Sök beslut

ONM publicerar sina beslut på svenska när anmälan har gjort på svenska och är siktat mot svenskspråkig medium.

(5.9.2023) OBS! Vi ber om ursäkt för att sökningen på svenska hittar inte alla beslut som den borde. Felet utreds. Sökningen på finska finns här.

Sök beslut

  • Journalistregel

  • Beslut

  • Medium

Årtal

Vapauttava

2545/SL/97

Hyvinkään Sanomat
Hyvinkään Sanomissa järjestettiin yleisöäänestys, jossa etsittiin paikkakunnan parasta kioskia tai grilliä. Osallistujilta perittiin maksu. Lehti kertoi kilpailusta ilmoituksin, joita ei voinut sekoittaa toimitukselliseen aineistoon. Tämä lehden markkinointiosaston järjestämä kilpailu toteutettiin lisäksi mainostilassa. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2531/PL/97

Kyrönmaa
Kyrönmaassa selostettiin paikkakuntalaisten tekemän Norjan matkan kulkua. Kuljetusyrityksen nimi mainittiin heti jutun alussa, mutta yritystä ei mitenkään muuten esitelty. Jutun lopuksi todettiin, että matka kyseisen yrityksen autolla oli jälleen tehnyt matkalaiset tyytyväisiksi. Neuvoston mielestä kuljetusliikkeen nimen mainitseminen oli luontevaa. Jutussa ei ollut muitakaan mainosmaisia piirteitä, joten juttua ei pidetty tekstimainontana.

Langettava

2525/MTV/97

MTV3
MTV3 lähetti alihankintana tuotettua ohjelmasarjaa, jossa kunnat kilpailivat Suomen kaunein kunta -tittelistä. Esitellyt kunnat oli valittu siitä joukosta, joka oli ilmoittanut valmiutensa maksaa ohjelmaan mukaan pääsemisestä. Maksullisuus merkitsi, että kuntia ei ollut valittu puhtaasti journalistisin kriteerein. Menettely oli omiaan horjuttamaan katsojien luottamusta tiedonvälitykseen ja hämärtämään rajaa mainonnan ja toimituksellisen aineiston välillä. Televisioyhtiölle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2522/AL/97

Rikoslehti
Rikoslehdessä selostettiin oikeudenkäyntiä, jossa kahdelle poliisimiehelle vaadittiin rangaistusta mm. huumausainerikokseen yllyttämisestä. Kantelija oli tuomittu aiemmassa oikeudenkäynnissä kyseisestä huumausainerikoksesta ja suoritti parhaillaan siitä saamaansa vankeusrangaistusta. Neuvoston mielestä jutusta ei syntynyt haastattelunomaista mielikuvaa, toisin kuin kantelija oli katsonut. Lehtijuttu ei muutenkaan antanut harhaanjohtavaa kuvaa hänen roolistaan vireillä olleessa oikeudenkäynnissä. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2516/SL/97

Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomien myyntijulisteen ja otsikon mukaan ylinopeudesta sakot saanut viihdetaiteilija olisi pimittänyt poliisilta suuret tulonsa. Laulajan sakot vahvistettiin myöhemmin hänen alunperin ilmoittamaansa kuukausipalkkaan nähden yli kaksinkertaisten tulojen perusteella. Eron suuruus puolsi osaltaan otsikon kärjekkyyttä. Jutusta ilmeni selvästi, että syyttäjän mukaan kyse oli vääristä sakonmääritysperusteista. Sekä artikkelissa että kuvatekstissä mainittiin, että syyttäjä ei katsonut laulajan valehdelleen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2512/SL/97

Österbottningen
Österbottningen kertoi hovioikeuden lykänneen suullista käsittelyä eräässä oikeudenkäynnissä. Uutisen perusteella vaikutti siltä, että lykkäyksen syynä olisi ollut kahden nimeltä mainitun henkilön poissaolo hovioikeudesta. Itse asiassa hovioikeus oli lykännyt oikeudenkäyntiä omasta aloitteestaan, ja sitä varten asianosaiset eivät tulleet paikalle. Oikaisu julkaistiin vasta vajaan neljän viikon päästä. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2511/SL/97

Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat julkaisi presidentti Jeltsinin haastattelun, joka oli tehty niin, että presidentti oli vastannut kirjallisesti hänelle toimitettuihin kysymyksiin. Sekä pääuutissivulta että sisäsivun artikkelista ilmeni, että presidentti oli antanut vastauksensa kirjallisesti. Maininnat kertoivat lukijalle haastattelun toteutustavasta. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2507/IL/97

Ykköset
Ilmaisjakelulehti Ykköset julkaisi kahden törkeästä varkaudesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön nimet. Tuomio koski rikoksia, joita he olivat tehneet myymälässä työssä ollessaan. Asialla ei ollut kuitenkaan sellaista yleistä merkitystä eikä myöskään uutisarvoa, että nimien julkaiseminen olisi ollut perusteltua. Myös päätoimittaja ilmoitti neuvostolle, ettei hän pitänyt nimien julkaisemista perusteltuna. Nimet julkaistiin artikkelissa, jonka oli kirjoittanut kyseisten henkilöiden entinen työnantaja, joka samalla edusti lehden julkaisijatahoa. Artikkelista ei ilmennyt laatijan nimeä, vaan tämä esiintyi päin vastoin haastateltavan roolissa omassa jutussaan. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan vastaisesta menettelystä.

Vapauttava

2490/PL/97

Luoteis-Uusimaa
Luoteis-Uusimaa kertoi kunnanhallituksen päätöksestä, jolla irtisanottiin joukko kunnan virkamiehiä ja työntekijöitä. Neljän johtavassa asemassa olleen nimet nostettiin alaotsikkoon, muut 21 irtisanottua lueteltiin nimineen, virka- tai työnimike mainiten. Irtisanottujen ammatit vaihtelivat, heidän joukossaan oli kanslisteja, kiinteistönhoitajia ja rakennusmiehiä. Neuvosto piti ymmärrettävänä sitä, että irtisanotuksi joutuneet kokivat nimien julkaisemisen haittaavana ja heitä mahdollisesti leimaavana. Toisaalta kuntalaisten kannalta oli tärkeää saada täsmällinen tieto päätöksen sisällöstä. Artikkelista ilmeni selvästi, että irtisanomisen perusteena olivat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt, ja lehden lukijat ovat varmaan olleet tietoisia tilanteesta. Tämän vuoksi uutisointi ei aiheuttanut sellaista haittaa irtisanotuille kuin mitä uutisointi yksittäistapauksessa olisi voinut merkitä. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Vapauttava

2489/PL/97

Luoteis-Uusimaa
Luoteis-Uusimaa kertoi kunnanhallituksen päätöksestä, jolla irtisanottiin joukko kunnan virkamiehiä ja työntekijöitä. Neljän johtavassa asemassa olleen nimet nostettiin alaotsikkoon, muut 21 irtisanottua lueteltiin nimineen, virka- tai työnimike mainiten. Irtisanottujen ammatit vaihtelivat, heidän joukossaan oli kanslisteja, kiinteistönhoitajia ja rakennusmiehiä. Neuvosto piti ymmärrettävänä sitä, että irtisanotuksi joutuneet kokivat nimien julkaisemisen haittaavana ja heitä mahdollisesti leimaavana. Toisaalta kuntalaisten kannalta oli tärkeää saada täsmällinen tieto päätöksen sisällöstä. Artikkelista ilmeni selvästi, että irtisanomisen perusteena olivat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt, ja lehden lukijat ovat varmaan olleet tietoisia tilanteesta. Tämän vuoksi uutisointi ei aiheuttanut sellaista haittaa irtisanotuille kuin mitä uutisointi yksittäistapauksessa olisi voinut merkitä. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Vapauttava

2505/AL/97

Landsbygdens Folk
Landsbygdens Folk -lehdessä julkaistun nelisivuisen ilmoitusliitteen otsikko-osuus oli suurikokoinen, noin seitsemän sentin korkuinen. Liitteen sivukoko, reunamarginaali ja palstajako vastasivat puolestaan lehdessä käytettyä, vaikka esimerkiksi poikkeava palstajako olisi omiaan selkeyttämään eroa lehteen nähden. Toisaalta kaikkien sivujen ylänurkissa oli yrityslogo. Viimeisen sivun alalaidassa oli vihreäpohjainen palkki, josta ilmenivät liitettä koskevat julkaisutiedot. Värinkäyttö poikkesi muutenkin lehdessä käytetystä. Liitteen katsottiin erottuvan selvästi.

Vapauttava

2504/SL/97

Pohjolan Sanomat
Pohjolan Sanomat julkaisi valokuvanäyttelystä arvostelun, joka oli sävyltään hyvinkin kriittinen. Valokuvia verrattiin naapurin ottamiin lomakuviin, eivätkä valokuvat Lapin ihmisistä vakuuttaneet arvostelijaa. Taiteilija, joka asettaa työnsä julkisesti näytteille, joutuu kuitenkin varautumaan myös kielteisiin arvioihin. Arvostelun ei katsottu rikkoneen hyvän journalistisen tavan asettamia rajoja.

Langettava

2503/AL/97

Alibi
Alibin julkaisemissa valokuvissa näkyi naisruumiin torso, josta oli leikattu irti jäsenet ja pää. Uhrin päästä oli erillinen kuvansa, ja se julkaistiin myös lehden kannessa. Kuvat olivat poikkeuksellisen raakoja. Surmatyöhön ei liittynyt sellaista yleistä merkitystä tai uutisarvoa, jonka vuoksi näiden kuvien julkaiseminen olisi välttämätöntä tai journalistisesti perusteltua. Tiedotusväline kantaa aina julkaisueettisen vastuun, joten omaisten mahdollisesti antamalla suostumuksella ei ole tässä asiassa ratkaisevaa merkitystä. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2461/SL/97

Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomien kolumnissa kerrottiin, että kantelija oli antanut televisiohaastatteluja maksua vastaan. Kolumnin mukaan lehtikin oli keskustellut kantelijan kanssa haastattelusta, mutta asia oli päättynyt siihen, että kantelija olisi halunnut maksun haastattelustaan. Julkaistussa vastineessaan kantelija kiisti tämän väitteen kertoen peruuttaneensa haastattelun, koska lehti oli julkaissut ruotsalaislehdessä esitettyjä asiattomia väitteitä. Julkaistusta vastineesta oli poistettu joitain kohtia, muun ohessa viittaus, jonka mukaan lehti olisi ollut tietoinen siitä, että poliisi tutki lehden menettelyä. Lisäksi lehti liitti vastineeseen kommentin, jossa selvitettiin tapahtumien kulkua. Neuvosto katsoi, että vastine julkaistiin olennaisilta osiltaan muuttamattomana eikä poistojen tekeminen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Vastineeseen liitetty selvitys tapahtumien kulusta oli sävyltään asiallinen, eikä lukija olisi ilman sitä saanut oikeaa kuvaa tapahtumien kulusta. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2478/SL/97

Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomissa julkaistussa jutussa kuvattiin tiiviiseen tahtiin niitä lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, joita kantelija, tunnettu kirjailija ja näyttelijä, oli muka joutunut elämänsä varrella kohtaamaan. Käsitellyt aiheet olivat syvästi henkilökohtaisia ja arkaluontoisia. Juttu synnytti mielikuvan seksuaalisesti ahdistuneesta ja monin tavoin neuroottisesta ihmisestä. Osa lukijoista varmaan ymmärsi tämänkin jutun parodiaksi, joka kohdistui enemmän julkisuuden ilmiöihin kuin kantelijaan. Tyylilaji ei kuitenkaan riittänyt oikeuttamaan sitä halventavaa sävyä, jolla kantelijan persoonaa käsiteltiin. Valikoivasti ja osin harhaanjohtavasti käytetyt asiatiedot olivat omiaan lisäämään jutun loukkaavuutta. Kantelija ei ole myöskään tuonut yksityiselämäänsä sillä tavoin julkisuuteen, että jutun sävyä voisi sen vuoksi pitää hyväksyttävänä. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Päätöksestä äänestettiin luvuin 10-1, kaksi jäsentä äänesti tyhjää.

Langettava

2467/SL/97

Helsingin Sanomat, toimittaja Mattiesko Hytönen
Toimittaja oli ollut seuraamassa performanssiesitystä ja päättänyt "raiskata" Suomi-neidoksi nimeämänsä performanssitaiteilijan. Hän asettui taiteilijan viereen makaamaan, tunnusteli tämän vartaloa ja teki yhdyntää muistuttavia liikkeitä. Toimittaja teki tapahtumasta vielä lehtijutun vakipalstalleen Helsingin Sanomiin. Neuvosto totesi, että performanssitaiteilija altisti esityksessään itsensä koskettelulle, eli käytökselle, jota tavallisesti ei hyväksyttäisi. Raiskauksen jäljittely itse esitystilanteessa ja tapahtuneen yksityiskohtainen kuvaaminen lehtijutussa olivat molemmat kuitenkin omiaan nöyryyttämään kohdettaan ja loukkasivat hänen ihmisarvoaan. Jutussa vielä tavallaan kehuskeltiin "raiskauksella", mitä neuvosto piti jo sinällään ihmisarvoa loukkaavana. Neuvosto antoi asianomaiselle toimittajalle ja jutun julkaisseelle sanomalehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Päätöksestä äänestettiin luvuin 11-1, yksi tyhjä ääni.