2151/SL/95

Langettava

Sanomalehti kommentoi pääkirjoituksessaan erään tutkijan toiselle lehdelle antamaa EU-aiheista haastattelua. Pääkirjoituksessa arvosteltiin ankarasti tutkijan EU-kielteiselle kannalleen esittämiä perusteita. Lehti julkaisi tutkijan lähettämän vastineen heti seuraavana päivänä, mutta teki siihen tiettyjä, stilistisenä pidettäviä muutoksia. Lisäksi lehti poisti vastineesta huomautuksen, jonka mukaan tutkija oli aiemmin tarjonnut lehdelle samasta aiheesta artikkelia, jonka lehti oli torjunut. Kun lehti oli arvostellut tutkijaa nimenomaan hänen perustelujensa puutteellisuudesta, olisi edellä mainittu, lehden poistama maininta tukenut tutkijan asemaa tässä keskustelussa. Neuvoston mielestä kyseisen lauseen poistaminen merkitsi asiallista muutosta vastineen sisältöön. Tutkija oli vastineessaan edellyttänyt sen julkaisemista muuttamattomana. Lehti ei kuitenkaan ottanut tutkijaan yhteyttä muutoksesta sopimiseksi. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Huomautuksen antamisesta äänestettiin luvuin 5-4.

KANTELUHelsingin Sanomien pääkirjoituksessa 10.10.1994 kommentoitiin kantelijan Hufvudstadsbladetille aiemmin antamaa haastattelua. Pääkirjoituksessa luonnehdittiin kantelijan kannanottoa EU-kysymyksiin kauhukuvien ennätykseksi ja väitettiin, että kantelija perustelee kielteistä EU-kantaansa sillä, että EU olisi syypää suurten hukkumisonnettomuuksien lisääntymiseen maailmassa.Kantelija lähetti lehdelle vastineen, jonka lehti julkaisi seuraavana päivänä mielipidesivullaan. Vastinetta oli lyhennetty, vaikka kantelija oli vastineen saatekirjelmässä todennut, että muutoksia tekstiin saa tehdä vain hänen luvallaan. Lehti ei myöskään julkaissut kantelijan kirjoitusta, jossa hän puuttui lehden tekemiin muutoksiin.Kantelija toteaa lehden muuttaneen hänen vastinettaan seitsemästä kohdasta. Otsikko muutettiin. Lehti poisti nimetön-sanan, jolla kantelija oli luonnehtinut pääkirjoitusta. Kantelija pitää tätä tärkeänä seikkana, koska lehti hyökkäsi pääkirjoituksessaan nimettömästi ja henkilökohtaisesti nimeltä mainittua kantelijaa kohtaan. Vastineessa luki, että pääkirjoitus antoi täysin väärän kokonaiskuvan hänen käsityksistään. Sana ”täysin” poistettiin. Samoin poistettiin sana ”syvästi” kohdasta, jossa kantelija oli todennut lehden esittämän väitteen olleen syvästi loukkaava.Poliittisesti kaikkein arveluttavimpana kantelija pitää sitä, että vastineesta poistettiin suluissa ollut lause ”Kyseistä artikkelia olin syyskuun alussa tarjoamassa HS:lle, mutta tarjoukseni torjuttiin artikkelia lukematta sen pituuden vuoksi”. Kantelija toteaa, että häntä kritisoitiin HS:n pääkirjoituksessa nimenomaan siitä, että hän ei olisi perustellut kielteistä arviotaan EU:n merkityksestä ympäristölle. Kantelija oli kuitenkin syyskuun alussa tarjonnut lehdelle artikkelia aiheesta. Tämän lehti torjui. Ensin lehti siis eväsi kantelijalta mahdollisuuden perustella arvioitaan ja julisti sitten, että kantelija ei ole perustele näkemyksiään.Lehti muutti vastinetta vielä parista kohtaa eikä noudattanut kantelijan toivomusta tekstin kursivoinnista. Nämä, lähinnä stilistiset muutokset kantelija olisi voinut olla valmis hyväksymään, mutta katsoo, että niidenkin osalta olisi pitänyt pyytää hänen suostumustaan. LEHDEN VASTAUSHelsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen viittaa kantelijan vastineeseensa liittämään saatekirjelmään, jossa annettiin erittäin yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten vastine pitää julkaista. Päätoimittaja toteaa omasta puolestaan pitävänsä selvänä, että toimitus voi stilistisesti käsitellä myös lähetettyjä kirjoituksia. Toimitus ei voi kuitenkaan muuttaa vastineen sisältöä. Lehteä loukkaavaa kielenkäyttöä ei tarvitse hyväksyä.Kantelijan vastineesta ei poistettu mitään olennaista. Tärkeää oli, että hänen mielipiteensä olennainen sisältö saatiin nopeasti julki. Kantelu osoittaa, että neuvottelut vastineen sisällöstä olisivat johtaneet umpikujaan. Nyt vastine julkaistiin viipymättä mielipidesivulla ”Päätoimittaja” -vinjetin alla. Päätoimittaja pitää kantelua aiheettomana.RATKAISUJos vastinepyyntö on perusteltu, on hyvän journalistisen tavan mukaista julkaista vastine sen laatijan haluamassa muodossa viipymättä ja siten, että alkuperäisen tiedon saaneet voivat sen helposti havaita. Ellei vastine ole sellaisenaan julkaisukelpoinen, on sen korjaamisesta neuvoteltava kirjoittajan kanssa. Ellei häntä kohtuullisessa ajassa tavoiteta, on suositeltavaa julkaista vastine korjattuna. Sen olennaista sisältöä ei saa kuitenkaan muuttaa. Jos vastineen laatija on vaatinut vastineen julkaisemista muuttamattomana, on lehden oikeus muutosten tai korjausten tekemiseen entistä rajoitetumpi. Vähäiset stilistiset muutokset voivat olla tuolloinkin hyväksyttäviä. Lehdellä on oikeus neuvottelemattakin poistaa vastineesta lehteä loukkaava kohta.Helsingin Sanomat julkaisi kantelijan vastineen viipymättä. Kantelijan näkemykset ja perusteet peruskysymyksestä, EU-ratkaisun ympäristövaikutuksista, ilmenivät vastineesta kantelijan haluamassa muodossa. Useimmat vastineeseen tehdyistä muutoksista olivat neuvoston arvion mukaan puhtaasti stilistisiä eivätkä ulkopuolisin silmin arvioituna vaikuttaneet vastineen asiasisältöön. Vastineesta poistettiin kuitenkin myös lause, jossa todettiin, että lehti oli aiemmin torjunut kantelijan samaa aihepiiriä käsitelleen artikkelin. Kun kantelija nyt saattoi vastineessaan esittää perusteet ympäristökysymyksiä koskeville näkemyksilleen, voidaan katsoa, että pois jätetty lause ei ollut olennainen, vaan kohdistui sivuseikkaan. Toisaalta kantelijaa oli lehdessä kritisoitu nimenomaan hänen perustelujensa puutteellisuudesta. Tältä kannalta arvioituna maininta lehden aiemmasta päätöksestä olisi tukenut kantelijan asemaa tässä mielipiteenvaihdossa. Neuvoston mielestä kyseisen lauseen poistaminen merkitsi asiallista muutosta vastineen sisältöön. Lausetta ei voida pitää lehteä loukkaavana. Kantelija oli edellyttänyt, että muutoksia tehdään vain hänen luvallaan, mutta lehti ei ottanut häneen yhteyttä muutoksista neuvottelemista varten.Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto antaa Helsingin Sanomille huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.