KANTELU
Paikallislehti Sompio julkaisi 14.7.1994 artikkelin ”Totuuden on aika tulla julki”. Siinä kerrottiin vuonna 1944 tapahtuneesta partisaanien hyökkäyksestä Lokan kylään. Artikkeli perustui yhden kylässä hyökkäyshetkellä olleen, tuolloin 9-vuotiaan tytön kokemuksiin. Nyt, 50 vuoden jälkeen, tämä henkilö kertoi haastattelussa kokemuksistaan ja nimesi kantelijan yhdeksi hyökkäykseen osallistuneista partisaaneista. Kantelija kiistää tämän ja toteaa, että hän ei osallistunut lainkaan partisaanijoukkojen toimintaan. Väitteen julkistamisen loukkasi ja vahingoitti häntä. Lisäksi lehti antoi epäsuorasti ymmärtää, että kantelija olisi ollut osallisena Lokassa tapahtuneisiin murhiin.
Haastateltu kertoi lehden seuraavassa numerossa olleessa kirjoituksessaan, että hän oli kieltänyt kantelijan nimen julkaisemisen. Haastateltava totesi, että kyse oli vain olettamuksista, jotka perustuivat 9-vuotiaan lapsen muistikuviin.
LEHDEN VASTAUS
Sompio-lehden päätoimittaja Tuure Neitola toteaa, että neuvostopartisaanit tuhosivat Lokan kylän ja surmasivat 22 henkilöä, pääasiassa naisia ja lapsia. Nyt haastateltavana olleen henkilön, tuolloin 9-vuotiaan tytön, veivät partisaanit mukanaan sotavankina. Hän pääsi palaamaan Suomeen puolentoista vuoden kuluttua.
Joidenkin suomalaisten osallistuminen neuvostopartisaanien joukkoihin on yleisesti tiedossa. Heidän henkilöllisyyttään koskevia arveluita on paikkakunnalla esitetty jatkuvasti. Haastateltava kertoi oma-aloitteisesti kahden Lokassa mukana olleen partisaanin nimet. Koska syytös oli vakava, päätoimittaja tarkisti asian haastatellulta vielä erikseen. Haastateltava vakuutti päätoimittajan ja toimittajan läsnäollessa olevansa varma miesten henkilöllisyydestä. Hän pyysi kuitenkin ennen haastattelun julkaisemista, että nimet poistettaisiin siitä. Perusteluina hänellä olivat asiasta mahdollisesti koituvat hankaluudet ja se, että 9-vuotiaan tytön muistikuvat voi olla helppo kumota. Lehti ei suostunut nimien poistamiseen. Päätoimittaja korostaa, että asianosaille suotu oikeus haastattelun tarkistamiseen ei merkitse, että sisältöä koskevaa päätösvaltaa siirrettäisiin pois lehdeltä. Haastatellun kertomilla yksityiskohdilla on historiallista merkitystä. Haastattelussa esitettyjä väitteitä partisaanien henkilöllisyydestä on mahdoton tarkistaa muualta. Haastateltava oli ainoana ulkopuolisena partisaanien mukana eikä partisaanien nimilistoja löydy Neuvostoliiton sota-arkistoista. Kantelija sai vastata haastattelussa esitettyihin väitteisiin jo samassa yhteydessä. Hänen kiistävät kommenttinsa sijoitettiin lehden etusivulle, ennen haastattelua. Kantelija on tunnettu sekä Kuolassa, että Suomen Lapissa kirjailijana, ympäristöaktivistina ja Suomen ystävänä. Hänen nimensä julkistamisella oli huomattavaa yleistä merkitystä, toisaalta sotarikokset ovat vanhentuneet. Lehti ei ottanut kantaa siihen, onko kantelija syyllisyyteen.
RATKAISU
Lehden menettelyä arvioitaessa on huomiota kiinnitettävä toisaalta siihen vahinkoon, mitä aiheettomat syytökset voivat nimetylle kohteelleen aiheuttaa ja toisaalta siihen yleiseen merkitykseen, mitä asialla on.
Sitä, että kantelijan nimen julkaisemista pidettäisiin hyväksyttävänä, puoltavat useat seikat: Kyse oli tapahtumista, joilla on historiallisesti merkitystä. Artikkelista ilmeni myös selvästi, että kyse oli haastatellun lapsuuden muistikuvista. Lehti ei ottanut kantaa väitteeseen ja julkaisi kantelijan näkökannat selkeästi lehden ensimmäisellä sivulla.
Toisaalta väite partisaanihyökkäykseen osallistumisesta oli erittäin vakava. Tällaisen väitteen julkaiseminen edellyttää, että väitteelle kyetään esittämään riittävät perusteet. Haastateltava kielsi jälkikäteen nimien julkaisemisen. Haastatellun esittämä kielto ei merkitse sitä, että lehden olisi automaattisesti pitänyt luopua nimien julkaisemisesta, vaan kysymys jäi lehden harkintavallan piiriin. Haastateltavan esittämä kielto on kuitenkin yksi niistä seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa nimen julkaisemisen hyväksyttävyyttä. Neuvosto kiinnitti huomiota myös siihen, että haastattelun oli antanut tavallinen kansalainen, ei haastatteluihin tottunut poliitikko tai muu julkisuuden henkilö. Haastattelussa esitetty väite koski erittäin vakavaa ja arkaluontoista asiaa. Väitettä ei voinut juurikaan tarkistaa ulkopuolisista lähteistä. Ainoaksi selvitykseksi jäivät haastateltavan lapsuuden aikaiset muistikuvat. Nimen julkaiseminen oli omiaan aiheuttamaan kantelijalle merkittävää vahinkoa, jota ei riittänyt poistamaan se, että häntä kuultiin samassa yhteydessä. Kantelijan mahdollisuudet puolustautua syytöksiltä, esimerkiksi selvittämällä sodanaikaiset olinpaikkansa, ovat rajoitetut. Näiden seikkojen vuoksi ja kun haastateltavan esittämä kielto osaltaan horjuttaa luottamusta hänen muistikuviinsa, neuvosto katsoo, että lehdellä ei ollut riittäviä perusteita julkaista kantelijan nimeä näin vakavan väitteen yhteydessä. Neuvosto antaa Sompiolle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.