KANTELUKouvolan Sanomat julkaisi 6.2.1997 artikkelin ”Talokauppa yritettiin hoitaa salassa”. Artikkelin mukaan Valkealan kunnanhallitus olisi yrittänyt pitää salassa Valkealan kunnanjohtajan virasta eroamisen taustat ja talokaupan keväällä 1995. Kunnanhallitus päätti tuolloin kokouksessaan, että kunta ostaa kunnanjohtajan talon 950 000 markalla. Tätä ennen oli hyväksytty valtuustolle jätettävä määrärahan muutosesitys, jolla arvopapereihin varattuja rahoja siirrettiin käytettäväksi maanostoon. Kyseistä muutosta ei kuitenkaan kirjattu talokaupan kohdalle, vaan se merkittiin aiemmin kokouksessa käsitellyn kunnan talouskatsauspykälän yhteyteen. Artikkelin mukaan varsinainen talokauppapäätös tehtiin ilman, että pöytäkirjasta olisi ilmennyt asian esittelijää. Valtuusto hyväksyi myöhemmin määrärahan muutoksen ja samalla ”tietoisesti tai tietämättään talokaupan”.Kantelija, kunnanhallituksen puheenjohtaja, pitää artikkelia vihjailevana ja itseään syyllistävänä, osa artikkelin ”faktoista” vaikuttaa hänen mukaansa tietoiselta valehtelulta. Vastaavaa uutisointia on jatkunut kesästä 1995 alkaen. Yksittäisen luottamusmiehen on mahdotonta toistuvasti yrittää oikaista ilmeisen tarkoitushakuisia virheitä.Artikkelissa oli muun ohessa seuraavia virheitä ja harhaanjohtavia seikkoja. Kantelija ei ollut koskaan sanonut, että talokaupasta ei saisi kertoa ”edes omalle aviopuolisolle”. Pöytäkirjanpitäjälle sattunut inhimillinen virhe kuvattiin artikkelissa salailuksi ja virheellisestä esittelystä johtuneeksi. Kunnanhallituksen kokouksesta, jossa talokauppaa käsiteltiin, annettiin vääristelevä kuva. Esimerkiksi kunnanjohtajan poissaolo tuotiin esille, vaikka hän olisi ollut jäävi käsittelemään omaa talokauppaansa. Myös talokaupan esittelijästä annettiin väärä kuva. Kantelija ei toiminut asiassa esittelijänä, vaan kunnan hallintojohtaja, jolle tehtävä kuului kunnan hallintosäännön nojalla. Eri asia on, että kantelija oli selostanut niitä neuvotteluja, joita talokaupasta oli hetkeä aiemmin, kokoustauolla käyty. Hallintojohtaja esitteli myös määrärahan muutosesityksen, ei kantelija. Artikkelissa todettiin toisaalta, että hallintojohtaja ei kirjannut pöytäkirjaan esittelijää, koska hän ei ollut virka-asemastaan huolimatta toiminut esittelijänä. Tätä tulkintaa kantelija kertoo pitävänsä mielenkiintoisena ja viittaa taas kunnan hallintosääntöön.Kantelija korostaa, että määrärahan muutosesitys merkittiin julkiseen pöytäkirjaan ja myös kunnanvaltuuston esityslistaan. Kantelija kertoo edelleen, että jokainen valtuustoryhmä käsitteli asiaa vähintään kerran ennen kunnanhallituksen kokousta. Valtuutetut olivat siten hyvin informoituja asiasta, sen arkaluontoisuus huomioon ottaen. LEHDEN VASTAUSKouvolan Sanomien päätoimittaja Juha Oksanen toteaa, että kyseessä oli erittäin laaja ja monitahoinen kunnallispoliittinen tapahtumaketju. Lehti on uutisoinut asiasta tarkasti ja huolellisesti aina toukokuusta 1995 lähtien, jolloin kerrottiin kunnanjohtajan irtisanoutumisesta. Sittemmin selvisi, että kunnanjohtajan ero ja siihen liittyneet ehdot, kuten ylihintainen talokauppa, oli sovittu kunnanhallituksen puheenjohtajan ja keskeisimpien poliittisten vaikuttajien sopimuksella. Tapahtumat herättivät poikkeuksellisen uutisointitarpeen, ja myös kantelijalla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla on ollut lukuisia tilaisuuksia tulla kuulluksi, myös Kouvolan Sanomissa.Artikkeli perustui lehden käytössä olleeseen asiakirjaan, jonka ovat laatineet jutussa avainasemassa olleet henkilöt, ja jota myös Kymen lääninoikeus on käyttänyt tausta-aineistona. Päätoimittaja toteaa, että lähdesuojasäännökset estävät liittämästä asiakirjaa vastauksen liitteeksi. Päätoimittaja toteaa vielä, että tapahtumista ja asiakirjoista liikkuu ristiriitaisia käsityksiä. Lehti on tämän vuoksi perustanut asiaa koskevat artikkelinsa suurelta osin suoraan asiakirjojen varaan, niin nytkin. Samalla lukijoille on poikkeuksetta tehty selväksi, mihin asiakirjaan kulloinkin laadittu juttu perustuu.RATKAISUNeuvosto toteaa, että artikkelissa käsitelty talokauppa ja sitä edeltäneet kunnanhallituksen päätökset sisälsivät monia poikkeuksellisia piirteitä. Samassa yhteydessä julkaistusta toisesta artikkelista ilmeni, että lääninoikeus oli kumonnut talokauppaa koskeneen päätöksen. Suomen Kuntaliitto oli asiasta lääninoikeudelle antamassaan lausunnossa katsonut mm. että päätöstä tehtäessä oli tapahtunut menettelyvirheitä ja että kunnanhallitus oli ylittänyt toimivaltansa päätöstä tehdessään. Kuntaliiton lausunnossa katsottiin myös, että kauppahinta näytti perusteettoman korkealta. Neuvoston mielestä lehden artikkelissa ei ole osoitettu olleen selviä asiavirheitä. Kantelijan esille nostamissa kohdissa oli pitkälti kyse vivahteista, osin tällaiseen kirjoitteluun tyypillisesti kuuluvista spekulaatioista. Kantelijan pääasialliset huomautukset koskivat salailuväitteitä ja sitä, ketä oli pidettävä talokaupan oikeana esittelijänä. Kantelija viittaa toisaalta itsekin asian arkaluotoisuuteen ja huomauttaa ristiriidasta, joka koski esittelijän henkilöä. Osa artikkelin väitteistä jää edelleen kiistanalaiseksi. Neuvoston mielestä lehdellä oli kuitenkin riittävästi perusteita väitteidensä esittämiseen. Artikkelissa ei myöskään kohdistettu kantelijaan, kunnanhallituksen puheenjohtajaan, sellaista arvostelua, että häntä olisi pitänyt enää erikseen kuulla tätä artikkelia varten. Neuvosto haluaa painottaa vastinemahdollisuutta, erityisesti kun arvostelu kohdistuu päätöksentekijöihin.Edellä mainituilla perusteilla neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu