti olla kunnossa, mutta sitten todellisuus puraisi häntä kahdesti” eli kantelija olisi kerran unohtanut huulirasvansa kotiin, ja joutunut kerran poliisien kuulusteltavaksi Tallinnassa, koska nämä olivat luulleet häntä huoraksi.Loppukappaleessa todettiin, että täytyy elää kantelijan elämä, jotta voisi innostua kantelijan käsikirjoittamasta tv-sarjasta, ja että sellaista elämää ovat eläneet melkein kaikki tv-arvostelijat ja ne kahdeksansataatuhatta muuta suomalaista, jotka seuraavat tuota sarjaa viikosta toiseen.KANTELUKantelija pitää juttua herjaavana ja yksityiselämäänsä loukkaavana. Kantelija toteaa, että monet lukijat olivat luulleet, että jutun olisi perustunut hänen haastatteluunsa. Kantelija ei ole kuitenkaan koskaan tavannut jutun kirjoittajaa. Tämä on penkonut kantelijaa käsittelevää aineistoa ja on keksinyt loput itse. Kantelija ei ole esimerkiksi koskaan ollut anorektikko tai sairaalloisen estynyt tai kärsinyt mainittavista univaikeuksista. Hän ei myöskään lopettanut opintojaan Teatterikorkeakoulussa kahden viikon jälkeen, vaan opiskeli siellä lukuvuoden loppuun ja jatkoi sitten opintojaan Tampereella. Kantelija huomauttaa vielä, että hänen kirjoittamansa romaani ei kerro hänen omasta avioliitostaan. Juttu leimasi kantelijan sairaaksi ja kyseenalaisti hänen naiseutensa ja uskottavuutensa. Siinä puututtiin moneen kertaan ihmisen arimpaan alueeseen, seksuaalisuuteen. Kantelija kertoo pyrkineensä aina suojelemaan yksityiselämäänsä, eikä ole puinut julkisuudessa esimerkiksi lähtöään Teatterikorkeakoulusta tai avioeroaan. Kantelija on työnsä kautta julkisuudessa, ja hänen tuotantoaan saa kritisoida, mutta nyt oli kyse aivan muusta.LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen toteaa, että juttu oli osa sarjasta, jossa toimittaja käsittelee julkisuuden henkilöitä ja heidän tapojaan hyödyntää urallaan ns. helppoa julkisuutta. Käsittely on joskus hyvinkin kovaa. Palstan tyyli on pakinanomainen, mikä sallii myös tavanomaista värikkäämmän ilmaisun. Kantelija on julkisuuden henkilö, eikä nauti samanlaista yksityisyyden suojaa kuin tavallinen kansalainen. Toimittaja kokosi aineistonsa useasta eri lähteestä. Esimerkiksi versio siitä, kuinka kantelija lähti kahden viikon kuluttua Teatterikorkeakoulusta, oli oikea. Kantelija on osittain ymmärtänyt väärin seksuaalisuuteen liittyneet maininnat. Toisaalta seksuaalisuuteen puututtiin siksi, että se on korostunut myös kantelijan tuotannossa. Jutussa ei väitetty, että kantelija potisi anorektiaa, häntä vain kuvattiin anorektisen laihaksi. Univaikeuksistaan kantelija kertoi itse eräässä haastattelussaan, missä hän tunnusti olleensa joulukuussa 1990 ylilatautunut ja valvoneensa yöt.Kantelija ei ole onnistunut suojelemaan yksityiselämäänsä, koska melkein kaikki jutun tiedot olivat peräisin Ilta-Sanomista. Tulkinta oli kirjoittajan, ja se oli julkisuuden henkilön kohdalla kärjekäskin. Se mahtuu kuitenkin hyvän journalistisen tavan piiriin.KANTELIJAN KOMMENTITKantelija toteaa, että Ilta-Sanomissa oli vuonna 1984 pieni juttu, jossa kerrottiin kantelijan saaneen kolme viikkoa sairaslomaa Teatterikorkeakoulusta mutta että Ilta-Sanomissa ei ole koskaan lukenut, että kantelija olisi lopettanut koulun kolmen viikon jälkeen. Kantelija palasikin sairaslomansa jälkeen kouluun ja kävi sitä lukukauden loppuun asti. Hän ei myöskään koskaan kommentoinut lehdistössä konfliktitilannettaan Jouko Turkan kanssa. Viittaus unettomuuteen löytyy Ilta-Sanomien vuonna 1990 julkaisemasta jutusta, jossa kantelija mainitsi, että ensi-iltajännitys oli aiheuttanut hänelle unettomuutta. Tällä ei ollut mitään yhteyttä kantelijan avioliittoon. Lisäksi Ilta-Sanomat kertoi siitä, kuinka kantelija oli ”pidätetty” Tallinnassa ilotyttönä. Tätä hämmentävää ja huvittavaa tapausta kantelija oli aiemmin itsekin käsitellyt toisessa lehdessä julkaistussa kolumnissaan. Nämä, ja mahdollisesti maininta kantelijan avioerosta, ovat ainoat kantelijan yksityiselämään liittyvät asiat, joita Ilta-Sanomissa on käsitelty. Kantelija ei ole missään kertonut avioliitostaan tai erostaan, eikä niissä ole missään myöskään ruodittu. Kantelija korostaa, että hän on pyrkinyt suojelemaan yksityiselämäänsä viimeiseen asti. RATKAISUNeuvosto korostaa, että satiirisissa kolumneissa ja pakinoissa on hyväksytty hyvinkin kärjekkäitä ja hätkähdyttäviä ilmaisuja. Yksityiselämänä suojattavien asioiden piiri taas riippuu monesta tekijästä kuten henkilön asemasta, asiayhteydestä ja siitä, missä määrin ihminen on itse kertonut yksityisasioistaan julkisuudessa. Nyt jutussa kuvattiin tiiviiseen tahtiin niitä lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, joita kantelija oli muka joutunut elämänsä varrella kohtaamaan. Aiheet, joita siinä käsiteltiin, olivat syvästi henkilökohtaisia ja arkaluontoisia. Juttu synnytti mielikuvan seksuaalisesti ahdistuneesta ja monin tavoin neuroottisesta ihmisestä. Osa lukijoista varmaan ymmärsi tämänkin jutun parodiaksi, joka kohdistui enemmän julkisuuden ilmiöihin kuin kantelijaan. Neuvoston mielestä valittu tyylilaji ei kuitenkaan riittänyt oikeuttamaan sitä halventavaa sävyä, jolla kantelijan persoonaa käsiteltiin. Valikoivasti ja osin harhaanjohtavasti käytetyt asiatiedot olivat omiaan lisäämään jutun loukkaavuutta, koska sitä ei niiden johdosta voinut mieltää pelkästään fiktiiviseksi. Kantelija ei ole myöskään tuonut yksityiselämäänsä sillä tavoin julkisuuteen, että jutun sävyä voisi tämän vuoksi pitää hyväksyttävänä. Se, että kantelija on tuotannossaan käsitellyt esimerkiksi seksuaalisuutta, ei oikeuta puuttumaan hänen yksityiselämäänsä siten kuin jutussa tehtiin. Edellä mainituilla perusteilla neuvosto antaa Helsingin Sanomille huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Päätöksestä äänestettiin luvuin 10-1, kaksi jäsentä äänesti tyhjää.
Menu