Framsida
Sök beslut

Sök beslut

ONM publicerar sina beslut på svenska när anmälan har gjort på svenska och är siktat mot svenskspråkig medium.

(5.9.2023) OBS! Vi ber om ursäkt för att sökningen på svenska hittar inte alla beslut som den borde. Felet utreds. Sökningen på finska finns här.

Sök beslut

Årtal

Langettava

2561/MTV/97

MTV3:n Seitsemän Uutisissa kerrottiin, että erään yhdistyksen toiminnanjohtaja oli tuomittu oikeudessa sakkoihin julkisesta herjauksesta. Taustana oli poliisitutkintapyyntö, jonka toiminnanjohtaja oli tehnyt väitetyssä koulukiusaamistapauksessa. Uutisjuonnon mukaan toiminnanjohtaja oli faksannut poliisille tekemänsä tutkintapyynnön samantien myös kunnanvirastoon ja tiedotusvälineille. Väite siitä, että toiminnanjohtaja olisi faksannut tutkintapyynnön myös tiedotusvälineille, ei kuitenkaan vastannut oikeuden päätöstä. Saman illan Kymmenen Uutisissa oikeuden päätös selostettiin oikein. Siinä ei kuitenkaan mitenkään viitattu siihen, että Seitsemän Uutisissa oli ollut virheellinen tieto. Neuvosto ei pitänyt tätä riittävänä oikaisuna ja MTV:lle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2558b/SL/97

Lapin Kansan uutisessa väitettiin, että kunnan varoin rakennettavan hirsimökin hirsien homehtumin johtuisi uuden tyyppisestä eristeestä. Uutinen oli sikäli puutteellinen, että asian kiistanalaisuus ei ilmennyt siitä. Siinä ei kuitenkaan kerrottu eristeen nimeä tai valmistajaa, eikä eristettä voinut pelkän uutisoinnin perusteella yhdistää kantelijan valmisteeseen. Lisäksi lehti palasi asiaan välittömästi sen jälkeen, kun kantelija oli toimittanut lisäselvitystä asiassa. Tällöin lehti selosti sekä hänen toimittamansa asiantuntijalausunnon sisältöä että rakennuttajan näkemyksiä. Uutista tarkennettiin vielä pari päivää myöhemmin julkaistulla jatkojutulla. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2558a/SL/97

Ilta-Sanomat uutisoi kunnan varoin rakennettavan huvilan hirsien homehtumisesta. Osa haastatelluista kertoi epäilevänsä, että homehtuminen johtui uudenlaisesta eristenauhasta, mökin tuleva haltija piti sitä jo selvänä. Toisaalta uutisesta ilmeni selvästi, että asia oli tutkittavana, eikä siinä kerrottu eristeen nimeä tai valmistajaa. Eristenauhan valmistaja kertoo pyytäneensä lehdeltä oikaisua pari kuukautta myöhemmin, asiaa koskeneen loppuraportin valmistuttua. Lehti kiistää saaneensa oikaisupyyntöä. Neuvosto ei voi tuomioistuimen tavoin arvioida toisilleen vastakkaisia kertomuksia. Tämän vuoksi neuvosto ei voinut ottaa kantaa tähän ristiriitaan. Lehti kertasi tapahtunutta jatkojutussaan vielä puoli vuotta myöhemmin ja viittasi tuolloinkin eristysmateriaaliin homehtumisen syynä. Tämän uutisen lehti oikaisi oma-aloitteisesti seuraavana päivänä. Kun tässäkään uutisessa ei mainittu eristemateriaalin tai sen valmistajan nimeä, ei neuvosto ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2574/SL/97

Turun Sanomissa kerrottiin yhdestä henkivakuutusyhtiö Apollon toimintaan liittyneestä oikeudenkäynnistä. Uutisen taustana olivat erittäin monivaiheiset ja monilta osiltaan vielä kiistanalaiset tapahtumat, jotka huipentuivat henkivakuutusyhtiön ajautumiseen konkurssiin. Kantelija ei ollut asianosaisena tuossa nimenomaisessa oikeudenkäynnissä, mutta hänen toimiaan selostettiin osana asian taustoitusta. Kantelija lähetti lehdelle uutisen johdosta kirjeen katsoen, että uutisessa oli kaksi selvää virhettä. Kirje oli osoitettu lehden toimitukselle ja päätoimittajalle, ja neuvoston mielestä sitä olisi pitänyt käsitellä vastineena tai oikaisupyyntönä. Lehti ei kuitenkaan julkaissut sitä tai lähtenyt neuvottelemaan asiasta. Toisaalta, kantelijan kertoman mukaan, lehden toimituspäällikkö tarjoutui noin viikkoa uutisen julkaisemisen jälkeen hoitamaan asiaa. Kantelija oli tuolloin ilmoittanut, että vastinetta ei saa enää julkaista. Neuvosto katsoi, että viikkoa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä aikana, ottaen vielä huomioon asian laadun. Kun kantelija oli tuossa vaiheessa evännyt julkaisemismahdollisuuden, ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2570/SL/97

Keskisuomalainen

Keskisuomalainen kertoi alioikeuden päätöksestä, jossa sosiaalikasvattajana päiväkodissa työskennellyt henkilö oli tuomittu työssään tapahtuneesta, lapseen kohdistuneesta siveellisyysrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Uutisesta ilmeni tuomitun nimi. Neuvosto totesi, että tuomitun työ sosiaalikasvattajana oli edellyttänyt erityistä luottamusta. Teko, josta hänet tuomittiin, oli omiaan herättämään ympäristössä, erityisesti vanhempien piirissä suurta huolestumista. Riski myös sivullisten joutumisesta epäilyjen kohteeksi oli ollut suuri. Näiden seikkojen johdosta neuvosto katsoi, ettei tuomitun nimen kertominen rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2566/SL/97

Alibi kertoi oikeudenkäynnistä, jossa nuorta naista syytettiin murhayrityksestä ja uhrin aviomiestä yllytyksestä tähän tekoon. Selostuksesta ilmeni syytteessä olleen aviomiehen etunimi ja tämän nykyinen asuinpaikka. Jutun yhteydessä julkaistiin oikeudenkäynnistä otettu valokuva, jossa aviomies näkyi taustalla, mutta helposti tunnistettavana. Neuvosto katsoi, ottaen huomioon teon vakavuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä sen herättämän laajan huomion, että aviomiehen henkilöllisyyden paljastuminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Siten myöskään kuvan julkaisemista ei voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena.

Vapauttava

2565abc/SL/97

Ilta-Sanomat, Länsi-Suomi, Satakunnan Kansa

Ilta-Sanomat, Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa kertoivat oikeudenkäynnistä, jossa nuorta naista syytettiin murhayrityksestä ja uhrin aviomiestä yllytyksestä tähän tekoon. Lehtiselostuksista ilmeni selvästi, että uhrin aviomies oli kiistänyt syyllisyyteensä. Satakunnan Kansa ja Ilta-Sanomat eivät myöskään julkaisseet uhrin tai hänen aviomiehensä nimeä. Länsi-Suomi julkaisi jo alkuvaiheessa uhrin omalla nimellään antaman haastattelun. Siitä ei kuitenkaan ilmennyt, että uhrin aviomies oli toinen jutun yhteydessä pidätetyistä henkilöistä. Neuvosto piti sävyä, jolla lehdet olivat tapahtumista kertoneet, kauttaaltaan asiallisena. Selostukset perustuivat poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynneissä ilmenneisiin seikkoihin. Uutisoinnissa ei leimattu aviomiestä syylliseksi. Länsi-Suomi julkaisi oikeudenkäyntikuvan, jossa taustalla erottui myös yllytyssyytteen saanut aviomies. Kun uhrin nimi oli kerrottu lehdessä jo aikaisemminkin, merkitsi syytekirjelmän sisältö sitä, että toisen syytetyn henkilöllisyys selvisi viimeistään tässä vaiheessa lukijoille. Neuvosto katsoi, ottaen huomioon teon vakavuuden ja poikkeuksellisuuden, sekä sen herättämän laajan huomion, että aviomiehen henkilöllisyyden paljastuminen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. Siten myöskään kuvan julkaisemista ei voida pitää hyvän journalistisen tavan vastaisena. Lehtien ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa asiaa selostaessaan.

Vapauttava

2552/SL/97

Keski-Uusimaan jutussa kerrottiin Tupperware-kutsuista otsikolla "Muovikipot ja kiiluvasilmäiset naiset saavat miesväen pakenemaan autoon/Tupperware-kesteissä leikitään seuraleikkejä ja vaihdetaan kotitalousniksejä". Kutsuille osallistuneen kantelijan kuva julkaistiin jutun yhteydessä. Neuvosto totesi, että jutun otsikoinnissa oli kärkevyyttä, ja joitain sen sanavalintoja voi pitää hätkähdyttävinä. Ne olivat kuitenkin tyylilajilleen ominaisia tehokeinoja, eikä niitä ollut tarkoitettu luettavaksi konkreettisesti. Jutusta ilmeni myös, että kutsuihin osallistuneilla naisilla oli omat varauksensa koko Tupperware-ilmiöön nähden. Neuvoston mielestä jutun tavoitteena ei ollut halventaa kutsuilla osallistuneita naisia, vaan kuvata tiettyä ilmiötä humoristiseen sävyyn. Tämän vuoksi ja kun tilaisuuteen osallistuneet tiesivät, että tapahtumasta oltiin tekemässä lehtijuttua valokuvineen, ei lehden katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2515/SL/97

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat selosti kunniamerkkien viennistä syntyneen kiistan nykyvaihetta. Uutinen oli luonteeltaan tavanomainen seurantauutinen. Kantelija lähetti lehdelle kommenttikirjoituksen. Päätoimittaja nimesi sen vastineeksi, mutta kieltäytyi samalla julkaisemasta sitä sen harhaanjohtavuuden vuoksi. Neuvoston mielestä kyse oli mielipidekirjoituksesta, jota lehdellä ei ollut velvollisuuttakaan julkaista. Näin ollen lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2510/AL/97

Ylioppilaslehti

Ylioppilaskunnan lehdessä julkaistiin lyhyehkö selostus oikeudenkäynnistä, jossa ylioppilaskunta oli yhtenä osapuolena. Toinen osapuoli otti yhteyttä lehteen, ja päätoimittaja tarjosi heille vastausmahdollisuutta, käyttäen tuolloin vastine-sanaa. Vastauskirjelmä julkaistiin, mutta lyhennettynä, vaikka sitä oli vaadittu julkaistavaksi sellaisenaan. Lehti ei myöskään neuvotellut näistä poistoista. Neuvoston mielestä alkuperäisessä uutisessa ei ollut oikaisua vaatineita asiavirheitä eikä se myöskään synnyttänyt vastineoikeutta. Kirjelmä oli lyhennettynäkin selvästi alkuperäistä uutista pidempi ja kommentit itse uutisen asiasisältöön oli säilytetty. Uutisointi liittyi pitkäaikaiseen kiistaan, jota oli käsitelty eri tiedotusvälineissä. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2556/IL/97

Kalajoen Seudussa kerrottiin elintarviketuotannon kehittämisprojektista. Artikkelit olivat informatiivisia, eikä samaan aihepiiriin liittyneiden mainosten sijoittaminen niiden viereen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Yksittäisen markkinointitapahtuman mainos oli sen sijaan sijoitettu ikään kuin osaksi tapahtumasta kertonutta artikkelia. Sijoittelu oli omiaan horjuttamaan luottamusta tiedonvälityksen uskottavuuteen. Yrittäjäkulma-aukeaman kaksiosaisissa mainoksissa oli tekstiosuus puolestaan laadittu muistuttamaan toimituksellista aineistoa. "Ilmoitusliite" -merkinnästä huolimatta tekstiosuudet eivät erottuneet välittömästi mainoksiksi. Näiltä osin lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2540/PL/97

Rannikkoseutu julkaisi merkkipäivän viettäjän itse laatiman merkkipäiväjutun, jossa tämä kertasi myös yksittäisiä sukuriitoja. Juttu eteni erehdyksen vuoksi julkaistavaksi sellaisenaan, ilman toimituksellista käsittelyä. Kirjoittajan nimeä ei mainittu. Se, että kyseessä oli yhden ihmisen muistelus, kävi toisaalta lukijalle ilmeiseksi. Muihin perheenjäseniin kohdistuneet väitteet eivät myöskään erityisesti painottuneet jutussa. Juttua ei pidetty asianmukaisena. Kun lehti oli kuitenkin tarjonnut sekä vastine- että oikaisumahdollisuutta, ei neuvosto, asiaa kokonaisuutena harkittuaan, ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2536/SL/97

Ilta-Sanomien artikkelissa kyseenalaistettiin Krishna-liikkeen varainhankinnan verottomuus. Asiasta kuultiin sekä järjestön tiedottajaa että eri viranomaistahoja. Artikkelin yhteydessä oli ns. faktaruutu, jonka tietoja kantelijayhteisö piti virheellisinä. Yhteisölle syntyi tältä osin vastineoikeus. Lehdellä ei ollut kuitenkaan velvollisuutta julkaista ensiksi toimitettua vastinetta, se oli toisaalta loukkaava ja toisaalta kertasi jo ensimmäisessä artikkelissa esitettyjä näkemyksiä. Uusi vastine julkaistiin noin viikon sisällä sen saapumisesta. Se oli varustettu kommentilla, jossa toimittaja perusteli artikkelin sisältöä. Kommentti oli sävyltään asiallinen ja lukijan kannalta informatiivinen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2546/AL/97

Se! -lehti kertoi kantelijaan kohdistuneista huhuista, jotka oli aiemmin julkistettu Alueviestissä (kts. dnro 2537/IL/97). Neuvosto totesi, että jokainen tiedotusväline kantaa oman julkaisueettisen vastuunsa. Kuitenkin sillä, että asiaa oli käsitelty paikallisessa lehdessä, ja että siinä julkaistu kirjoitus oli herättänyt voimakkaita reaktioita, oli merkitystä Se!-lehden artikkelia arvioitaessa. Sitä voidaan pitää jo enemmän seuranta-artikkelina. Artikkelissa suhtauduttiin huhuihin ja väitteisiin myös kriittisesti, otsikointia myöten. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Langettava

2537/IL/97

Alueviestin artikkeliotsikossa kysyttiin, oliko kantelijasta tullut paikkakunnalla uusi mörkö. Kantelijaan liitetyt uhkakuvat "homoliikkeen" maihinnoususta toistettiin artikkelissa sellaisenaan, kantelijaa kuulematta tai väitteitä muutenkaan tasapainottamatta tai perustelematta. Yksikään niistä henkilöistä, joiden väitettiin kritisoineen kantelijan roolia, ei esiintynyt artikkelissa nimellään. Tapa, jolla näistä huhuista ja väitteistä kerrottiin, oli henkilökohtaisesti loukkaava. Lehdelle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2527/MTV/97

MTV3:n Karpolla on asiaa -ohjelmassa yksi Helsingin kaupungin rakennusviraston työntekijöistä kertoi joutuneensa hiekoittamaan katuja ylipainoisella avopakettiautolla. Ohjelmassa näytetyn punnituksen perusteella autoon ei olisi voinut lastata lainkaan hiekkaa ilman, että auton kantokyky ylittyy. Rakennusviraston edustaja kiisti punnitustuloksen ja myös väitteen siitä, että työntekijä olisi määrätty lainvastaisiin tehtäviin. Tämän ohjelman ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa. Asiaan palattiin muutaman kuukauden kuluttua, jolloin kyseinen työntekijä kertoi, että hän oli nyt pitkällä sairaslomalla. Neuvostolle toimitetun tiedon mukaan työntekijä oli itse hakeutunut sairaslomalle selkävaivojen vuoksi. Sairasloman syytä ei kerrottu ohjelmassa. Sen sijaan siitä välittyi vaikutelma, että sairasloman takana olisi työnantajan aikomus kyseenalaistaa työntekijän mielenterveys. Työnantajalle ei ollut varattu mahdollisuutta vastata tähän vakavaan syytökseen. MTV3:lle annettiin tältä osin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.