Framsida
Sök beslut

Sök beslut

ONM publicerar sina beslut på svenska när anmälan har gjort på svenska och är siktat mot svenskspråkig medium.

(5.9.2023) OBS! Vi ber om ursäkt för att sökningen på svenska hittar inte alla beslut som den borde. Felet utreds. Sökningen på finska finns här.

Sök beslut

Vapauttava

2577/AL/97

Iltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta.Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan.Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2589/SL/97

Aamulehden taloussivuilla julkaistiin juttu "Mikrokauppa yrittää uudella tyylillä". Jutun pääpaino oli liikkeen uusissa, tavanomaisesta poikkeavissa toimintaideoissa. Siitä kävivät ilmi myös uuden yrittäjän toiminnan rajat, esimerkiksi tavanomaista lyhyemmät aukioloajat. Esittelyn sävy oli myönteinen, muttei mainosmainen. Myynnissä olevat tuotemerkit mainittiin, samoin osoitetiedot ja Internet -osoite. Näiden mainitseminen ei kuitenkaan tehnyt jutusta piilomainontaa. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2587/YLE/97

Ylen MOT-ohjelmassa käytiin läpi arvioita, joita julkisessa keskustelussa on esitetty ympäristön tilasta ja kehityksen suunnasta. Yhtenä esimerkkinä esiteltiin tiedekeskukseen sijoitettua laskuria, joka kuvasi eliölajien häviämistä. Toimittaja laati laskurin perusteella esimerkin, jonka mukaan kaikki eliölajit kuolisivat sukupuuttoon vuoteen 2003 mennessä. Esimerkki oli kärjistetty, mutta laskurin yhteydessä annetuille tiedoille rakentuva ja sen vuoksi myös perusteltu. Ylen ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2575/SL/97

Aamulehden jutussa käsiteltiin ristiriitoja, joita voi syntyä maahanmuuttajaperheiden uskonnollisen vakaumuksen ja koululaitoksen sääntöjen välillä. Koulu oli osoittanut haastateltavaksi 8-vuotiaan islaminuskoisen koulutytön, jonka vanhemmat olivat halunneet rajoittaa tyttärensä osallistumista muun ohessa musiikkitunneille. Vanhemmilta ei kysytty lupaa tyttären haastattelulle tai kuvaamiselle. Tyttärestä piirtyi jutussa myönteinen kuva. Jutun aihepiiri oli kuitenkin arkaluonteinen. Pientä koululaista oli käytetty ikään kuin kuvittamassa ongelmalliseksi koettua tilannetta koulun ja kodin välillä. Vanhempien suostumuksesta olisi näiden syiden vuoksi pitänyt erityisesti varmistua. Lehti ei voi siirtää omaa vastuutaan asiassa koululle. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2567/SL/97

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat kertoi taloyhtiön korjausvelvoitteita koskeneesta kiistasta. Uutisen mukaan taloyhtiö oli hävinnyt kiistan lääninoikeudessa. Neuvosto kävi läpi ne kohdat, joita oikaisupyynnössä oli katsottu virheellisiksi. Niissä oli kuitenkin kyse enemmän painotuksista kuin varsinaisista asiavirheistä. Lehti oli ilmoituksensa mukaan neuvotellut taloyhtiön kanssa, jotta sen lähettämästä oikaisupyynnöstä olisi voitu laatia julkaisukelpoinen vastine, mutta taloyhtiön kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2561/MTV/97

MTV3:n Seitsemän Uutisissa kerrottiin, että erään yhdistyksen toiminnanjohtaja oli tuomittu oikeudessa sakkoihin julkisesta herjauksesta. Taustana oli poliisitutkintapyyntö, jonka toiminnanjohtaja oli tehnyt väitetyssä koulukiusaamistapauksessa. Uutisjuonnon mukaan toiminnanjohtaja oli faksannut poliisille tekemänsä tutkintapyynnön samantien myös kunnanvirastoon ja tiedotusvälineille. Väite siitä, että toiminnanjohtaja olisi faksannut tutkintapyynnön myös tiedotusvälineille, ei kuitenkaan vastannut oikeuden päätöstä. Saman illan Kymmenen Uutisissa oikeuden päätös selostettiin oikein. Siinä ei kuitenkaan mitenkään viitattu siihen, että Seitsemän Uutisissa oli ollut virheellinen tieto. Neuvosto ei pitänyt tätä riittävänä oikaisuna ja MTV:lle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2558b/SL/97

Lapin Kansan uutisessa väitettiin, että kunnan varoin rakennettavan hirsimökin hirsien homehtumin johtuisi uuden tyyppisestä eristeestä. Uutinen oli sikäli puutteellinen, että asian kiistanalaisuus ei ilmennyt siitä. Siinä ei kuitenkaan kerrottu eristeen nimeä tai valmistajaa, eikä eristettä voinut pelkän uutisoinnin perusteella yhdistää kantelijan valmisteeseen. Lisäksi lehti palasi asiaan välittömästi sen jälkeen, kun kantelija oli toimittanut lisäselvitystä asiassa. Tällöin lehti selosti sekä hänen toimittamansa asiantuntijalausunnon sisältöä että rakennuttajan näkemyksiä. Uutista tarkennettiin vielä pari päivää myöhemmin julkaistulla jatkojutulla. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2558a/SL/97

Ilta-Sanomat uutisoi kunnan varoin rakennettavan huvilan hirsien homehtumisesta. Osa haastatelluista kertoi epäilevänsä, että homehtuminen johtui uudenlaisesta eristenauhasta, mökin tuleva haltija piti sitä jo selvänä. Toisaalta uutisesta ilmeni selvästi, että asia oli tutkittavana, eikä siinä kerrottu eristeen nimeä tai valmistajaa. Eristenauhan valmistaja kertoo pyytäneensä lehdeltä oikaisua pari kuukautta myöhemmin, asiaa koskeneen loppuraportin valmistuttua. Lehti kiistää saaneensa oikaisupyyntöä. Neuvosto ei voi tuomioistuimen tavoin arvioida toisilleen vastakkaisia kertomuksia. Tämän vuoksi neuvosto ei voinut ottaa kantaa tähän ristiriitaan. Lehti kertasi tapahtunutta jatkojutussaan vielä puoli vuotta myöhemmin ja viittasi tuolloinkin eristysmateriaaliin homehtumisen syynä. Tämän uutisen lehti oikaisi oma-aloitteisesti seuraavana päivänä. Kun tässäkään uutisessa ei mainittu eristemateriaalin tai sen valmistajan nimeä, ei neuvosto ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2574/SL/97

Turun Sanomissa kerrottiin yhdestä henkivakuutusyhtiö Apollon toimintaan liittyneestä oikeudenkäynnistä. Uutisen taustana olivat erittäin monivaiheiset ja monilta osiltaan vielä kiistanalaiset tapahtumat, jotka huipentuivat henkivakuutusyhtiön ajautumiseen konkurssiin. Kantelija ei ollut asianosaisena tuossa nimenomaisessa oikeudenkäynnissä, mutta hänen toimiaan selostettiin osana asian taustoitusta.Kantelija lähetti lehdelle uutisen johdosta kirjeen katsoen, että uutisessa oli kaksi selvää virhettä. Kirje oli osoitettu lehden toimitukselle ja päätoimittajalle, ja neuvoston mielestä sitä olisi pitänyt käsitellä vastineena tai oikaisupyyntönä. Lehti ei kuitenkaan julkaissut sitä tai lähtenyt neuvottelemaan asiasta. Toisaalta, kantelijan kertoman mukaan, lehden toimituspäällikkö tarjoutui noin viikkoa uutisen julkaisemisen jälkeen hoitamaan asiaa. Kantelija oli tuolloin ilmoittanut, että vastinetta ei saa enää julkaista. Neuvosto katsoi, että viikkoa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä aikana, ottaen vielä huomioon asian laadun. Kun kantelija oli tuossa vaiheessa evännyt julkaisemismahdollisuuden, ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2570/SL/97

Keskisuomalainen

Keskisuomalainen kertoi alioikeuden päätöksestä, jossa sosiaalikasvattajana päiväkodissa työskennellyt henkilö oli tuomittu työssään tapahtuneesta, lapseen kohdistuneesta siveellisyysrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Uutisesta ilmeni tuomitun nimi. Neuvosto totesi, että tuomitun työ sosiaalikasvattajana oli edellyttänyt erityistä luottamusta. Teko, josta hänet tuomittiin, oli omiaan herättämään ympäristössä, erityisesti vanhempien piirissä suurta huolestumista. Riski myös sivullisten joutumisesta epäilyjen kohteeksi oli ollut suuri. Näiden seikkojen johdosta neuvosto katsoi, ettei tuomitun nimen kertominen rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2566/SL/97

Alibi kertoi oikeudenkäynnistä, jossa nuorta naista syytettiin murhayrityksestä ja uhrin aviomiestä yllytyksestä tähän tekoon. Selostuksesta ilmeni syytteessä olleen aviomiehen etunimi ja tämän nykyinen asuinpaikka. Jutun yhteydessä julkaistiin oikeudenkäynnistä otettu valokuva, jossa aviomies näkyi taustalla, mutta helposti tunnistettavana. Neuvosto katsoi, ottaen huomioon teon vakavuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä sen herättämän laajan huomion, että aviomiehen henkilöllisyyden paljastuminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Siten myöskään kuvan julkaisemista ei voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Vapauttava

2565abc/SL/97

Ilta-Sanomat, Länsi-Suomi, Satakunnan Kansa

Ilta-Sanomat, Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa kertoivat oikeudenkäynnistä, jossa nuorta naista syytettiin murhayrityksestä ja uhrin aviomiestä yllytyksestä tähän tekoon. Lehtiselostuksista ilmeni selvästi, että uhrin aviomies oli kiistänyt syyllisyyteensä. Satakunnan Kansa ja Ilta-Sanomat eivät myöskään julkaisseet uhrin tai hänen aviomiehensä nimeä. Länsi-Suomi julkaisi jo alkuvaiheessa uhrin omalla nimellään antaman haastattelun. Siitä ei kuitenkaan ilmennyt, että uhrin aviomies oli toinen jutun yhteydessä pidätetyistä henkilöistä. Neuvosto piti sävyä, jolla lehdet olivat tapahtumista kertoneet, kauttaaltaan asiallisena. Selostukset perustuivat poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynneissä ilmenneisiin seikkoihin. Uutisoinnissa ei leimattu aviomiestä syylliseksi. Länsi-Suomi julkaisi oikeudenkäyntikuvan, jossa taustalla erottui myös yllytyssyytteen saanut aviomies. Kun uhrin nimi oli kerrottu lehdessä jo aikaisemminkin, merkitsi syytekirjelmän sisältö sitä, että toisen syytetyn henkilöllisyys selvisi viimeistään tässä vaiheessa lukijoille. Neuvosto katsoi, ottaen huomioon teon vakavuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä sen herättämän laajan huomion, että aviomiehen henkilöllisyyden paljastuminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Siten myöskään kuvan julkaisemista ei voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena.Lehtien ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa asiaa selostaessaan.

Vapauttava

2552/SL/97

Keski-Uusimaan jutussa kerrottiin Tupperware-kutsuista otsikolla "Muovikipot ja kiiluvasilmäiset naiset saavat miesväen pakenemaan autoon/Tupperware-kesteissä leikitään seuraleikkejä ja vaihdetaan kotitalousniksejä". Kutsuille osallistuneen kantelijan kuva julkaistiin jutun yhteydessä. Neuvosto totesi, että jutun otsikoinnissa oli kärkevyyttä, ja joitain sen sanavalintoja voi pitää hätkähdyttävinä. Ne olivat kuitenkin tyylilajilleen ominaisia tehokeinoja, eikä niitä ollut tarkoitettu luettavaksi konkreettisesti. Jutusta ilmeni myös, että kutsuihin osallistuneilla naisilla oli omat varauksensa koko Tupperware-ilmiöön nähden. Neuvoston mielestä jutun tavoitteena ei ollut halventaa kutsuilla osallistuneita naisia, vaan kuvata tiettyä ilmiötä humoristiseen sävyyn. Tämän vuoksi ja kun tilaisuuteen osallistuneet tiesivät, että tapahtumasta oltiin tekemässä lehtijuttua valokuvineen, ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2515/SL/97

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat selosti kunniamerkkien viennistä syntyneen kiistan nykyvaihetta. Uutinen oli luonteeltaan tavanomainen seurantauutinen. Kantelija lähetti lehdelle kommenttikirjoituksen. Päätoimittaja nimesi sen vastineeksi, mutta kieltäytyi samalla julkaisemasta sitä sen harhaanjohtavuuden vuoksi. Neuvoston mielestä kyse oli mielipidekirjoituksesta, jota lehdellä ei ollut velvollisuuttakaan julkaista. Näin ollen lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2510/AL/97

Ylioppilaslehti

Ylioppilaskunnan lehdessä julkaistiin lyhyehkö selostus oikeudenkäynnistä, jossa ylioppilaskunta oli yhtenä osapuolena. Toinen osapuoli otti yhteyttä lehteen, ja päätoimittaja tarjosi heille vastausmahdollisuutta, käyttäen tuolloin vastine-sanaa. Vastauskirjelmä julkaistiin, mutta lyhennettynä, vaikka sitä oli vaadittu julkaistavaksi sellaisenaan. Lehti ei myöskään neuvotellut näistä poistoista.Neuvoston mielestä alkuperäisessä uutisessa ei ollut oikaisua vaatineita asiavirheitä eikä se myöskään synnyttänyt vastineoikeutta. Kirjelmä oli lyhennettynäkin selvästi alkuperäistä uutista pidempi ja kommentit itse uutisen asiasisältöön oli säilytetty. Uutisointi liittyi pitkäaikaiseen kiistaan, jota oli käsitelty eri tiedotusvälineissä. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2556/IL/97

Kalajoen Seudussa kerrottiin elintarviketuotannon kehittämisprojektista. Artikkelit olivat informatiivisia, eikä samaan aihepiiriin liittyneiden mainosten sijoittaminen niiden viereen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Yksittäisen markkinointitapahtuman mainos oli sen sijaan sijoitettu ikään kuin osaksi tapahtumasta kertonutta artikkelia. Sijoittelu oli omiaan horjuttamaan luottamusta tiedonvälityksen uskottavuuteen. Yrittäjäkulma-aukeaman kaksiosaisissa mainoksissa oli tekstiosuus puolestaan laadittu muistuttamaan toimituksellista aineistoa. "Ilmoitusliite" -merkinnästä huolimatta tekstiosuudet eivät erottuneet välittömästi mainoksiksi. Näiltä osin lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Fredriksgatan 25 A 8
00120 Helsingfors

E-post: [email protected]

Telefonrådgivning: Ring (09) 135 7494 och lämna ett meddelande.

Vi har inga besökningstider. Var god och informera på förhand om dit besök via e-post.

Ordförande: [email protected]

Beredare: [email protected]

Beredare: [email protected]

Beredare: [email protected]

Beredare: [email protected]

Dataskyddsmeddelande