KANTELUAlibi julkaisi numerossaan 5/97 jutun poikkeuksellisen raa’asta venäläisnaisen murhasta. Lehden kannessa oli kuvattuna naisen irtileikattu pää. Sisäsivuilla esiteltiin muita irtileikattuja ruumiinosia. Kantelijan mielestä kuvaus naisen kohtalosta oli raaka eikä lehdellä ollut oikeutta mässäillä irtileikatuilla ruumiinosilla. Uhrin kasvokuvan julkaiseminen merkitsi puuttumista uhrin omaisten yksityisyyteen eikä kasvokuvan julkaisemista voida perustella journalistisilla syillä. Mikään ”yleinen merkitys” ei puoltanut sellaisten seikkojen julkaisemista, joiden perusteella uhri oli tunnistettavissa.LEHDEN VASTAUSAlibin päätoimittaja Matti Paloaro toteaa, että kyseisessä lehtijutussa selostettiin Tallinnassa tapahtunutta poikkeuksellisen raakaa ja erikoista henkirikosta. Artikkeli kertoi tapahtuneesta siitä mitään muuttamatta. Artikkelissa ei ollut pienintäkään virhettä eikä liioittelua. Valokuvat lehti sai paikallisilta viranomaisilta, jotka myös vakuuttivat, että omaiset ovat antaneet luvan kuvien julkaisemiseen Suomessa. Artikkelia arvioitaessa on otettava huomioon, että Alibi on rikoksiin erikoistunut erikoislehti, jonka journalistisen linjan tuleekin olla erilainen kuin sanoma- ja yleisaikakauslehtien. Lehdelle on sallittava huomattavasti rajumpi tapa käsitellä rikosaiheita. Jos rikos on tehty raa’asti ja julmasti, täytyy Alibin tapaisen erikoislehden voida käsitellä sitä rehellisesti. Kansikuvan osalta päätoimittaja toteaa, että kuvassa ei näyt verta eikä se muutenkaan kovin selkeästi viittaa siihen, mitä tekstissä sanotaan. Lukija voi vasta sisäsivun artikkelista päätellä, että kuvassa näkyi irtileikattu pää. Päätoimittaja katsoo, että tällaisten artikkelien yleinen merkitys riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Rikollisuus on hänen mukaansa selvästi viime vuosina raaistunut. Ammattirikollisuus kaikkine raakuuksineen on tunkeutunut myös Suomeen. Näistä toimintatavoista on kerrottava rehellisesti, jotta päättäjät osaisivat tehdä oikeita johtopäätöksiä. Lisäksi mm. televisiouutisissa näytetään päivittäin kuvia silvotuista ruumiista. Rikosalan erikoislehden on voitava näyttää vastaavia kuvia.RATKAISUKunkin erikoisaikakauslehden aihepiiri luonnollisesti määrittää sitä, minkälaista kuva-aineistoa siinä julkaistaan. Rikoksista kertovan lehden kuva-aineisto on siten aina rankempi kuin yleisaikakauslehden, ja lehden lukijat ovat varautuneet siihen. Hyvä journalistinen tapa edellyttää kuitenkin erityistä varovaisuutta julkaistaessa kuvia onnettomuuden tai rikosten uhreista. Neuvosto on katsonut, että väkivaltaisten ja raaistavien kuvien julkaiseminen sensaationhakuisesti, ilman tiedonvälistystä edistävää yleistä merkitystä, rikkoo hyvää journalistista tapaa. Alibin julkaisemissa kuvissa näkyi naisruumiin torso, josta oli leikattu irti jäsenet ja pää. Yhdestä kuvasta erottui nahkalaukkuun piilotettu verinen kädentynkä. Myös uhrin päästä oli erillinen kuvansa, sama joka oli julkaistu jo lehden kannessa. Uhrin leuan alle oli kiedottu kangasta, joten tämän kuvan sisällön tajuaminen saattoi edellyttää tekstin lukemista. Kansiotsikko ”Pantiin paloiksi/Pää roskikseen” kertoi kuitenkin heti, mistä oli kysymys. Neuvoston mielestä kuvat olivat poikkeuksellisen raakoja. Tapahtuneeseen, sinänsä poikkeukselliseen surmatyöhön, ei liittynyt sellaista yleistä merkitystä tai uutisarvoa, jonka vuoksi näiden kuvien julkaiseminen olisi välttämätöntä tai journalistisesti perusteltua. Tiedotusväline kantaa aina julkaisueettisen vastuun, joten omaisten mahdollisesti antamalla suostumuksella ei ole tässä asiassa ratkaisevaa merkitystä. Edellä mainituilla perusteilla neuvosto katsoo, että mainittujen valokuvien julkaiseminen rikkoi hyvää journalistista tapaa ja antaa tämän vuoksi Alibille huomautuksen.
Menu