KANTELUKauppalehden 28.2.1997 julkaisemassa artikkelissa ”Lennonjohtajien hidastuslakko maksanut Finnairille miljoonia” väitettiin toistuvasti, että helsinkiläiset lennonjohtajat jarruttaisivat lentoliikennettä, että he olisivat hidastuslakossa tai italialaisessa lakossa. Tällaisen toiminnan väitettiin jatkuneen jo syksystä 1996. Väitteiden tueksi oli esitetty koneiden myöhästyminen yhdellä reittivälillä, ajankohtaa kuitenkaan täsmentämättä.Kantelijayhdistys toteaa, että Helsinki-Vantaan liikenne on kasvanut voimakkaasti. Toisaalta Kansainvälinen Siviili-ilmailujärjestö on määritellyt turvallisuusnormit, joita Suomi jäsenvaltiona on sitoutunut noudattamaan. Lennonjohdon miehitykseen ei ole varattu kuitenkaan reservejä poikkeusoloja varten, eikä työnantaja ole nähnyt tarpeelliseksi järjestää päivystystä tai varallaoloa. Artikkelissa syyllistettiin pientä ammattiryhmää ilmailuliikenteen ongelmista, asioista, joiden ratkaiseminen ei ole heidän vallassaan. Lennonjohtajia ei myöskään oltu kuultu artikkelia laadittaessa.LEHDEN VASTAUSKauppalehden päätoimittaja Lauri Helve kertoo, että lehti halusi artikkelin julkaisemisella selvittää, miksi tietyt kotimaan reittilennot myöhästyivät talvella säännöllisesti. Artikkelin tiedot perustuivat liikenneraportteihin ja kaikkien osapuolten haastatteluihin, mutta asian arkaluontoisuuden vuoksi kaikki haastateltavat eivät halunneet esiintyä omalla nimellään. Ilmailulaitoksen johtaja oli jo aiemmin puhunut julkisuudessa italialaisesta lakosta, myös Finnairilla oli sama käsitys. Päätoimittaja mainitsee esimerkkejä myöhästymisestä, mm. vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana 38 Tampereelta lähtenyttä vuoroa myöhästyi lennonjohtajien toiminnan vuoksi keskimäärin 19.6 minuuttia. Ilmailulaitoksen arvion mukaan Helsinki-Vantaan kiitotiekapasiteetti kestää liikenteen kasvun vielä useana vuonna, mutta liikenteen sujuminen edellyttäisi ennen muuta lennonjohdon työmotivaation parantumista. Kauppalehden artikkelin jälkeen lennonjohtajien toiminnasta aiheutuneet myöhästelyt loppuivat.RATKAISUKauppalehden artikkelissa asetettiin vastuu lentoliikenteen myöhästymisistä Helsingin lennonjohdolle. Siinä puhuttiin hidastuslakosta, lennonjohtajien käyttämien keinojen järeydestä ja painostustoimista. Lennonjohtajien todettiin tavoittelevan lisävakansseja ja/tai nykyisen lennonjohtojärjestelmän saattamista kansainväliselle tasolle.Lennonjohtajiin kohdistettiin siten voimakasta kritiikkiä ilman, että heidän näkemyksensä tilanteesta olisi selvästi ilmennyt artikkelista. Toisaalta kritiikki kohdistui lennonjohtajiin ammattiryhmänä. Neuvoston mielestä artikkelin sanavalinnat ja siinä esitetyt väitteet eivät myöskään poikenneet tavanomaisena pidettävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Käsitellyllä asialla, lentoliikenteen sujuvuudella, oli lisäksi huomattavaa yleistä merkitystä. Neuvosto haluaa korostaa vastineoikeuden merkitystä. Arvostelun kohteeksi joutunut voi vastineen kautta tuoda esille omat näkemyksensä ja vastata esitettyihin väitteisiin. Neuvoston mielestä tässäkin tapauksessa, kun arvostelu oli kohdistettu yhteen ammattiryhmään, olisi vastineoikeuden käyttäminen ollut luontevin ja tarkoituksenmukaisin tapa vastata esitettyyn kritiikkiin. Näin ollen neuvosto ei ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.
Menu