2123/SL/94

Vapauttava

Sanomalehti kertoi ravintolan "mustille miehille" antamasta porttikiellosta. Pääartikkelin otsikkona oli "Mustat miehet kähmineet naisia Jyväskylän yössä". Neuvoston mielestä otsikointitapa sisälsi selvän vaaran siitä, että kaikki paikkakunnalla asuvat mustat miehet leimautuvat. Toisaalta otsikoissa on hyväksytty kärjistettyjä ilmauksia. Ravintolan porttikielto oli ensitietojen perusteella annettu ihonvärin mukaan, joten ihonvärillä oli keskeinen merkitys asian uutisarvon kannalta. Artikkelissa oli haastateltu useita ravintolanpitäjiä, jotka esittivät poikkeavia näkemyksiä asiasta. Lisäksi lehti antoi palstatilaa syytösten kohteiksi joutuneille ja seurasi muutenkin asian kehittymistä. Näiden seikkojen johdosta neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

KANTELU

Keskisuomalainen kertoi 11.9.1994, että paikallinen hotelli harjoittaa rotusyrjintää. Sanomalehti kertoi asiasta kolmossivullaan ja jatkoi sisäsivuilla otsikolla ”Mustat miehet kähmineet naisia Jyväskylän yössä/Hotelli Arctia ei enää päästä mustia miehiä yökerhoonsa”. Kantelijoiden mielestä otsikko antoi rasistisen kuvan tummaihoisten miesten käyttäytymisestä ja yleisti joidenkin häiriköiden käyttäytymisen. Kantelijat katsovat lehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

LEHDEN VASTAUS

Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen toteaa, että lehtä toimitetaan uutisperiaattein. Kyseessä ei ole rasismi, vaan uutisen arvostukseen pohjautuva asiapitoinen menettely. Tapahtuman arviointi kuuluu lukijoille, ravintolan asiakkaille ja viranomaisille.

Keskisuomalainen seurasi tapahtumia neljässä artikkelissa. Ensimmäinen, 11. 9. julkaistu juttu perustui mm. hotellinjohtajan lausuntoon. Kahden päivän päästä julkaistiin omalla nimellään esiintyneiden afrikkalaisten vastaus, jossa nämä kiistivät syytökset. Muutaman päivän päästä lehti kertoi, että afrikkalaisilla miehillä ei olekaan porttikieltoa kyseisen ravintolan yökerhoon. Jutun otsikkona oli ”Hotellinjohtaja perui puheensa/Ihmisiä pyydettiin jo boikotoimaan”. Tuoreimmassa, 21.10. julkaistussa uutisessa kerrottiin, että hotellinjohtaja oli saanut syytteen syrjinnästä. Lehti jatkaa asian seuraamista. Päätoimittaja toteaa vielä, että rasismisyytösten esittäminen silloin, kun lehti kertoo todellisuudesta, kuuluu muutaman vuosikymmenen takaiseen holhoamisilmapiiriin.

RATKAISU

Joukkotiedotuksen tehtäviin kuuluu todenmukaisen ja yleiseltä kannalta merkityksellisen tiedon välittäminen kaikilta yhteiskunnan alueilta, myös vähemmistöistä. Vähemmistöön kuuluvia ihmisiä koskevat kielteiset uutiset saattavat toisaalta leimata aivan eri tavalla koko kyseistä ryhmää kuin vastaavat uutiset valtaväestön osalta. Tämän toteaminen ei merkitse tiedotusvälineiden keskeisten tehtävien kyseenalaistamista, vaan korostaa ammattieettisen harkinnan merkitystä vähemmistöjä koskevassa uutisoinnissa. Keskisuomalaisen pääuutissivulla oli lyhyt uutinen, jonka otsikkona oli ”Naisia ahdisteltu Jyväskylän ravintoloissa/Mustille miehille porttikielto Arctiaan”. Varsinaisen artikkelin otsikkona oli ”Mustat miehet kähmineet naisia Jyväskylän yössä”. Taustana oli se, että naiset olivat kahdessa ravintolassa valittaneet heihin kohdistuneesta ahdistelusta ja syyttäneet siitä nimenomaan mustia miehiä. Tämä puolestaan oli johtanut siihen, että toinen ravintoloista oli antanut porttikiellon mustille miehille.

Keskisuomalaisen artikkelissa oli porttikiellon antaneen ravintolan edustajan lisäksi haastateltu useita muita ravintolanpitäjiä. Heidän lausumissaan korostettiin puolestaan sitä, ettei porttikieltoa voida antaa millekään ryhmälle. Lisäksi lehti julkaisi kaksi päivää myöhemmin artikkelin otsikolla ”Afrikkalaiset kiistävät ahdistelusyytökset” ja vielä jatkouutisen ”Afrikkalaismiehillä ei ole porttikieltoa Arctian yökerhoon”. Tästä uutisesta perusteella kyseessä oli ollut 6-7 henkilön joukko, josta ahdisteluun syyllistyneitä ei ollut kyetty yksilöimään.

Neuvoston mielestä tapa, jolla Keskisuomalainen otsikoi ensimmäisen artikkelinsa, sisälsi selvän vaaran yleistyksestä, siitä, että otsikon luoma leima ulottuisi kaikkiin paikkakunnalla asuviin saman vähemmistön miehiin. Toisaalta ihonvärillä oli keskeinen merkitys asian uutisarvon kannalta. Syytökset oli kohdistettu tähän ryhmään ja ravintolan porttikielto oli ensimmäisen artikkelin perusteella annettu ihonvärin mukaan. Otsikoissa on myös hyväksytty kärjistettyjä ilmauksia. Itse artikkelissa oli haastateltu useita ravintolanpitäjiä, jotka esittivät poikkeavia näkemyksiä asiasta. Lisäksi lehti antoi palstatilaa syytösten kohteiksi joutuneille ja seurasi muutenkin asian kehittymistä.

Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto ei ryhdy asiassa enempiin toimiin.