2480/IL/97

Vapauttava

Kaupunkiuutiset -nimisessä ilmaisjakelulehdessä julkaistiin laatijansa nimellä varustettu yleisönosastokirjoitus, jossa kansanedustajana toimivaa kantelijaa luonnehdittiin kaksinaamaiseksi ja syytettiin häntä mm. kansalaisten hämäämisestä. Käytetyt ilmaisut olivat vahvoja, mutta samalla yhteiskunnallisesta kielenkäytöstä tuttuja, ja luonteeltaan poliittisia arvioita. Lehti julkaisi lisäksi seuraavassa numerossa kantelijan haastattelun ja häntä puoltavan yleisönosastokirjoituksen. Neuvoston mielestä yleisönosastokirjoituksen julkaiseminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

KANTELUKaupunkiuutiset julkaisi 19.3.1997 kirjoittajansa nimellä varustetun yleisönosastokirjoituksen, joka kohdistui kantelijaan. Kantelija pitää kirjoitusta törkeänä, ja toteaa nostavansa sen kirjoittajaa vastaan kunnianloukkaussyytteen. Lehden osalta hän pyytää JSN:n kannanottoa.Yleisönosastokirjoituksen otsikkona oli ”Avoin kysymys Marjaana Koskiselle”. Kirjoitus alkoi toteamuksella, että kansanedustajan työ on kokopäivätoimista edellyttäen, että sen hoitaa kunnolla. Sen jälkeen kirjoittaja luetteli kantelijan luottamustoimet, ja totesi tämän vielä pyrkineen kaupunginvaltuuston ja/tai kaupunginhallituksen puheenjohtavaksi ja mahdollisesti tavoittelevan jotain urheilu- tai harrastusjärjestön johtotehtäviä. Kirjoittaja kertoi seuranneensa kantelijan toimintaa ja todenneensa sen pelkäksi hämäykseksi ja pisteiden keruuksi. Hän luonnehti kantelijan toimintaa sekoiluksi ja kaksinaamaiseksi. Yhtenä esimerkkinä kirjoittaja mainitsi kantelijan olleen päivän kestäneessä nälkälakon liikkeiden aukioloaikaa koskeneen kiistan yhteydessä. Kirjoittaja arvosteli yhtä lailla kantelijan toimintaa kunnallispolitiikassa, jossa tämä hänen mukaan on luistellut asioiden käsittelystä. Kirjoittaja totesi lopuksi joutuvansa niputtamaan kantelijan mitään aikaansaamattomien suureen joukkoon ja arvioi, että kantelija taitaa olla jo pahempi kuin moni muu kansanedustajatoverinsa. Kantelija katsoo, että kirjoitus oli niin törkeä ja herjaava, että vastineoikeuden myöntäminen ei sitä hyvitä.LEHDEN VASTAUSKaupunkiuutisten päätoimittaja Kari Martiala toteaa, että lehdellä oli useita perusteita julkaista kyseinen, yhden kaupunginvaltuutetun lähettämä yleisönosastokirjoitus. Kirjoittaja on paikallinen vaikuttaja, joka on jo vuosia kirjoittanut eri paikallislehtiin. Hänen kirjoituksensa ovat hyvin luettuja ja niitä pidetään luotettavina, joskin niissä esitetyt näkemykset poikkeavat suurten puolueiden ja johtavien virka- ja luottamusmiesten näkemyksistä. Kirjoitusta ei olisi julkaistu nimimerkillä. Päätoimittaja toteaa, että valtakunnantasolla toimivien poliitikkojen puheissa ja äänestyskäyttäytymisissä on ollut eroja, jotka ovat keskusteluttaneet ihmisiä. Lehden tarkoituksena ei ollut herjata kantelijaa, vaan herättää julkista keskustelua tähän asti vain pöytäkeskusteluissa esille tulleista aiheista. Kantelija otti yhteyttä yleisönosastokirjoituksen johdosta, jolloin hänen kanssaan sovittiin seuraavassa numerossa ilmestyvästä haastattelusta. Lehti julkaisi myös sille toimitetun mielipidekirjoituksen asiasta. Kantelija toimii kansanedustajana ja on itse pyrkinyt näyttävästi julkisuuteen erilaisten tempausten ja eduskunta-aloitteiden avulla. Näiden toimien julkisen ja kriittisenkin arvioinnin pitää olla mahdollista.RATKAISUNeuvosto toteaa, että yleisönosastokirjoituksissa on voitava esittää mielipiteitä erilaisista asioista mahdollisimman vapaasti ja myös arvostella julkisissa tehtävissä olevien henkilöiden toimintaa. Kirjoittelu ei kuitenkaan saa olla henkilökohtaisesti loukkaavaa.Yleisönosastokirjoituksessa arvosteltiin kantelijaa mm. kaksinaamaisuudesta ja kansalaisten hämäämisestä. Käytetyt ilmaisut olivat vahvoja, mutta samalla yhteiskunnallisesta kielenkäytöstä tuttuja, ja luonteeltaan poliittisia arvioita. Arvostelu kohdistui nimenomaisesti siihen tapaan, jolla kantelija oli hoitanut tehtäviään kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kirjoitus oli varustettu laatijansa nimellä. Neuvosto pitää vastinemahdollisuutta ensisijaisena keinona vastata kritiikkiin, erityisesti silloin kun kritiikki kohdistuu tapaan, jolla yhteiskunnallista luottamustointa hoidetaan. Tässä tapauksessa kantelija ei toimittanut vastinetta, mutta lehti julkaisi seuraavassa numerossa hänen haastattelunsa. Lehti julkaisi myös kantelijaa puoltavan yleisönosastokirjoituksen.Neuvoston mielestä lehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa julkaistessaan kyseisen yleisönosastokirjoituksen.