Search resolutions

Lorem ipsum

Search resolutions

  • Guidelines for journalists

  • Decision

  • Media

  • Keyword

Year

Langettava

2140/AL/94

Rikoslehti
Rikoksiin erikoistunut aikakauslehti kertoi isästä, joka oli pahoinpidellyt muutaman viikon ikäistä vauvaansa. Artikkeli perustui oikeudenkäyntipöytäkirjoihin, mutta se oli laadittu ikään kuin vauvan äiti olisi antanut haastattelun lehdelle. Samassa yhteydessä julkaistiin kuva pienestä vauvasta, jonka silmät oli peitetty mustalla suorakaiteella. Mielikuva haastattelusta vahvistui tätä kautta. Kyse oli kuitenkin arkistokuvasta. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2143/MTV/94

MTV
Television dokumenttiohjelmassa kerrottiin erään miehen pitkällisestä sairaudesta ja hänen kuolemastaan. Kuvausryhmä oli vaimon luvalla mukana myös hautajaisissa. Vainajan veli oli näkyvissä dokumentin hautajaisjaksossa, yhtenä omaisten muodostaa ryhmää. Osuus kesti muutamia sekunteja. Kamera ei kohdistunut veljeen, joten kuva ei kertonut ulkopuoliselle hänen yksityisistä tunteistaan. Kohtauksessa ei ollut ulkopuolisin silmin arvioituna mitään loukkaavaa. Pelkästään se, että vainajan veli näkyi muutaman sekunnin ajan kuvassa, ei neuvoston mielestä merkinnyt hänen yksityiselämänsä suojan rikkomista. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2141/SL/94

Ilta-Sanomat
Iltapäivälehti kertoi huumausaineiden salakuljetuksesta tuomitusta henkilöstä, nimeä mainitsematta. Artikkelissa käytettyjä sanontoja, esimerkiksi "vasikoinut", ei pidetty hyvän journalistisen tavan vastaisina. Artikkelissa kerrottiin lyhyesti myös salakuljetusliigan muiden jäsenten väitetyistä, tyhjäksi käyneistä jatkosuunnitelmista. Kohdan saattoi ymmärtää viittaavan myös kantelijaan. Neuvosto ei kuitenkaan ryhtynyt asian johdosta enempiin toimiin, ottaen vielä huomioon sen, että neuvoston arvion mukaan kantelija ei ollut artikkelista sivullisten tunnistettavissa.

Langettava

2137/PL/94

Uutisvuoksi
Paikallislehti julkaisi nelisivuinen messuliitteen, joka koostui tavanomaisista ilmoituksista, eri järjestäjätahojen allekirjoittamista artikkelinomaisista messutervehdyksistä sekä messukohteiden ja -tapahtumien esittelystä. Neuvosto katsoi, että toimituksellisessa aineistossa oli kyse tekstimainonnasta. Myös jutun muotoon kirjoitetut messujärjestäjien tervehdykset hämärsivät rajaa kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä. Lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Vapauttava

2123/SL/94

Keskisuomalainen
Sanomalehti kertoi ravintolan "mustille miehille" antamasta porttikiellosta. Pääartikkelin otsikkona oli "Mustat miehet kähmineet naisia Jyväskylän yössä". Neuvoston mielestä otsikointitapa sisälsi selvän vaaran siitä, että kaikki paikkakunnalla asuvat mustat miehet leimautuvat. Toisaalta otsikoissa on hyväksytty kärjistettyjä ilmauksia. Ravintolan porttikielto oli ensitietojen perusteella annettu ihonvärin mukaan, joten ihonvärillä oli keskeinen merkitys asian uutisarvon kannalta. Artikkelissa oli haastateltu useita ravintolanpitäjiä, jotka esittivät poikkeavia näkemyksiä asiasta. Lisäksi lehti antoi palstatilaa syytösten kohteiksi joutuneille ja seurasi muutenkin asian kehittymistä. Näiden seikkojen johdosta neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2122/AL/94

MikroPC
ATK-alan erikoislehdessä kerrottiin erästä ohjelmistoja myyvää yhtiötä vastaan tehdystä rikosilmoituksesta ja siihen liittyneestä noin miljoonan markan vaihto-omaisuuden takavarikosta. Asiaan liittyi periaatteellisia tulkintaerimielisyyksiä. Käsittelyvaihe ilmeni artikkelista selvästi, samoin se, että yhtiön edustaja piti rikosilmoitusta perusteettomana. Artikkelin sävy oli asiallinen, eikä siinä otettu kantaa syyllisyyteen. Lehden ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Langettava

2117/PL/94

Sompio
Paikallislehti kertoi vuonna 1944 tapahtuneesta partisaanien hyökkäyksestä lappilaiseen kylään. Artikkeli perustui kylässä hyökkäyshetkellä olleen, tuolloin 9-vuotiaan tytön kokemuksiin. Nyt, 50 vuoden jälkeen, hän kertoi kokemastaan ja nimesi yhden hyökkäykseen osallistuneista partisaaneista. Lehti julkaisi tämän nimen. Haastateltu ilmoitti myöhemmin, että hän oli jälkikäteen kieltänyt kyseisen henkilön nimen julkaisemisen.Tapahtumilla oli huomattavaa historiallista merkitystä. Artikkelista ilmeni selvästi, että kyse oli haastatellun lapsuuden muistikuvista eikä lehti ottanut kantaa väitteeseen. Lehti julkaisi samanaikaisesti myös syytösten kohteena olleen henkilön haastattelun, jossa tämä jyrkästi kiisti osallistuneensa mihinkään partisaanitoimintaan. Nämä seikat puolsivat nimen julkaisemisen hyväksyttävyyttä. Toisaalta väite partisaanihyökkäykseen osallistumisesta oli erittäin vakava ja arkaluontoinen. Haastateltavan lapsuuden aikaiset muistikuvat jäivät ainoaksi selvitykseksi asiassa. Nimen julkaiseminen oli omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa. Haastateltavan esittämä, nimen julkaisemista koskenut kielto horjutti vielä osaltaan luottamusta hänen muistikuviinsa. Neuvosto katsoi näin ollen, että nimen julkaiseminen rikkoi hyvää journalistista tapaa ja antoi lehdelle huomautuksen.

Vapauttava

2118/IL/94

Kaupunkilehti Haapajärvinen
Ilmaisjakelulehdessä julkaistiin yleisönosastokirjoitus "Puoliksi tehty puisto", jossa kantelijankin nimi mainittiin. Laatijaksi oli merkitty Arvo Karvola. Kyseessä oli nimimerkki. Kirjoituksen kielenkäyttö ei ollut erityisen kärjekästä ja kantelija oli aiemmin osallistunut asiasta käytyyn julkiseen keskusteluun. Kirjoituksen sisältö ei näin ollen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Neuvosto totesi samalla, että nimimerkkikirjoituksen luonteen tulisi käydä selvästi ilmi. Etu- ja sukunimiä ei pitäisi käyttää nimimerkkinä, jos siitä voi aiheutua sekaantumisvaaraa. Nyt julkaistun nimimerkkikirjoituksen luonteen huomioon ottaen neuvosto ei kuitenkaan ryhtynyt enempiin toimiin.

Vapauttava

2115a+b/AL/94

Se! / Hymy
Aikakauslehdessä haastateltiin vaimonsa murhasta tuomittua miestä ja hänen vanhempiaan. Tällaisten haastattelujen julkaiseminen voi aiheuttaa kärsimystä surmatun läheisille. Haastattelujen julkaiseminen oli kuitenkin sinänsä hyväksyttävää. Artikkelin kuvituksena oli neljän vuoden takainen kuva asianosaisten lapsesta isänsä sylissä. Neuvoston mielestä lehdellä olisi ollut syytä pidättäytyä lapsen kuvan ja etunimen julkaisemisesta. Kun artikkelin painopiste kuitenkin oli surmatyön tekijän ja hänen vanhempiensa kokemuksissa ja lapsesta kertonut osuus kuvasi lähinnä isovanhempien tunteita, ei neuvosto ryhtynyt kantelun johdosta enempiin toimiin. / Päätöstiivistelmä 2115b/AL/94: Aikakauslehti haastatteli vaimonsa murhasta tuomittua miestä. Tapahtumien kertaaminen saattoi aiheuttaa kärsimystä uhrin omaisille. Haastattelun julkaiseminen oli kuitenkin sinänsä hyväksyttävää. Artikkelissa oli suojattu omaisten henkilöllisyyttä eikä siinä menty selostuksen yksityiskohdissa pidemmälle kuin teon taustan ymmärtäminen edellytti. Lehti ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2110/SL/94

Ilta-Sanomat
Iltapäivälehti käsitteli useissa artikkelissaan järvenpääläisen moottoripyöräkerhon presidentin surmaa. Lehti kytki surmatyön moottoripyöräjengien väliseen valtataisteluun ja mainitsi siinä yhteydessä tietyn moottoripyöräkerhon. Tästä helsinkiläisestä moottoripyöräkerhosta oli jo aiemmin käyty vilkasta keskustelua ja poliisi selvitti sen jäsenten mahdollista yhteyttä tapahtuneeseen surmatyöhön. Lehti julkaisi myös kyseisen moottoripyöräkerhon presidentin haastattelun ja julkisti muutenkin kerhon jäsenten näkemyksiä. Neuvoston mielestä lehti ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2109/AL/94

Psykologiuutiset
Ammattialan lehti kävi läpi tiedotusvälineissä esitettyjä arvioita psykologien panoksesta Lahden vankikarkuripiirityksessä. Kantelijan esittämiä kommentteja selostettiin yhdeltä osin epätäsmällisesti. Neuvoston mielestä olisi ollut asianmukaista, että lehti olisi täsmentänyt juttuaan kantelijan otettua yhteyttä asiassa. Toisaalta kantelijan esittämän kritiikin sisältö ilmeni selostuksesta ja kantelijalle tarjottiin vastinemahdollisuutta. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.