2139/AL/94

Vapauttava

Aikakauslehdessä käsiteltiin vankilomia ja vankien karkaamisia. Asiavirheiksi väitettyjen seikkojen osalta kyse oli enemmänkin erilaisista painotuksista ja näkökulman erosta. Esimerkiksi lomakarkuri-sana oli lukijan kannalta havainnollinen ja ymmärrettävä, vaikka kyseessä ei olekaan virallisesti oikea ilmaisu. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa muihin toimiin.

KANTELUValitut Palat julkaisi numerossaan 11/94 artikkelin ”Vankilomat: vapaalippu rikoksiin”. Kantelijan mukaan artikkelissa käsiteltiin vankilomia harhaanjohtavasti, osin valheellisesti ja ns. asiantuntijalausuntoja vääristellen niin, että artikkeli antoi täysin väärän kuvan asiasta. Artikkelin alussa kerrottiin kolmesta tapauksesta, joissa lomalla ollut vanki oli syyllistynyt rikokseen. Tällä tavoin leimattiin kaikki lomaa saaneet vangit rikollisiksi. Lupaehtojen rikkomisesta ja siinä käytetyistä nimikkeistä ei annettu riittävää selvitystä. Lupaehtoja rikkoneita henkilöitä on vuosittain noin neljä prosenttia loman saajista. Lukijat saivat sen käsityksen, että kaikki nämä ovat syyllistyneet lomillaan rikoksiin. Nimikettä ”törkeä poistumislupaehtojen rikkominen” käytetään kuitenkin myös, kun vanki jättää palaamatta vankilaan ja aikaa kuluu yli kymmenen päivää. Artikkelin mukaan viranomaisilla ei ole välttämättä tietoa siitä, onko joku syyllistynyt lomillaan rikoksiin. Kantelija toteaa, että lomanylitysaikana tehdyt tai epäillyt rikokset kirjataan kiinnioton yhteydessä. Viranomaisilla on käytössään ATK-järjestelmät.Kantelija katsoo, että lomakarkuri on täysin väärä termi. Lomalla ollessa ei voi karata, karkaaminen tarkoittaa poistumista määrätyltä alueelta ilman lupaa. Väite siitä, että lupaehtojen rikkomisesta ei seuraa rangaistusajan pidentyminen, oli myös väärä. Yleinen käytäntö nimittäin on, että ehdolliseen vapauteen päästämistä siirretään hallinnollisesti yhdellä kuukaudella. Henkilö siirretään lisäksi suljettuun laitokseen. Helsingin Keskusvankilaa ei ole erityisesti tarkoitettu rikoksenuusijoille, tältäkin osin artikkelin tieto oli virheellinen. Artikkelin lopussa haastateltu vankilanjohtaja lainaa asetuksen mukaisia lomallepääsyn ehtoja. Lainaus on esitetty ikään kuin kyseessä olisi vankilajohtajan henkilökohtainen mielipide siitä, miten asioiden pitäisi olla. Artikkeli antaa kokonaisuudessaan vääristyneen kuvan siitä, miten vankien lomia arvioidaan.LEHDEN VASTAUSValittujen Palojen päätoimittaja Tom Lundberg toteaa artikkelin käsitelleen yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta. Artikkelin sävy oli asiallinen. Kirjoittaja oli ottanut asiaan selkeän näkökannan. Näkemykset oli pidetty erillään tosiasioista eikä artikkeli leimannut lomiaan asianmukaisesti käyttäviä vankeja.Artikkelin asiatiedot ja sitaatit oli erikseen tarkistettu, kaikilta kirjoituksessa esiintyneiltä asiantuntijoilta oli tarkistettu henkilökohtaisesti repliikkien ja asiatietojen oikeellisuus. Lausumien oikeellisuus oli tarkistettu vielä muista lähteistä. Kantelija ei ole osoittanut, että jutussa olisi ollut oikaisua vaatineita virheitä.Artikkelissa ei väitetty, että kaikki lomaehtojen rikkomiseen syyllistyneet olisivat samalla syyllistyneet muuhun rikokseen. Lomakarkuri-termi taas on yleiskieleen kuuluva ilmaisu, jollaista on voitava käyttää aikakauslehdessä. Lehden selostus lomalta karkaamisen rikosoikeudellisesta sääntelystä ei myöskään ollut virheellinen. Kirjoittajan tarkoituksena oli nimenomaan korostaa epäkohtaa, jonka mukaan vangin karkaamisesta laitoksesta on säädetty rangaistus, mutta ei lomalta karkaamisesta. Mahdolliset hallinnolliset sanktiot riippuvat lomaehdoista ja ovat vankilanjohtajan harkintavallassa. Ehdonalaisen vapauteen pääsyn myöhentäminen ei vaikuta tuomitun rangaistuksen pituuteen.Päätoimittaja pitää kantelua perusteettomana.RATKAISUNeuvosto toteaa, että Valittujen Palojen artikkelista ilmeni, että suurin osa vangeista noudattaa lomaehtoja moitteettomasti. Artikkelin mukaan noin neljä prosenttia vangeista syyllistyi törkeään lomaehtojen rikkomiseen. Tämä luku tosin kyseenalaistettiin viittaamalla viranomaisten sisäisen tiedonkulun ongelmiin ja piiloon jäävään rikollisuuteen. Tällaiset varaumat ovat osa tavanomaista yhteiskunnallista keskustelua.On tavanomaista, että tiedotusvälineissä käytetään yleiskielisiä ilmaisuja tarkkojen juridisten termien sijasta. Esimerkiksi lomakarkuri-sana on lukijan kannalta havainnollinen ja ymmärrettävä, vaikka kyseessä ei olekaan virallisesti oikea ilmaisu.Neuvosto toteaa artikkelista ilmenneen, että lomalta palaamatta jääminen aiheuttaa vangille haitallisia seuraamuksia. Tosiasialliset seuraamukset saattavat olla ankarampia kuin mitä artikkelissa kerrottiin. Toisaalta artikkelin tavoitteena oli korostaa sitä, että lomalta palaamatta jääminen ei ole rikos. Artikkelin loppuun oli kerätty näkökohtia, jotka artikkelin mukaan pitäisi tulevaisuudessa ottaa huomioon lomia myönnettäessä. Osa näistä näkökohdista koski kantelun mukaan periaatteita, joita jo nyt sovelletaan lomaehtoja harkittaessa. Neuvoston mielestä tällaisten seikkojen mukaan ottamista ei voida pitää varsinaisena asiavirheenä, vaan ne olivat mukana periaatteina, joille toivottiin jatkossa entistä enemmän painoarvoa. Kyse oli tärkeää yhteiskunnallista aihetta käsitelleestä, kantaa ottavasta mielipidekirjoituksesta. Kantelussa mainittujen seikkojen osalta kyse oli enemmänkin erilaisista painotuksista ja näkökulman erosta kuin varsinaisista asiavirheistä.Neuvosto ei ryhdy asian johdosta enempiin toimiin.