jsn_eng

Search resolutions

Lorem ipsum

Search resolutions

  • Search

  • Guidelines for journalists

  • Decision

  • Media

  • Keyword

Year

Vapauttava

2180/PL/95

Koillis-Lappi
Sanomalehti kertoi sairaanhoitopiirissä vireillä olleesta kiistasta. Yksi haastatelluista väitti, että aluesairaalan talouspäällikkö olisi toimittanut väärennetyn kokouspöytäkirjan eteen päin ja suostunut oikaisemaan sen vasta, kun häntä oli uhattu oikeustoimilla. Pöytäkirjamerkinnöissä olleet eroavuudet tukivat osaltaan haastatellun kannanottoja. Lehti ilmoitti yrittäneensä tavoittaa myös talouspäällikköä hänen kuulemisekseen, mutta tuloksetta. Vastine julkaistiin välittömästi. Neuvosto ei ryhtynyt asiassa enempiin toimiin.

Vapauttava

2179/SL/95

Suomenmaa
Sanomalehden pakinassa selostettiin opiskelijoiden järjestämää eduskuntavaalipaneelia ja kerrottiin, että eräs ehdokkaana ollut professori oli puheenvuorossaan kehottanut opiskelijoita eroamaan yliopistosta opintojen ajaksi ja nostamaan työttömyyskorvausta. Puheenvuorosta esitetty tulkinta oli kärjistetty. Pakinaa pidettiin kuitenkin tavanomaisena, vaalikamppailuun liittyneenä poliittisena kirjoitteluna. Lehti ei näin ollen rikkonut hyvää journalistista tapaa jättäessään vastineeksi tarkoittaman kirjoituksen julkaisematta.

Vapauttava

2173/SL/95

Itä-Häme
Sanomalehti kertoi oikeudenkäynnistä, jossa syytetty tuomittiin tapon yrityksestä. Lehti julkaisi myös uhrin nimen. Tapahtumaketju liittyi vajaa vuotta aiemmin sattuneeseen, kuolemaan johtaneeseen välikohtaukseen. Paikkakunnalla oli sattunut muitakin poikkeuksellisia tapahtumia, joten nyt esille ollut tapaus herätti suurta huomiota. Asianosaisten ystävä- ja tuttavapiirin oli täytynyt olla selvillä uhrin henkilöllisyydestä. Lehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2155/SL/95

Merilappi
Sanomalehti kertoi, että paikkakunnalle vasta perustettua yksityistä palvelukotia uhkasi asukaskato. Artikkelissa viitattiin väitteisiin, joiden mukaan nimeltä mainittu sosiaalitoimen virkamies ja kunnanvaltuutettu olisi syypää asiakkaiden kaikkoamiseen. Artikkelissa ei kerrottu, että palvelukodin asiat eivät kuuluneet mainitun virkamiehen työtehtäviin. Kun artikkelista ilmeni kuitenkin, että virkamies kiisti sekaantuneensa asiaan ja kun lehti tarjosi myös vastinemahdollisuutta, ei neuvosto ryhtynyt asiassa enempiin toimin.

Langettava

2144/YLE/94

Yleisradio
Radion ajankohtaisohjelmassa kerrottiin eräässä kunnassa käydystä, kyläkoulujen kohtaloa koskeneesta kiistasta. Ohjelmassa otettiin vahvasti kantaa suurempien kouluyksiköiden puolesta. Kyläkoulujen puolustajiin kohdistunut arvostelu oli niin voimakasta, että heidänkin näkökantansa olisi pitänyt esittää. Ohjelman tehneellä free lance -toimittajalla oli lisäksi asiassa kaksoisrooli, koska hän työskenteli samanaikaisesti opettajana kyseisessä kunnassa. Kuulijoille olisi pitänyt kertoa tästä seikasta. Neuvosto antoi televisioyhtiölle huomautuksen.

Vapauttava

2164/YLE/95

Ilta-Sanomat
Iltapäivälehden mukaan erään hirvenmetsästäjän epäiltiin uhkailleen maanomistajaa, jonka kanssa hänellä oli aiemminkin ollut kahnausta. Artikkelissa mainittiin paikkakunta ja jahtiseurueen päällikön nimi. Maanomistajasta kerrottiin hänen kotipaikkansa ja ikänsä. Neuvoston mielestä kukaan sivullinen ei voinut tunnistaa uhkailijaksi mainittua henkilöä pelkästään artikkelin tietojen perusteella. Kun artikkelista vielä ilmeni, että kyse oli vain toisen osapuolen väitteistä ja että asiaa selvitettiin, ei neuvosto ryhtynyt kantelun johdosta enempiin toimiin.

Langettava

2163/IL/95

Uusi Lahti
Ilmaisjakelulehdessä haastateltu patologi syytti nimeltä mainittua lääkäriä muun muassa turhista leikkauksista sekä siitä, että tämä oli omaa rooliaan peitelläkseen lavastanut toisen henkilön syylliseksi tutkimusten laiminlyöntiin. Artikkelin lopussa väitettiin, että sairaala olisi joutunut korvauksiin vääristä toimenpiteistä. Tässä kiistanalaiseksi tietämässään asiassa lehti ei esittänyt mitään selvitystä väitteiden tueksi. Päinvastoin ilmeni, että haastateltu patologi oli itse saanut vakavan huomautuksen laiminlyönneistään. Tämän lehti kertoi seuraavassa numerossaan. Neuvosto totesi, että ensimmäisessä artikkelissa esitetyt väitteet olivat henkilökohtaisesti loukkaavia. Lehden vastuuta ei poistanut se, että väitteet esitettiin pääosin haastattelun osana. Myöskään jatkouutisointi tai vastineoikeus eivät riittäneet korjaamaan lehden menettelyä, vaan lehti sai huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2162/PL/95

Sisä-Suomen Lehti
Paikallislehti julkaisi kaksi artikkelia, joista ensimmäisessä esiteltiin luontaishoitoja tarjoavaa lääkäriasemaa, toisessa vedenpuhdistukseen erikoistunutta yritystä. Aiheiden voidaan arvioida kiinnostavan lukijakuntaa ja artikkeleihin sisältyi jonkin verran yleistä informaatiota. Toisaalta kummassakaan artikkelissa ei ollut havaittavissa, että elinkeinonharjoittajan esittämiä väitteitä olisi arvioitu kriittisesti tai niiden sisältöä olisi pyritty tarkistamaan. Neuvoston mielestä artikkelien tehtävänä oli edistää niissä esiteltyjen elinkeinonharjoittajien toimintaa. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen tekstimainonnasta.

Langettava

2151/SL/95

Helsingin Sanomat
Sanomalehti kommentoi pääkirjoituksessaan erään tutkijan toiselle lehdelle antamaa EU-aiheista haastattelua. Pääkirjoituksessa arvosteltiin ankarasti tutkijan EU-kielteiselle kannalleen esittämiä perusteita. Lehti julkaisi tutkijan lähettämän vastineen heti seuraavana päivänä, mutta teki siihen tiettyjä, stilistisenä pidettäviä muutoksia. Lisäksi lehti poisti vastineesta huomautuksen, jonka mukaan tutkija oli aiemmin tarjonnut lehdelle samasta aiheesta artikkelia, jonka lehti oli torjunut. Kun lehti oli arvostellut tutkijaa nimenomaan hänen perustelujensa puutteellisuudesta, olisi edellä mainittu, lehden poistama maininta tukenut tutkijan asemaa tässä keskustelussa. Neuvoston mielestä kyseisen lauseen poistaminen merkitsi asiallista muutosta vastineen sisältöön. Tutkija oli vastineessaan edellyttänyt sen julkaisemista muuttamattomana. Lehti ei kuitenkaan ottanut tutkijaan yhteyttä muutoksesta sopimiseksi. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.Huomautuksen antamisesta äänestettiin luvuin 5-4.

Langettava

2142/AL/94

7 päivää -lehti ja toimittaja Anne Anttila
Toimittaja otti yhteyttä erääseen perheeseen tehdäkseen artikkelin perheen tyttärestä ja tämän lihassairaudesta. Perheen äidin kertomuksen mukaan toimittaja ilmoitti, että haastattelu julkaistaan tietyssä terveysalan aikakauslehdessä. Haastattelu ilmestyi kuitenkin eräässä yleisaikakauslehdessä. Neuvosto katsoi asiassa esitetyn selvityksen osoittavan, että toimittaja oli johtanut perhettä harhaan siitä, missä lehdessä tyttären haastattelu tultaisiin julkaisemaan. Lisäksi toimittaja viivytteli uuden suostumuksen pyytämisessä niin, että haastattelun sisältänyt lehti oli jo ehtinyt painoon. Haastattelun julkaisseella lehdellä ei ollut alunperin aihetta epäillä haastatellun suostumuksen puuttumista. Lehti sai kuitenkin tietää asiasta ja perheen kielteisestä kannasta lehden painossa ollessa. Kun lehti tästä huolimatta päätti julkaista artikkelin, kantoi se osaltaan ammattieettisen vastuun tapahtumista. Neuvosto antoi näin ollen sekä toimittajalle että haastattelun julkaisseelle lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2153/IL/94

Lestinjoki
Paikallislehti myi yrittäjille mainostilaa ja velotti varsinaisesta ilmoituksesta. Lehden tarjousesitteessä luvattiin, että ilmoitustilan ostajan yritystoiminnasta laadittaisiin samalla juttu lehteen. Julkisen sanan neuvosto otti oma-aloitteisesti tutkittavakseen lehden lokakuussa 1994 julkaistun numeron ja totesi, että lehden julkaisemien yrittäjäesittelyjen laadinnassa ei ollut pitäydytty journalistisiin perusteisiin, vaan ne olivat selkeästi tekstimainontaa. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2150/IL/94

Kokkola-lehti
Ilmaisjakelulehden kolumnissa kerrottiin, että kantelija, tunnettu keskustelija ja suomalaisen muodin esittelijä, oli parikymmentä vuotta sitten toimittajana eräässä aikakauslehdessä. Kolumnin mukaan kantelija syyllistyi tuolloin huijausta lähenteleviin menetelmiin: Hän ei kirjoittanut juttujaan itse, vaan lehden toimitus rakensi kantelijan nimiin merkityt jutut sekavilta haastattelunauhoilta. Lehdellä ei ollut muuta näyttöä väitteen tueksi kuin että tarina oli kerrottu yliopiston luennolla. Tätä taustaa vasten lehti esitti väitteensä liian ehdottomasti ja käytti lisäksi loukkaavaa ilmaisua. Kantelijan vaadittua oikaisua olisi lehden pitänyt palata asiaan ja kertoa selkeästi, että kantelija kiisti väitteen. Neuvosto antoi lehdelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.