Päätökset

Ilta-Sanomien myyntijulisteen ja otsikon mukaan ylinopeudesta sakot saanut viihdetaiteilija olisi pimittänyt poliisilta suuret tulonsa. Laulajan sakot vahvistettiin myöhemmin hänen alunperin ilmoittamaansa kuukausipalkkaan nähden yli kaksinkertaisten tulojen perusteella. Eron suuruus puolsi osaltaan otsikon kärjekkyyttä. Jutusta ilmeni selvästi, että syyttäjän mukaan kyse oli vääristä sakonmääritysperusteista. Sekä artikkelissa että kuvatekstissä mainittiin, että syyttäjä ei katsonut laulajan valehdelleen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Ilta-Sanomien kolumnissa kerrottiin, että kantelija oli antanut televisiohaastatteluja maksua vastaan. Kolumnin mukaan lehtikin oli keskustellut kantelijan kanssa haastattelusta, mutta asia oli päättynyt siihen, että kantelija olisi halunnut maksun haastattelustaan. Julkaistussa vastineessaan kantelija kiisti tämän väitteen kertoen peruuttaneensa haastattelun, koska lehti oli julkaissut ruotsalaislehdessä esitettyjä asiattomia väitteitä. Julkaistusta vastineesta oli poistettu joitain kohtia, muun ohessa viittaus, jonka mukaan lehti olisi ollut tietoinen siitä, että poliisi tutki lehden menettelyä. Lisäksi lehti liitti vastineeseen kommentin, jossa selvitettiin tapahtumien kulkua. Neuvosto katsoi, että vastine julkaistiin olennaisilta osiltaan muuttamattomana eikä poistojen tekeminen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Vastineeseen liitetty selvitys tapahtumien kulusta oli sävyltään asiallinen, eikä lukija olisi ilman sitä saanut oikeaa kuvaa tapahtumien kulusta. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.