2490/PL/97

Vapauttava

Luoteis-Uusimaa kertoi kunnanhallituksen päätöksestä, jolla irtisanottiin joukko kunnan virkamiehiä ja työntekijöitä. Neljän johtavassa asemassa olleen nimet nostettiin alaotsikkoon, muut 21 irtisanottua lueteltiin nimineen, virka- tai työnimike mainiten. Irtisanottujen ammatit vaihtelivat, heidän joukossaan oli kanslisteja, kiinteistönhoitajia ja rakennusmiehiä. Neuvosto piti ymmärrettävänä sitä, että irtisanotuksi joutuneet kokivat nimien julkaisemisen haittaavana ja heitä mahdollisesti leimaavana. Toisaalta kuntalaisten kannalta oli tärkeää saada täsmällinen tieto päätöksen sisällöstä. Artikkelista ilmeni selvästi, että irtisanomisen perusteena olivat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt, ja lehden lukijat ovat varmaan olleet tietoisia tilanteesta. Tämän vuoksi uutisointi ei aiheuttanut sellaista haittaa irtisanotuille kuin mitä uutisointi yksittäistapauksessa olisi voinut merkitä. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

KANTELULuoteis-Uusimaa kertoi 8.2.1997 Vihdin kunnan henkilöstön irtisanomisista. Irtisanottujen nimet lueteltiin lehdessä. Nimien julkaiseminen lisäsi huomattavasti asianosaisiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvia paineita. Kantelijat huomauttavat, että vaikka päätös olikin julkinen, ei yleinen etu vaatinut työntekijöiden tai viranhaltijoiden nimin julkistamista. Artikkelissa annettiin kunnanhallituksen päätöksestä puutteellista ja harhaanjohtavaa tietoa, eikä siitä ilmennyt kaikkia olennaisia yksityiskohtia. Kaikkia irtisanotuiksi ilmoitettuja ei myöskään ollut irtisanottu. Kantelijat pitävät artikkelia tyyliltään loukkaavana. Halventavia kohtia olivat mm. maininta kärkinelikosta sekä lause ”pisimpään irtisanotuista saa näillä näkymin kuitata palkkansa kunnasta”.LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Eero Ahola toteaa, että Luoteis-Uusimaa on kolmasti viikossa ilmestyvä paikallinen lehti, joka kertoo levikkialueensa asiat hyvin matalalla uutiskynnyksellä. Vihdin kunnan talouskriisiä käsiteltiin lehdessä joka viikko syyskaudesta alkaen. Kun päätöksiä vihdoin saatiin aikaiseksi, lehti kertoi kaikista säästötoimista. Tällöin julkistettiin myös irtisanottujen nimet, koska ne olisi jouduttu muuten luettelemaan puhelimitse monille lukijoille. Irtisanominen ei ollut yksityisasia. Julkistaminen ei myöskään ollut negatiivista, irtisanominen ei johtunut henkilöistä itsestään. Lehti on aina kertonut kunnallisten virkojen ja toimien täyttämisestä, sijaisten valintoja myöten. Epäjohdonmukaista olisi, jos lehti ei kertoisi ratkaisuista, joissa henkilöstöä vähennetään.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Yksityiselämänä suojattavaa aluetta ei ole mahdollista määritellä täsmällisesti. Tavallisen työntekijän työsuhteen ehdot kuuluvat kuitenkin useimmiten yksityiselämän suojan piiriin, ja tämä koskee myös tietoa mahdollisesta yksittäisestä irtisanomisesta. Johtavassa asemassa olevien henkilöiden osalta tällaiset tiedot on kuitenkin voitava julkaista.Luoteis-Uusimaa kertoi kunnan irtisanomisista nostamalla neljän johtavassa asemassa olleen irtisanotun nimen alaotsikkoon. Muut irtisanotut lueteltiin nimineen, virka- tai työnimike mainiten. Tässä ryhmässä oli kaikkiaan 21 nimeä. Irtisanottujen ammatit vaihtelivat, heidän joukossaan oli kanslisteja, kiinteistönhoitajia ja rakennusmiehiä. Neuvosto ei pitänyt artikkelin sävyä tai siinä käytettyjä ilmaisuja halventavina ja toteaa, että mahdolliset virheet tai epätäsmällisyydet olisi voinut korjata oikaisupyynnön tai vastineen kautta.Neuvosto pitää ymmärrettävänä sitä, että irtisanotuksi joutuneet kokivat nimien julkaisemisen haittaavana ja heitä mahdollisesti leimaavana. Nimien julkaisemista tällaisissa yhteyksissä täytyykin aina harkita huolellisesti. Vastakkain on asetettava uutisoinnista mahdollisesti aiheutuva haitta, ja toisaalta kunnallisen keskustelun avoimuuden tärkeys sekä kuntalaisten tiedontarve ja asian yleinen merkittävyys.Kyseessä oli merkittävä kunnallispoliittinen päätös. Kuntalaisten kannalta oli tärkeää saada täsmällinen tieto päätöksen sisällöstä, esimerkiksi siitä, minkälaisia tehtäviä irtisanotuksi joutuneet olivat hoitaneet. Neuvoston käsityksen mukaan irtisanotut olisivat tätä kautta joka tapauksessa tulleet pitkälti tunnistetuiksi. Artikkelista ilmeni selvästi, että irtisanomisen perusteena olivat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Irtisanomisia on edeltänyt pitkällinen prosessi ja irtisanomisaikeiden on jo täytynyt herättää keskustelua kunnassa. Irtisanomisiin johtaneet syyt ovat varmasti olleet lehden lukijoiden tiedossa. Tämän vuoksi uutisointi ei neuvoston mielestä aiheuttanut sellaista haittaa irtisanotuille kuin mitä uutisointi yksittäistapauksessa olisi voinut merkitä. Edellä mainituilla perusteilla neuvosto ei ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.