2461/SL/97

Vapauttava

Ilta-Sanomien kolumnissa kerrottiin, että kantelija oli antanut televisiohaastatteluja maksua vastaan. Kolumnin mukaan lehtikin oli keskustellut kantelijan kanssa haastattelusta, mutta asia oli päättynyt siihen, että kantelija olisi halunnut maksun haastattelustaan. Julkaistussa vastineessaan kantelija kiisti tämän väitteen kertoen peruuttaneensa haastattelun, koska lehti oli julkaissut ruotsalaislehdessä esitettyjä asiattomia väitteitä. Julkaistusta vastineesta oli poistettu joitain kohtia, muun ohessa viittaus, jonka mukaan lehti olisi ollut tietoinen siitä, että poliisi tutki lehden menettelyä. Lisäksi lehti liitti vastineeseen kommentin, jossa selvitettiin tapahtumien kulkua. Neuvosto katsoi, että vastine julkaistiin olennaisilta osiltaan muuttamattomana eikä poistojen tekeminen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Vastineeseen liitetty selvitys tapahtumien kulusta oli sävyltään asiallinen, eikä lukija olisi ilman sitä saanut oikeaa kuvaa tapahtumien kulusta. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUIlta-Sanomien 25.1.1997 julkaisemassa kolumnissa käsiteltiin kantelijan antamia tv-haastatteluja ja todettiin, että televisioyhtiöt olivat maksaneet kantelijalle haastatteluista. Kolumnissa kerrottiin edelleen, että myös Ilta-Sanomat oli keskustellut kantelijan kanssa haastattelun antamisesta ja lähettänyt tälle kolme sivua kriittisiä kysymyksiä. Asia päättyi siihen, että kantelija olisi halunnut maksun haastattelustaan, mistä lehti kieltäytyi.Lehti julkaisi kantelijan vastineen tähän kolumniin. Siinä kantelija kertoi, että hän oli sopinut korvauksetta tapahtuvasta haastattelusta lehden uutispäätoimittajan kanssa. Kantelija peruutti tämän haastattelun, koska lehti oli aiottuna haastattelupäivänä vastoin parempaa tietoa julkaissut Aftonbladetissa esitettyjä älyttömiä syytöksiä. Kantelijan vastineesta oli tämän jälkeen poistettu lause ”Yritittekö tehdä Zadivovot? Tiesitte varmaankin kolumnia tehdessänne, että poliisi tutkii tätä menettelyänne. Toivon, ettette antaisi lisäaiheita.” Vastineen alussa olleesta toteamuksesta ”väititte valheellisesti” oli puolestaan poistettu sana valheellisesti, mutta se esiintyi viereisen nimimerkkikirjoituksen otsikossa ”Valheiden Reini, ajatusten Tonava”. Menettely oli loukkaava.Lehti kommentoi kantelijan typistettyä vastinetta kertoen omasta puolestaan, että kantelijan kanssa oli ensiksi sovittu maksuttomasta haastattelusta. Kantelija oli myöhemmin ilmoittanut, että tilanne oli muuttunut ja että hän antaa haastatteluja vain maksua vastaan. Viime vaiheessa kantelija oli kuitenkin sopinut ”ruokapalkalla” annettavasta lounashaastattelusta. Tämän hän oli perunut, koska lehti oli referoinut Aftonbladetia.Kantelija lähetti lehdelle tämän jälkeen uuden vastineen, missä hän lainasi JSN:n vastinekannanottoa ja kertasi ensimmäisestä vastineesta pois jätetyt kohdat. Lisäksi kantelija huomautti, että lehti tiesi jo ko. kirjoituksia julkaistessaan, että kaikki alkuperäisessä yöllisessä välikohtauksessa läsnä olleet ihmiset olivat sekä esitutkinnassa että oikeudessa todenneet, että kantelija oli istunut jo pitkään rauhassa nojatuolissaan ennen joutumistaan poliisin kiinniottamaksi. Tätä vastinetta lehti ei julkaissut, ja kantelija pyytää sen vuoksi neuvostolta toimia asiassa.LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen toteaa, että kantelijan alkuperäinen vastine sisälsi väitteitä, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Vastine julkaistiin tästä syystä lyhennettynä. Kantelija ei tyytynyt tähän, vaan vaati vastineensa julkaisemista uudelleen virheellisine väitteineen. Tähän ei ollut perusteita. Kantelijan ja toisaalta toimituksen näkemykset asioiden kulusta kävivät selvästi ilmi julkaistusta vastineversiosta ja sitä seuranneesta toimituksen vastauksesta. Yleisönosastokirjoituksen otsikko puolestaan viittasi sekä kirjoittajansa käsitykseen kantelijan puheiden uskottavuudesta, että Ajankohtaisen kakkosen journalistisen linjan muuttumisesta. Kirjoituksen aihe oli peräisin kantelijan julkisesta esiintymisestä, joka on kaikkien ohjelman nähneiden arvioitavissa.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että arvostelun kohteeksi joutuneelle myönnetään vastineoikeus, jos hän sitä perustellusti pyytää. Vastine on julkaistava viipymättä, vastineen laatijan haluamassa muodossa. Julkaistavalle vastineelle asetetaan kuitenkin tiettyjä edellytyksiä. Vastineen tulee keskittyä esitettyyn arvosteluun, eikä se saa olla tiedotusvälinettä tai ulkopuolista loukkaava, eikä antaa aihetta uuteen vastineeseen. Jos vastine ei ole sellaisenaan julkaisukelpoinen, tulisi sen muuttamisesta neuvotella vastinepyynnön esittäjän kanssa. Julkaistavaan vastineeseen ei tulisi liittää välittömiä jälkikirjoituksia, ei ainakaan vähätteleviä tai vastineen uskottavuuteen vaikuttavia huomautuksia.Kantelijan vastineesta oli nyt poistettu väite siitä, että päätoimittaja olisi ollut kolumnia laatiessaan tietoinen siitä, että poliisi tutkii lehden menettelyä alunperin Aftonbladetissa esitettyjen väitteiden julkaisemisen osalta. Päätoimittaja on puolestaan kiistänyt saaneensa tuossa vaiheessa tietoa poliisitutkinnasta, ainakaan luotettavalla tavalla. Kysymys mahdollisesta poliisitutkinnasta, tuossa vaiheessa kaiketi vasta rikosilmoituksen tekemisestä, oli lisäksi kolumnissa käsitellyn asian kannalta toissijainen. Kantelija ei ollut myöskään rikosilmoituksen tekijä. Samaten neuvosto toteaa, että vaikka kantelijan vastineesta oli poistettu ”valheellisesti” -sana, niin sama asia oli ilmaistu toisin sanoin muualla vastineessa. Julkaistusta vastineesta ilmeni selkeästi se syy, jonka vuoksi kantelija oli peruuttanut lounashaastattelun. Kantelijan vastine julkaistiin muutenkin olennaisilta osiltaan muuttamattomana eikä poistojen tekeminen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Neuvosto piti kantelijan vastineeseen liitettyä selvitystä tapahtumien kulusta informatiivisena ja sävyltään asiallisena. Ilman tätä selvitystä lukijan ollut mahdotonta saada oikeaa kuvaa tapahtumien kulusta. Kantelija ei kakkosvastineessaan myöskään puuttunut tämän vastaselityksen asiasisältöön. Näin ollen lehdellä ei ollut neuvoston mielestä velvollisuutta julkaista kakkosvastinetta, jonka pääasiallisena sisältönä oli toistaa aiemmasta vastineesta poistetut kohdat. Neuvoston mielestä yleisönosastokirjoitukselle annettu otsikko ”Valheiden Reini, ajatusten Tonava” oli poleeminen ja kärjekäs. Kirjoitus oli kuitenkin lehden lukijan kommentti kantelijan antamaan televisiohaastatteluun ja osa sitä laajaa julkista keskustelua, mitä tapahtuneen ympärillä oli käyty, ja missä kantelija oli myös esittänyt oman näkemyksensä tapahtumista. Neuvosto ei näin ollen ryhdy tältäkään osin enempiin toimiin.