2307/SL/95

Langettava

Iltapäivälehdessä kerrottiin ruotsinlaivalla tapahtuneesta raiskauksesta, jonka johdosta poliisi pidätti neljä miestä heti laivan saavuttua Tukholmaan. Kantelija oli pidätettyjen joukossa, vaikkakin häneen kohdistunut epäily osoittautui myöhemmin erehdykseksi. Artikkelissa mainittiin kahdessa kohtaa, että pidätetyt olivat arabeja. Neuvosto ei pitänyt mainintaa hyvän journalistisen tavan vastaisena. Seikalla oli ollut merkitystä rikosta selvitettäessä ja uutisointi oli sävyltään asiallista. Lehti julkaisi tilanteesta otetun valokuvan, jossa kantelija käveli kahden poliisimiehen välissä. Valokuvaa oli jossain määrin käsitelty kantelijan kasvojen kohdalta. Neuvoston arvion mukaan henkilöt, jotka tunsivat kantelijan entuudestaan, kykenivät tästä huolimatta tunnistamaan hänet kuvasta. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

KANTELUIlta-Sanomat kertoi 12.6.1995 ruotsinlaivalla tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta. Artikkelin yhteydessä julkaistiin kuva kantelijasta, jota kaksi poliisimiestä kuljettaa välissään. Kuvatekstissä todettiin, että raiskauksesta epäiltynä pidätettiin neljä arabimiestä. Pidätetyistä kolme tuomittiin myöhemmin, kantelija oli kuitenkin syytön. Raiskauksen uhri lienee vahingossa osoittanut kantelijan yhdeksi syyllisistä. Kantelun liitteenä olevat asiakirjat vahvistavat, että kantelijaa ei syytetty kyseisestä teosta.Kantelija on naimisissa suomalaisen naisen kanssa ja heillä on lapsia. Vaimon sukulaiset tunnistivat kantelijan kuvista, ja tämä on johtanut kantelijan leimautumiseen raiskaajaksi. Kantelija, joka on tunisialaista syntyperää mutta Ruotsin kansalainen, pitää väitteitä arabialaisuudestaan ja rikollisuudestaan kiihkoiluna kansanryhmää kohtaan. Etniseen alkuperään viittaaminen tässä yhteydessä oli halventavaa ja ihmisarvoa loukkaavana. Lehden langettamat epäluulot vahingoittavat kantelijan ja hänen perheensä mainetta tavalla, joka on hyvin vaikeasti korjattavissa.LEHDEN VASTAUSIlta-Sanomien päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kertoo lehden julkaisseen uutisen saatuaan siitä tiedon ruotsalaisista sanomalehdistä ja STT:ltä. Lehden Tukholman kirjeenvaihtaja haastatteli mm. sikäläistä poliisin päivystäjää että jutun syyttäjää. Jutun tiedot pitivät paikkansa, laivassa pidätettiin neljä miestä, joista kantelija oli yhtenä. Lehti kertoi jo tuolloin, syyttäjän haastatteluun perustuen, että pidätetyistä yksi ei ilmeisesti osallistunut raiskaukseen. Jutun yhteydessä julkaistu kuva oli saatu ruotsalaiselta kuvatoimistolta.Uutisen julkaisemiseen vaikutti teon vakavuus ja se, että teko oli erityisen törkeä. Rikoksesta epäiltyjen etnisen alkuperän kertominen oli relevanttia. Lehden haastattelemien henkilöiden mukaan uhri oli tällä perusteella pystynyt tunnistamaan miesseurueen. Rikollisten tunnistamisessa ratkaisevasti auttaneen tuntomerkin kertominen ei voi olla kiihkoilua kansanryhmää vastaan.Sekä kantelijan että toisen kuvassa näkyneen, pidätettynä olleen henkilön kasvot oli käsitelty tunnistamattomiksi ns. Photo shop- menetelmällä, mikä ilmenee lehteen painettua kuvaa ja arkistovedosta vertaamalla. Lehti huolehti näin ollen asianosaisten henkilöllisyyden suojaamisesta. Päätoimittaja katsoo, että lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.RATKAISUNeuvosto toteaa hyvän journalistisen tavan edellyttävän, että kansallisuutta, syntyperää tai muuta henkilön ominaisuutta ei tuoda esille asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Etnisen alkuperän mainitseminen kielteisissä yhteyksissä, tyypillisesti rikosuutisissa, on omiaan luomaan erilaisista vähemmistöryhmistä stereotyyppisiä, kielteisiä kuvia ja vahvistamaan jo olemassa olevia ennakkoluuloja.Ilta-Sanomien sangen pitkässä ja yksityiskohtaisessa uutisessa mainittiin kahdessa kohtaa epäiltyjen etninen alkuperä. Seikalla oli ollut merkitystä rikoksen selvittämisen kannalta. Uutisointi oli sävyltään asiallinen. Se, että epäillyt kiistivät tekonsa, ilmeni artikkelista selvästi. Neuvoston mielestä maininta ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.Lehden julkaiseman valokuvan etualalla kaksi poliisia saattoi kantelijaa. Kuva oli kooltaan noin 8,5 x 8 cm:n suuruinen. Kantelijan sinänsä tavanomainen vaatetus ja koko ruumiinrakenne olivat kuvasta selkeästi näkyvissä. Kantelijan kasvoja oli käsitelty julkaisuvaiheessa niin, että hänen sivulle kääntämänsä kasvoprofiili oli jossain määrin epäselvä. Kuitenkin esimerkiksi tukkaraja ja pään muoto, sekä summittaiset kasvonpiirteet erottuivat. Kantelijan tunnistamista edesauttoivat vielä tekstiosuudessa olleet tunnistamista helpottaneet tiedot. Neuvoston arvion mukaan henkilöt, jotka tunsivat kantelijan entuudestaan, kykenivät myös tunnistamaan hänet tästä kuvasta. Tunnistettavissa olevan valokuvan julkaiseminen kantelijasta ei ollut asian tuossa vaiheessa hyväksyttävää, selvitettävänä olleen teon vakavuudesta huolimatta. Neuvosto antaa Ilta-Sanomille tämän vuoksi huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.