2122/AL/94

Vapauttava

ATK-alan erikoislehdessä kerrottiin erästä ohjelmistoja myyvää yhtiötä vastaan tehdystä rikosilmoituksesta ja siihen liittyneestä noin miljoonan markan vaihto-omaisuuden takavarikosta. Asiaan liittyi periaatteellisia tulkintaerimielisyyksiä. Käsittelyvaihe ilmeni artikkelista selvästi, samoin se, että yhtiön edustaja piti rikosilmoitusta perusteettomana. Artikkelin sävy oli asiallinen, eikä siinä otettu kantaa syyllisyyteen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELU

MicroPC-lehden numerossa 8/94 julkaistiin artikkeli ”OhjelmistoJätin varasto poliisille”. Artikkelissa kerrottiin, että kantelijayhtiötä vastaan oli tehty rikosilmoitus muun muassa tekijänoikeusrikoksesta ja väärennöksestä. Artikkelissa todettiin, että poliisi oli rikosilmoituksen nojalla takavarikoinut yhtiön tavaroita noin miljoonan markan arvosta. Kantelija toteaa, että yhtiön aputoiminimi oli nostettu otsikkoon ja yhtiön hallituksen jäsenen nimi kerrottiin lihavoituna.

Kantelija toteaa, että takavarikoituun vaihto-omaisuuteen sisältyi vain muutama kappale kiistanalaisia tietokoneohjelmia. Rikosilmoituksen tekijä on pystynyt yksilöimään vain kaksi epäselvää tapausta, jotka nekin perustuvat sen omassa toiminnassa olleisiin epäselvyyksiin. Takavarikosta on valitettu hovioikeuteen. Lehdelle huomautettiin näistä seikoista ennen kirjoituksen julkaisemista. Kirjoituksen julkaiseminen on aiheuttanut kantelijayhtiölle taloudellista vahinkoa.

Kantelija pitää erityisen moitittavana sitä, että lehti julkaisi yhtiön ja sen edustajan nimen asian tässä vaiheessa. Mikään ei puoltanut nimien julkaisemista asian ollessa keskeneräinen ja pelkkiin epäilyihin perustuva.

Kirjoitus kohteli yhtiötä ja sen edustajaa syyllisenä. Tältä osin kantelija viittaa apuotsikkoon ”Ohjelmistojätti on jatkanut toimintaansa takavarikosta huolimatta” sekä tekstissä olleisiin lauseisiin ”Ketään ei ole pidätetty, mutta…” ja tähän sisältyvään arvioon mahdollisista uusista asianomistajista eli tulevista rikosilmoituksista. Lisäksi kantelija toteaa, että kirjoituksessa ei mainita, että yhtiön edustaja on kiistänyt kaikki väitteet lainvastaisesta toiminnasta.

LEHDEN VASTAUS

MikroPC:n päätoimittaja Kari Tyllilä pitää kantelua aiheettomana. Hänen mukaansa yhtiön ja sen edustajan nimen mainitseminen jutussa, sitaattiluonteisessa yhteydessä, oli paikallaan eikä leimannut ketään rikolliseksi. Toisin kuin kantelussa väitettiin, lehti toi esiin yhtiön edustajan kannan, jossa tämä jyrkästi kiisti väitteet lainvastaisesta toiminnasta, tässä tapauksessa väärennöksestä. Nimen julkaiseminen rikosasiassa edellyttää, että julkaisemisella on huomattavaa yleistä merkitystä. Tämä voitaneen määritellä MikroPC:n kaltaisissa erikoisalan kuukausilehdissä eri kriteerein kuin päivälehdissä. Lehden artikkelissa ei myöskään väitetty, että rikos olisi tapahtunut eikä otettu kantaa osapuolten väitteiden totuudenmukaisuuteen. Kantelijayhtiötä ei kohdeltu rikollisena, minkä osoittaa jo se, että lehti julkaisi seuraavassa numerossaan kantelijayhtiön mainoksen. Vastinetta ei juttuun lähetetty eikä sitä pyydetty oikaistavaksi.

RATKAISU

Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että rikoksista epäillyn henkilöllisyyttä ei pääsääntöisesti paljasteta ennen tuomioistuinkäsittelyä. Jos painavat syyt kuitenkin puoltavat nimen kertomista, on syytösten perusteet syytä esittää ja antaa epäillylle mahdollisuuksien mukaan heti tilaisuus selitykseen. Tiedotusvälineen ei pidä ottaa ennalta kantaa syyllisyyteen eikä ennakoida tuomioistuimen tai viranomaisten ratkaisuja.

MicroPC-lehdessä kerrottiin, että kantelijayhtiötä vastaan oli tehty rikosilmoitus ja että yhtiön vaihto-omaisuutta oli takavarikoitu. Artikkelissa todettiin, että poliisi oli kuulustellut yhtä yhtiön edustajaa. Hänen nimensä mainittiin ja häntä haastateltiin artikkelissa. Lausumassaan yhtiön edustaja katsoi, että kyse oli ajojahdista ja käyttölisenssin siirto-oikeutta koskeneista tulkintaerimielisyyksistä.

Väitetty rikos liittyi yhtiön liiketoimintaan ja kantelijayhtiön omaisuutta oli takavarikoitu noin miljoonan markan edestä. Rikosilmoitus koski menettelyä, johon artikkelin perusteella liittyi periaatteellisia tulkintaerimielisyyksiä. Asian käsittelyvaihe ilmeni artikkelista selkeästi, samoin se, että yhtiön edustaja piti rikosilmoitusta perusteettomana. Artikkelissa jätettiin nimenomaisesti avoimeksi se, eteneekö asia rikosilmoituksen pohjalta ylipäätään oikeudenkäyntiin asti. Neuvoston mielestä artikkelin sävy oli asiallinen eikä siinä otettu kantaa syyllisyyskysymykseen. Edellä olevilla perusteilla neuvosto katsoo, että MikroPC ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.