2137/PL/94

Langettava

Paikallislehti julkaisi nelisivuinen messuliitteen, joka koostui tavanomaisista ilmoituksista, eri järjestäjätahojen allekirjoittamista artikkelinomaisista messutervehdyksistä sekä messukohteiden ja -tapahtumien esittelystä. Neuvosto katsoi, että toimituksellisessa aineistossa oli kyse tekstimainonnasta. Myös jutun muotoon kirjoitetut messujärjestäjien tervehdykset hämärsivät rajaa kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

KANTELUUutisvuoksen numerossa 5.10.1994 julkaistiin messuliite. Kantelijan mukaan liitteen sisältö oli pelkkää tekstimainontaa. Liite erosi tekstityypiltään muusta lehdestä ja sisälsi sekä ilmoituksia että tekstiä. Suuri osa tekstistä oli messuorganisaation laatimaa, käsiohjelman luonteista. Lehti jopa kertoi, että se vie tietoa Suomen metsien käytöstä eurooppalaisille sidosryhmillemme. Lehden ja sidosryhmän, tässä tapauksessa nuorkauppakamarin, intressit olivat menneet pahasti sekaisin. Muut jutut käsittelivät ihmisiä ja ilmiöitä, joiden pääasialliseksi tehtäväksi kuvattiin messuille esiintyminen. Kantelija katsoo, että Uutisvuoksen liite ei ollut hyväksyttävä, asiallinen ennakkojuttu, vaan massiivinen puffi.LEHDEN VASTAUSUutisvuoksen päätoimittaja Antti Suoninen toteaa, että messuliite oli erotettu omakseen lehden toimituksellisesta aineistosta poikkeavalla tekstityypillä. Tämän tarkoituksena oli osoittaa lukijoille, että kyseessä ei ollut lehden normaali aineisto. Liite vastasi tavanomaisia teemasliitteitä. Se oli koottu journalististen periaatteiden mukaan tehdyistä jutuista sekä kolumnin tapaisista, messuorganisaation kuuluvien henkilöiden kirjoituksista. Lisäksi paikallinen nuorkauppakamari esitteli toimintaansa. Messut olivat kahden yleishyödyllisen yhteisön, Imatran Nuorkauppakamarin ja Imatran Yrittäjät ry:n järjestämä tapahtuma. Kyseessä oli yksi suurimmista paikkakunnalla järjestettävistä tapahtumista. Lehden tulee edistää paikkakunnan ja sen asukkaiden etua. Päätoimittaja katsoo näillä perusteilla, että liite ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.RATKAISUTiedonvälityksen luotettavuuden säilyttäminen edellyttää, että raja kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä säilyy selvänä. Aineistoon, johon voi liittyä kaupallisia intressejä, on suhtauduttava kriittisesti. Sellaista voidaan julkaista vain, jos siihen on painavia journalistisia perusteita.Paikallisten yritysten ja tapahtumien esittely kuuluu sinänsä luontevasti alueellisten tiedotusvälineiden tehtäviin. Esittelyjen on kuitenkin perustuttava journalistisiin kriteereihin. Erilaisia teemasivuja koottaessa on pidettävä huolta siitä, että raja toimituksellisen ja kaupallisen aineiston välillä ei niissä hämärry.Uutisvuoksen julkaisema nelisivuinen messuaineisto koostui tavanomaisista ilmoituksista, eri järjestäjätahojen allekirjoittamista artikkelinomaisista messutervehdyksistä sekä messukohteiden ja -tapahtumien esittelyistä, muun muassa otsikoilla ”Kikka esittää messuilla uutta ohjelmistoaan”, ”Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain kaukaista”. Lisäksi paikallinen nuorkauppakamari esitteli toimintaansa jutussa, jossa ei ollut merkitty laatijan nimeä.Kokonaisuuden tarkoituksena oli edistää messujen onnistumista. Tähän samaan päämäärään tähtäsivät neuvoston arvion mukaan myös toimituksen toimesta laaditut jutut. Messuista kertominen oli sinällään perusteltua. Neuvosto katsoo kuitenkin, että myös toimituksellisessa aineistossa oli kyse tekstimainonnasta. Tapa, jolla lehti julkaisi jutun muotoon kirjoitettuja messujärjestäjien tervehdyksiä, hämärsi myös osaltaan rajaa kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä.Neuvosto antaa Uutisvuokselle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.