Päätökset

Julkisen sanan neuvosto tekee käsittelyyn otetusta kantelusta joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavaan päätökseen voi sisältyä myös vakava huomautus. JSN:n päätökset on tallennettu sähköisesti vuodesta 1994.

Hae päätöksiä

  • Vapaa haku

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Langettava

2163/IL/95

Uusi Lahti
Ilmaisjakelulehdessä haastateltu patologi syytti nimeltä mainittua lääkäriä muun muassa turhista leikkauksista sekä siitä, että tämä oli omaa rooliaan peitelläkseen lavastanut toisen henkilön syylliseksi tutkimusten laiminlyöntiin. Artikkelin lopussa väitettiin, että sairaala olisi joutunut korvauksiin vääristä toimenpiteistä. Tässä kiistanalaiseksi tietämässään asiassa lehti ei esittänyt mitään selvitystä väitteiden tueksi. Päinvastoin ilmeni, että haastateltu patologi oli itse saanut vakavan huomautuksen laiminlyönneistään. Tämän lehti kertoi seuraavassa numerossaan. Neuvosto totesi, että ensimmäisessä artikkelissa esitetyt väitteet olivat henkilökohtaisesti loukkaavia. Lehden vastuuta ei poistanut se, että väitteet esitettiin pääosin haastattelun osana. Myöskään jatkouutisointi tai vastineoikeus eivät riittäneet korjaamaan lehden menettelyä, vaan lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2162/PL/95

Sisä-Suomen Lehti
Paikallislehti julkaisi kaksi artikkelia, joista ensimmäisessä esiteltiin luontaishoitoja tarjoavaa lääkäriasemaa, toisessa vedenpuhdistukseen erikoistunutta yritystä. Aiheiden voidaan arvioida kiinnostavan lukijakuntaa ja artikkeleihin sisältyi jonkin verran yleistä informaatiota. Toisaalta kummassakaan artikkelissa ei ollut havaittavissa, että elinkeinonharjoittajan esittämiä väitteitä olisi arvioitu kriittisesti tai niiden sisältöä olisi pyritty tarkistamaan. Neuvoston mielestä artikkelien tehtävänä oli edistää niissä esiteltyjen elinkeinonharjoittajien toimintaa. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen tekstimainonnasta.

Vapauttava

2159/SL/95

Karjalainen
Sanomalehti uutisoi kahden vuoden kilpailukiellosta, jonka keilaseura oli antanut keilailijapariskunnalle. Pariskunnan nimien julkaiseminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Päätöksestä kertominen ei myöskään edellyttänyt sitä, että pariskuntaa olisi samassa yhteydessä kuultu. Uutisessa oli virhe, mutta kun lehti oikaisi sen näyttävästi seuraavana päivänä, ei neuvosto ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Langettava

2151/SL/95

Helsingin Sanomat
Sanomalehti kommentoi pääkirjoituksessaan erään tutkijan toiselle lehdelle antamaa EU-aiheista haastattelua. Pääkirjoituksessa arvosteltiin ankarasti tutkijan EU-kielteiselle kannalleen esittämiä perusteita. Lehti julkaisi tutkijan lähettämän vastineen heti seuraavana päivänä, mutta teki siihen tiettyjä, stilistisenä pidettäviä muutoksia. Lisäksi lehti poisti vastineesta huomautuksen, jonka mukaan tutkija oli aiemmin tarjonnut lehdelle samasta aiheesta artikkelia, jonka lehti oli torjunut. Kun lehti oli arvostellut tutkijaa nimenomaan hänen perustelujensa puutteellisuudesta, olisi edellä mainittu, lehden poistama maininta tukenut tutkijan asemaa tässä keskustelussa. Neuvoston mielestä kyseisen lauseen poistaminen merkitsi asiallista muutosta vastineen sisältöön. Tutkija oli vastineessaan edellyttänyt sen julkaisemista muuttamattomana. Lehti ei kuitenkaan ottanut tutkijaan yhteyttä muutoksesta sopimiseksi. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Huomautuksen antamisesta äänestettiin luvuin 5-4.

Langettava

2142/AL/94

7 päivää -lehti ja toimittaja Anne Anttila
Toimittaja otti yhteyttä erääseen perheeseen tehdäkseen artikkelin perheen tyttärestä ja tämän lihassairaudesta. Perheen äidin kertomuksen mukaan toimittaja ilmoitti, että haastattelu julkaistaan tietyssä terveysalan aikakauslehdessä. Haastattelu ilmestyi kuitenkin eräässä yleisaikakauslehdessä. Neuvosto katsoi asiassa esitetyn selvityksen osoittavan, että toimittaja oli johtanut perhettä harhaan siitä, missä lehdessä tyttären haastattelu tultaisiin julkaisemaan. Lisäksi toimittaja viivytteli uuden suostumuksen pyytämisessä niin, että haastattelun sisältänyt lehti oli jo ehtinyt painoon. Haastattelun julkaisseella lehdellä ei ollut alunperin aihetta epäillä haastatellun suostumuksen puuttumista. Lehti sai kuitenkin tietää asiasta ja perheen kielteisestä kannasta lehden painossa ollessa. Kun lehti tästä huolimatta päätti julkaista artikkelin, kantoi se osaltaan ammattieettisen vastuun tapahtumista. Neuvosto antoi näin ollen sekä toimittajalle että haastattelun julkaisseelle lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2154/PL/94

Kaakkoisseutu
Paikallislehti seurasi nimeltä mainitun, taposta yhdeksäksi vuodeksi vankilaan tuomitun vangin karkumatkaa. Uutisoinnin sävy oli asiallinen eikä siinä ollut asiaan vaikuttavia virheitä. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2153/IL/94

Lestinjoki
Paikallislehti myi yrittäjille mainostilaa ja velotti varsinaisesta ilmoituksesta. Lehden tarjousesitteessä luvattiin, että ilmoitustilan ostajan yritystoiminnasta laadittaisiin samalla juttu lehteen. Julkisen sanan neuvosto otti oma-aloitteisesti tutkittavakseen lehden lokakuussa 1994 julkaistun numeron ja totesi, että lehden julkaisemien yrittäjäesittelyjen laadinnassa ei ollut pitäydytty journalistisiin perusteisiin, vaan ne olivat selkeästi tekstimainontaa. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2150/IL/94

Kokkola-lehti
Ilmaisjakelulehden kolumnissa kerrottiin, että kantelija, tunnettu keskustelija ja suomalaisen muodin esittelijä, oli parikymmentä vuotta sitten toimittajana eräässä aikakauslehdessä. Kolumnin mukaan kantelija syyllistyi tuolloin huijausta lähenteleviin menetelmiin: Hän ei kirjoittanut juttujaan itse, vaan lehden toimitus rakensi kantelijan nimiin merkityt jutut sekavilta haastattelunauhoilta. Lehdellä ei ollut muuta näyttöä väitteen tueksi kuin että tarina oli kerrottu yliopiston luennolla. Tätä taustaa vasten lehti esitti väitteensä liian ehdottomasti ja käytti lisäksi loukkaavaa ilmaisua. Kantelijan vaadittua oikaisua olisi lehden pitänyt palata asiaan ja kertoa selkeästi, että kantelija kiisti väitteen. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2140/AL/94

Rikoslehti
Rikoksiin erikoistunut aikakauslehti kertoi isästä, joka oli pahoinpidellyt muutaman viikon ikäistä vauvaansa. Artikkeli perustui oikeudenkäyntipöytäkirjoihin, mutta se oli laadittu ikään kuin vauvan äiti olisi antanut haastattelun lehdelle. Samassa yhteydessä julkaistiin kuva pienestä vauvasta, jonka silmät oli peitetty mustalla suorakaiteella. Mielikuva haastattelusta vahvistui tätä kautta. Kyse oli kuitenkin arkistokuvasta. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2143/MTV/94

MTV
Television dokumenttiohjelmassa kerrottiin erään miehen pitkällisestä sairaudesta ja hänen kuolemastaan. Kuvausryhmä oli vaimon luvalla mukana myös hautajaisissa. Vainajan veli oli näkyvissä dokumentin hautajaisjaksossa, yhtenä omaisten muodostaa ryhmää. Osuus kesti muutamia sekunteja. Kamera ei kohdistunut veljeen, joten kuva ei kertonut ulkopuoliselle hänen yksityisistä tunteistaan. Kohtauksessa ei ollut ulkopuolisin silmin arvioituna mitään loukkaavaa. Pelkästään se, että vainajan veli näkyi muutaman sekunnin ajan kuvassa, ei neuvoston mielestä merkinnyt hänen yksityiselämänsä suojan rikkomista. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2141/SL/94

Ilta-Sanomat
Iltapäivälehti kertoi huumausaineiden salakuljetuksesta tuomitusta henkilöstä, nimeä mainitsematta. Artikkelissa käytettyjä sanontoja, esimerkiksi "vasikoinut", ei pidetty hyvän journalistisen tavan vastaisina. Artikkelissa kerrottiin lyhyesti myös salakuljetusliigan muiden jäsenten väitetyistä, tyhjäksi käyneistä jatkosuunnitelmista. Kohdan saattoi ymmärtää viittaavan myös kantelijaan. Neuvosto ei kuitenkaan ryhtynyt asian johdosta enempiin toimiin, ottaen vielä huomioon sen, että neuvoston arvion mukaan kantelija ei ollut artikkelista sivullisten tunnistettavissa.

Vapauttava

2139/AL/94

Valitut Palat
Aikakauslehdessä käsiteltiin vankilomia ja vankien karkaamisia. Asiavirheiksi väitettyjen seikkojen osalta kyse oli enemmänkin erilaisista painotuksista ja näkökulman erosta. Esimerkiksi lomakarkuri-sana oli lukijan kannalta havainnollinen ja ymmärrettävä, vaikka kyseessä ei olekaan virallisesti oikea ilmaisu. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa muihin toimiin.

Langettava

2137/PL/94

Uutisvuoksi
Paikallislehti julkaisi nelisivuinen messuliitteen, joka koostui tavanomaisista ilmoituksista, eri järjestäjätahojen allekirjoittamista artikkelinomaisista messutervehdyksistä sekä messukohteiden ja -tapahtumien esittelystä. Neuvosto katsoi, että toimituksellisessa aineistossa oli kyse tekstimainonnasta. Myös jutun muotoon kirjoitetut messujärjestäjien tervehdykset hämärsivät rajaa kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2136/SL/94

Etelä-Saimaa
Sanomalehti kertoi, että paikallista kaupunginvaltuutettua tullaan syyttämään herjauksesta. Kun syyte kytkeytyi kunnallispolitiikkaan ja kyse oli valtuutetusta, oli nimen julkistaminen hyväksyttävää. Lehden olisi kuitenkin pitänyt varata valtuutetulle mahdollisuus selitykseen. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2123/SL/94

Keskisuomalainen
Sanomalehti kertoi ravintolan "mustille miehille" antamasta porttikiellosta. Pääartikkelin otsikkona oli "Mustat miehet kähmineet naisia Jyväskylän yössä". Neuvoston mielestä otsikointitapa sisälsi selvän vaaran siitä, että kaikki paikkakunnalla asuvat mustat miehet leimautuvat. Toisaalta otsikoissa on hyväksytty kärjistettyjä ilmauksia. Ravintolan porttikielto oli ensitietojen perusteella annettu ihonvärin mukaan, joten ihonvärillä oli keskeinen merkitys asian uutisarvon kannalta. Artikkelissa oli haastateltu useita ravintolanpitäjiä, jotka esittivät poikkeavia näkemyksiä asiasta. Lisäksi lehti antoi palstatilaa syytösten kohteiksi joutuneille ja seurasi muutenkin asian kehittymistä. Näiden seikkojen johdosta neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2122/AL/94

MikroPC
ATK-alan erikoislehdessä kerrottiin erästä ohjelmistoja myyvää yhtiötä vastaan tehdystä rikosilmoituksesta ja siihen liittyneestä noin miljoonan markan vaihto-omaisuuden takavarikosta. Asiaan liittyi periaatteellisia tulkintaerimielisyyksiä. Käsittelyvaihe ilmeni artikkelista selvästi, samoin se, että yhtiön edustaja piti rikosilmoitusta perusteettomana. Artikkelin sävy oli asiallinen, eikä siinä otettu kantaa syyllisyyteen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki

Sähköposti: [email protected]

Tiedustelut sähköpostilla. Kantelut tällä lomakkeella.

Halutessasi neuvontaa puhelimitse jätä soittopyyntö vastaajaan, puh. (09) 135 7494.

Neuvostolla ei ole vierailuaikoja. Ilmoita tulostasi ennakkoon sähköpostitse.

Puheenjohtaja: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Valmistelija: [email protected]

Tietosuojaseloste