2285/SL/95

Vapauttava

Sanomalehti kertoi kahdessa artikkelissa paikallisen taidekeskuksen taloudellisista vaikeuksista. Ensimmäisessä artikkelissa lehti lainasi taidekeskuksen edustajaa, joka arvosteli kaupungin kehitysyhtiön toimia asiassa. Kehitysyhtiö ei ollut kuitenkaan lainkaan osallisena asiaan, vaan kritiikki koski kaupungin elinkeinojohtajaa. Neuvosto piti erehdystä ymmärrettävänä, koska sama henkilö toimi sekä kehitysyhtiön johtajana että kaupungin elinkeinojohtajana. Erehdys olisi kuitenkin pitänyt huomata ennen kakkosartikkelin ilmestymistä. Toisaalta artikkeleissa siteerattu kritiikki kohdistui pikemminkin henkilöön kuin kehitysyhtiöön. Lisäksi lehti julkaisi kehitysyhtiön vastineen viipymättä. Näiden seikkojen vuoksi neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

KANTELUKouvolan Sanomat julkaisi 30.9.1995 uutisen ”Menettelytapoja paheksutaan/Kymijoen taidekeskus kiistää irtisanomisensa perusteena olleet vuokrarästit”. Kymijoen taidekeskus oli toiminut alivuokralaisena Kuusankosken kaupungin omistamassa kiinteistössä, ns. Pentik Paviljongissa. Taidekeskuksen edustaja paheksui artikkelissa sitä, että Kuusankosken Kehitys Oy ei panostaisikaan rahaa kiinteistön, ns. Pentik Paviljongin kesätapahtuman markkinointiin, vaikka yhtiön toimitusjohtaja oli näin luvannut ja vaikka asiasta oli tehty periaatteellinen sopimus kaupungin kanssa.Kantelija, Kuusankosken Kehitys Oy, toteaa, että heidän yhtiönsä ei ole missään tekemisissä Kymijoen taidekeskuksen tai sitä yllä pitäneen Bonuskolmio Oy:n kanssa. Lehdessä mainittu periaatteellinen sopimus tarkoitti ilmeisesti Kuusankosken kaupunginhallituksen päätökseen, jossa luvattiin harkita myönteisesti Paviljongin markkinointia tukevia yhteistyömuotoja. Kuusankosken Kehitys Oy:tä ei päätöksessä mainittu, eikä yhtiö ole asiaan millään tavoin osallinen. Lehti ei ottanut asiassa yhteyttä Kuusankosken Kehitys Oy:hyn ja laiminlöi muutenkin tarkistaa tiedon. Se, että virheellinen tieto oli ilmeisesti peräisin Bonuskolmio Oy:n edustajalta, ei vapauta lehteä vastuusta.Kouvolan Sanomat julkaisi uuden artikkelin asiasta 4.10.1995. Artikkelissa haastateltu taidekeskuksen näyttelyjohtaja kertoi siinä muun ohessa, että Kuusankosken Kehitys Oy:n johtaja tunsi tarkasti taidekeskuksen ja vuokranantajan välisen yhteistyösopimuksen, ja oli luvannut, että Kuusankosken Kehitys Oy antaa vuosittain rahaa näiden markkinointiin ja että yhtiö oli näin tehnytkin edellisenä vuonna. Artikkelin mukaan Kuusankosken Kehitys Oy:n johtaja ei halunnut kommentoida asiaa.Kantelija toimitti tämän artikkelin johdosta neuvostolle lisäkirjelmän. Siinä todetaan, että toimittaja oli ollut yhteydessä kantelijayhtiöön ennen 4.10. artikkelin julkaisemista ja hänelle oli tuolloin kerrottu, että Kuusankosken Kehitys Oy:llä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Tästä huolimatta artikkelissa puhuttiin yhä edelleen Kuusankosken Kehitys Oy:n toimista asiassa. Artikkelin huomautus, jonka mukaan Kuusankosken Kehitys Oy:n johtaja ei halua kommentoida asiaa, oli tässä tilanteessa harhaanjohtava. Kantelija pitää erittäin raskauttavana sitä, että lehti edelleen levitti tahallisesti väärää tietoa, yrittämättäkään sitä tarkistaa.Kouvolan Sanomien päätoimittaja otti kantelijaan yhteyttä 5.10. ja tarjosi vastinemahdollisuutta. Kantelija lähettikin kirjallisen vastineensa, jonka lehti julkaisi seuraavana päivänä. Kantelijan mielestä vastinetta ei olisi kuitenkaan pitänyt julkaista yleisönosastossa. Lisäksi vastine otsikoitiin kantelun laatijan sukunimellä, vaikka kyseessä oli yhtiön vastine. Nämä molemmat seikat vähensivät vastineen julkaisemisen merkitystä. LEHDEN VASTAUSPäätoimittaja Juha Oksanen toteaa, että lehti on läpi vuosien seurannut Pentik Paviljongin tiloissa ollutta toimintaa. Tässä kaupungin omistamassa kiinteistössä on järjestetty yleisöä kiinnostanutta näyttely- ja liiketoimintaa. Toisaalta hankkeesta on aika ajoin käyty voimakasta poliittista keskustelua.Päätoimittaja huomauttaa, että Kuusankosken kaupunki omistaa Kuusankosken Kehitys Oy:stä 1190 osaketta ja Kymin Paperiteollisuus Oy loput 10 osaketta. Kantelun laatija, Kuusankosken Kehitys Oy:n johtaja, on samalla kaupungin elinkeinojohtaja. Häntä haastateltiin lehteen kaksi viikkoa ennen kantelussa mainittua uutista. Tuolloin hän kertoi, että kiinteistössä on tapahtumassa yrittäjävaihdoksia, ja että Kymijoen Taidekeskus joutuu etsimään uusia toimitiloja. Taidekeskusta ylläpitäneen Bonuskolmio Oy:n toimitusjohtaja julkisti asiassa oman tiedotteen, jota lehti referoi 30.9.1995 julkaistussa uutisessaan. Lehden tietoon tuli, että kantelijan laatija oli pahoittanut mielensä tiedotteesta, haluamatta kuitenkaan käyttää hänelle varattua kommentointitilaisuutta. Hän kieltäytyi edelleen kommentoimasta asiaa 4.10. julkaistussa artikkelissa. Tämänkin jälkeen kantelun laatijalle tarjottiin mahdollisuutta lausua asiasta ja hänen tuolloin lähettämänsä kirje julkaistiin välittömästi.Päätoimittaja viittaa vielä kaupunginhallituksen esityslistaan ja lehdessä 10.10. julkaistuun haastatteluun. Siinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja selvittää, että Kuusankosken Kehitys Oy ei ole yhtiönä järjestelyissä mukana. Toisaalta kaupunginhallitus on velvoittanut kaupungin elinkeinojohtajan neuvottelijana valmistelemaan asiaa ja elinkeinojohtaja on toiselta viraltaan Kuusankosken Kehitys Oy:n toimitusjohtaja.RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että tiedotusväline oikaisee virheellisen tiedon viipymättä, joko oma-aloitteisesti tai asianosaisen sitä vaatiessa.Esitetyn selvityksen mukaan Kuusankosken kaupungin omistama kehitysyhtiö, Kuusankosken Kehitys Oy, ei ole ollut yhtiönä mukana ns. Pentik Paviljongin järjestelyissä. Kun artikkeleissa 30.9. ja 4.10. selostettiin Kymijoen Taidekeskuksen edustajien esittämää kritiikkiä Kuusankosken Kehitys Oy:tä kohtaan, kohdistui se näin ollen väärään tahoon. Neuvoston käsityksen mukaan lehden olisi pitänyt ennen jälkimmäisen artikkelin julkaisemista havaita, että kantelijayhtiön osuus asiassa oli vähintäänkin kiistanalainen. Tästä huolimatta tuossa artikkelissa todettiin vain, että Matti Uurinmäki ei halua kommentoida asiaa. Maininta ei korjannut virhettä eikä neuvosto pidä lehden menettelyä tältä osin asianmukaisena. Toisaalta oli ymmärrettävää, saman henkilön toimiessa sekä kaupungin elinkeinojohtajana että kaupungin kehitysyhtiön toimitusjohtajana, että kehitysyhtiön roolista syntyi virheellinen käsitys. Artikkeleissa siteerattu kritiikki kohdistui lisäksi pikemminkin henkilöön kuin yhtiöön. Kritiikin sisältö oli asiassa olennainen, ei se, että kritiikki kohdistui kantelijaan muodollisesti väärässä asemassa. Lisäksi lehti julkaisi kantelijan toimittaman vastineen välittömästi ja niin, että se oli lehden lukijoiden helposti huomattavissa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi, asiaa kokonaisuutena harkittuaan, neuvosto ei ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.