KANTELU
Ilta-Sanomissa oli 17.7.1994 artikkeli ”Poliisille vasikoinut huumelentäjä kateissa”. Artikkelissa kerrottiin, että neljän kilon amfetamiinilastin salakuljetuksesta kuuden vuoden tuomion saanut lennonopettaja odottaa tuomionsa täytäntöönpanoa vapaalta jalalta ja että hänen olinpaikastaan ei ollut tietoa.
Kantelijan mukaan artikkelin sävy oli loukkaava. Kirjoituksesta sai kuvan, jonka mukaan kantelija olisi ollut ainoa huumejutun syytetyistä, joka oli selvittänyt asioita. Tämä vaikeuttaa kantelijan asemaa. Jo otsikossa käytetty ”vasikoinut” -sana oli leimaava. Rikosten selvittäminen on rikoslaissakin säädetty rangaistuksen lieventämisperusteeksi. Negatiivisen sävyn käyttäminen tällaisessa yhteydessä on moitittavaa.
Artikkelissa väitettiin, että kantelija olisi piilossa. Väite ei pitänyt paikkaansa. Artikkelissa todettiin edelleen, että salakuljettajat olivat sopineet uuden, kymmenen kilon erän salakuljetuksesta. Tämä ei ainakaan kantelijaa koskien pitänyt paikkaansa. Kirjoituksessa viitattiin myös parhaillaan vireille olleeseen huumeoikeudenkäyntiin ja annettiin kuva, jonka mukaan kantelijalle olisi sitä kautta tulossa uusia syytteitä. Tapaus, johon lehti viittasi, sisältyi kuitenkin kantelijan jo aiemmin saamaan tuomioon. Artikkelista syntyi aivan väärä kuva tapahtumista ja se oli kirjoitettu pelkkien kuulopuheiden perusteella.
LEHDEN VASTAUS
Ilta-Sanomien päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen toteaa artikkelin perustuneen oikeudenkäyntipöytäkirjoihin ja tapausta tutkineiden poliisien haastatteluihin. Artikkelissa ei kerrottu kohteena olleen henkilön nimeä tai muita hänen yksityisyyttään murtavia tietoja. Artikkeli ei voi loukata sivullisten tunnistettavissa olevaa henkilöä.
Vasikoida-termi on normaalia nykykieltä ja sitä käytetään yleisesti oikeussaliselostuksissa. Oikeus otti kantelijan kohdalla lieventävä seikkana huomioon sen, että syytetty oli oma-aloitteisesti pyrkinyt selvittämään rikoksiaan. Poliisin auttamista ei leimattu uutisessa negatiivisesti.
Kantelijan asianajaja ei pystynyt kertomaan kantelijan olinpaikkaansa, sitä ei tiennyt myöskään syyttäjä, joka yritti selvittää hänen olinpaikkaansa. Kun artikkeli julkaistiin, kantelija otti lehteen yhteyttä. Lehti julkaisi jatkouutisen seuraavana päivänä.
Päätoimittaja toteaa vielä, että tieto uuden, 10 kilon suuruisen huumelastin salakuljetusaikeista sisältyi aiemman huumejutun oikeudenkäyntipöytäkirjoihin. Päätoimittaja pitää kantelua aiheettomana.
LISÄSELVITYS
Ilta-Sanomien artikkelin kirjoittanut toimittaja Seppo Korhonen kertoi puhelimitse 24.1.1995 (Mickwitz/Korhonen), että esitutkintapöytäkirjoista ilmeni, että huumejutun joillain syytetyillä oli ollut suunnitelmia uuden erän tuomisesta. Artikkelin tätä koskevalla maininnalla ei kuitenkaan tarkoitettu, että kantelija olisi ollut osallisena tähän suunnitelmaan.
RATKAISU
Ilta-Sanomien artikkelin otsikossa käytettiin vasikoinut -sanaa, mitä kantelija on pitänyt häntä leimaavana ja kielteisenä. Neuvosto ei kiistä sitä, etteikö sanalla voi olla kielteistäkin arvoväritystä. Toisaalta kyse on suhteellisen tavanomaisesta, yleiskieleen kuuluvasta sanasta. Artikkelissa ollut maininta siitä, että kantelija oli selvittänyt rikostaan, ei neuvoston mielestä ollut sävyltään kielteinen tai kantelijaa leimaava.
Neuvoston mielestä artikkelista ei syntynyt sellaista kuvaa, että kantelijalle olisi tulossa uusia syytteitä, vaan siitä ilmeni, että häntä haluttiin kuulla todistajana. Lehti oikaisi kantelijan kateissaoloa koskeneen väitteensä välittömästi kantelijan otettua yhteyttä. Artikkelissa ollut maininta seuraavasta salakuljetushankkeesta oli kirjoitettu siten, että sen saattoi ymmärtää viittaavan myös kantelijaan. Artikkelin muotoilua ei voida tältä osin pitää onnistuneena. Neuvosto ei kuitenkaan ryhdy tämän johdosta enempiin toimiin, ottaen vielä huomioon sen, että neuvoston arvion mukaan kantelija ei ollut artikkelista sivullisten tunnistettavissa. Neuvosto ei ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.