KANTELU
Psykologiuutisten numerossa 4/94 kerrottiin, miten psykologien mukanaoloa Lahden vankikarkuripiirityksessä oli arvioitu lehdistössä. Myös kantelijan kommentteja selostettiin tässä yhteydessä. Kantelijan mukaan häntä koskeneeseen osuuteen sisältyi virheitä ja puutteita. Toisin kuin lehti väitti, kantelija ei ollut kritisoinut psykologien toimintaa, vaan hänen kritiikkinsä oli kohdistunut pelkästään poliisiin. Tämän kritiikkinsä kantelija esitti tapahtumasarjan alussa. Muut jutussa lainatut henkilöt olivat puolestaan esittäneet kommenttinsa sen jälkeen, kun toinen vankikarkureista oli jo tehnyt itsemurhan. Kun jutusta ei ilmennyt, milloin tai missä yhteydessä lausumat oli annettu, johti se lukijoita harhaan. Jutussa ei tuotu esiin, että kantelija on psykologian tohtori ja väitellyt rikollisuuden psykologian alueelta. Psykologi -nimikkeen käyttäminen ei antanut riittävää kuvaa kantelijan motiiveista antaa asiassa lausuntoja.
Kantelija otti heti yhteyttä lehden toimitussihteeriin, joka oli kirjoittanut jutun. Myöhemmin kantelija soitti myös päätoimittajalle ja vaati oikaisua. Lehti ei kuitenkaan korjannut virheitä.
LEHDEN VASTAUS
Psykologiuutisten päätoimittaja Tauno Tikkanen ja toimitussihteeri Riitta Autiosaari toteavat vastauksessaan, että kantelija otti lehden ilmestymispäivänä yhteyttä toimitussihteeriin. Ainoa puute, jonka hän tuolloin mainitsi, koski oppiarvon mainitsematta jäämistä. Kantelija ei puhunut vastineesta tai oikaisusta. Noin kuukauden kuluttua kantelija soitti päätoimittajalle. Puhelinkeskustelun perusteella ei selvinnyt, että jutussa olisi ollut oikaisua vaativia virheitä. Kantelijalle tarjottiin vastineoikeutta, mitä hän ei ole käyttänyt.
Poliisi ja psykologit toimivat piirityspaikalle niin tiiviisti yhdessä, että poliisin toimintaan kohdistunut kritiikki kohdistui samalla myös psykologeihin. Jutussa lainattiin sekä piiritysdraaman aikana että sen jälkeen ilmestyneitä lehtiä. Tämä käy ilmi lainausten sanamuodosta ja jutun johdanto-osuudesta. Kantelija oli ainoa, joka kritisoi poliisin toimintaa, muut asiantuntijat eivät sitä tehneet sen paremmin piirityksen aikana kuin sen jälkeenkin. Siten ajankohdalla, milloin lausumat annettiin, ei ole kantelussa tarkoitettua merkitystä. Kantelijan oppiarvoa ei haluttu salata. Hänen väitöskirjansa on esitelty lehden laajassa artikkelissa. Lehden linjana on käyttää psykologi -nimikettä myös niistä psykologeista, jotka ovat väitelleet.
RATKAISU
Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että tiedotusvälineen on oikaistava virheellinen tieto viipymättä, joko oma-aloitteisesti tai asianosaisen sitä vaatiessa. Tilanteesta riippuen voidaan myös vastineoikeuden tarjoamista pitää riittävänä, esimerkiksi jos virhe on tulkinnanvarainen tai asianosaisella on parhaat mahdollisuudet erityisiä asiatietoja vaativan korjauksen tekemiseen.
Lehden toteamusta, jonka mukaan kantelija olisi arvostellut poliisin ohella myös psykologeja, voidaan pitää ainakin epätäsmällisenä. Toisaalta lehti selosti kantelijan kritiikin sisältöä. Siitä ilmeni, että kantelija kritisoi poliisien menettelytapoja ja itse piiritystilan syntyä. Se, ettei jutussa nimenomaisesti kerrottu, milloin kantelija oli kritiikkinsä esittänyt, ei neuvoston mielestä tehnyt jutusta harhaanjohtavaa. Kysymys kantelijan oppiarvon kertomisesta kuului puolestaan lehden harkintavallan piiriin.
Neuvoston mielestä olisi ollut asianmukaista, että lehti olisi täsmentänyt juttuaan kantelijan yhteydenoton jälkeen. Toisaalta kantelijan esittämän kritiikin sisältö ilmeni selostuksesta ja lehti tarjosi kantelijalle vielä vastinemahdollisuutta. Näiden seikkojen johdosta neuvosto ei ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.