2323/YLE/96

Vapauttava

Televisiossa esitettiin raportti algerialaisen terroristijärjestön väitetystä rahankeruusta. Raportti oli kuvitettu pääosin eri maista otetuilla katunäkymillä, joukossa lyhyt jakso Suomesta. Tunisialaista syntyperää oleva kantelija oli mukana tuossa jaksossa ja katsoi tulleensa tämän vuoksi yhdistetyksi terroristeihin. Neuvosto totesi, että katunäkymästä oli tunnistettavissa henkilö, joka käveli kameran ohi samanaikaisesti, kun kamera nousi kuvaamaan islamilaisen yhdyskunnan kylttiä. Kuvanauhan kuvitusluonne, taustatunnelman välittäminen, ilmeni kuitenkin selvästi, eivätkä raportissa esitetyt väitteet mitenkään kytkeytyneet kuvanauhassa esiintyviin henkilöihin. Televisioyhtiön ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

KANTELUTV 1:n A-studiossa esitettiin 27.9.1995 kerrottiin islamilaisen fundamentalismin ja terrorismin leviämisestä Eurooppaan ja mahdollisesti Suomeen. Samaan aikaan näytettiin selvästi tunnistettavissa olevaa kuvaa kantelijasta. Häntä oli lupaa kysymättä kuvattu hänen kävellessään kadulla Helsingissä. Kuvaus oli ilmeisesti tapahtunut pelkästään kantelijan ”ulkomaalaisen” ulkonäön perusteella. Kantelija liitettiin tällä tavoin perusteettomasti islamilaiseen fundamentalismiin ja terrorismiin, mikä saattaa hänet vaaranalaiseksi kotimaassaan. YLEN VASTAUSToimituspäällikkö Armi Kyynäräinen ja ohjelmapäällikkö Ari Järvinen kertovat, että A-studion ”Etsin”-osuudessa käsiteltiin Le Point -lehden väitettä, jonka mukaa algerialaisterroristit keräisivät Pohjoismaista rahaa toimintaansa varten. Ohjelmaosuus koostui puhelinhaastattelusta, jota oli kuvitettu pääasiallisesti ruotsalaisella ja muulla kansainvälisellä materiaalilla. Raportissa oli ainostaan neljä kuvaa, jotka oli kuvattu Helsingissä: koko-kuva rakennuksesta, jossa sijaitsee Suomen islamilainen yhdyskunta, kuva yhdyskunnan kyltistä, kuva ikkunasta sekä kuva, jossa kamera nousi katunäkymästä kylttiin. Tässä viimeisessä kuvassa näkyi mieshenkilö, joka käveli islamilaisyhdyskunnan sisäänkäynnin ohi. Jos kantelija tarkoittaa tätä kuvaa, ei häntä ollut kuvattu siihen tarkoituksellisesti.Ohjelmassa ei väitetty, että terrorismi olisi leviämässä Suomeen, vaan todettiin, että Suomen pahaa-aavistamatonta muslimiväestöä voidaan mahdollisesti käyttää hyväksi. Kuvaus ei kohdistunut kantelijaan, eikä leimannut häntä. Katunäkymien kuvaamiseen ei tarvita lupaa. Tässä tapauksessa kamera oli myös selvästi näkyvissä, joten kuvauksen välttäminen olisi ollut helppoa. Vastaajat pahoittelevat kuitenkin kantelijalle aiheutunutta mielipahaa.RATKAISUNeuvosto toteaa, että tunnistettavissa olevan henkilön kuvan esittäminen symbolikuvana tai muuten ei riko hyvää journalistista tapaa, vaikka julkaisulupaa ei olisi kuvassa olevalta henkilöltä pyydettykään. Henkilökuvien julkaisemisessa on kuitenkin noudatettava erityistä huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä asianosaista loukkaavasti.Raportti algerialaisen terroristijärjestön väitetystä rahankeruusta oli kuvitettu pääosin eri maista otetuilla katunäkymillä. Osuus alkoi Pariisin pommi-iskun jälkitunnelmista. Kuvissa oli arkipäiväisiä välähdyksiä arabiyhteisöjen asuinkortteleista, samalla näkyi poliisin läsnäolo. Suomessa kuvattu osuus oli lyhyt. Katunäkymästä oli tunnistettavissa yksi ihminen, joka tuli autoltaan ja käveli kameran ohi samanaikaisesti, kun kamera nousi kuvaamaan islamilaisen yhdyskunnan kylttiä. Neuvoston mielestä kuvanauhan kuvitusluonne, taustatunnelman välittäminen, ilmeni selvästi. Haastattelussa esitetyt väitteet eivät näin ollen kytkeytyneet kuvanauhassa esiintyviin henkilöihin. Neuvoston mielestä Suomessa kuvatussa osuudessa ei ollut mitään tekijöitä, joiden perusteella osuudessa näkyneet ihmiset olisivat leimautuneet terroristijärjestöjen tukijoiksi. Edellä esitetyillä perusteilla neuvosto katsoo, että YLE ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.