KANTELU
Merilapissa julkaistiin 19.8.1994 artikkeli ”Itäkosken unelmakoti on yhä ilman asukkaita”. Kantelija katsoo artikkelin loukanneen häntä paitsi yksityishenkilönä ja kunnanvaltuuston jäsenenä, ennen kaikkea sosiaalityöntekijänä ja virkamiehenä.
Artikkelissa kerrottiin kuntaan perustetusta yksityisestä palvelukodista. Artikkelin mukaan koti oli kuin täyttynyt unelma. Kantelijaa syytettiin tämän unelman särkemisestä. Kantelijan toiminnan motiiviksi esitettiin politiikkaa ja henkilötason intressejä, toisin sanoen häntä syytettiin virkavirheestä. Artikkelissa ei yksilöity sitä, miten kantelija olisi virkaansa hoitaessaan aiheuttanut palvelukodin asukaskadon. Kantelija toteaa, että kyseisen palvelukodin asiat eivät edes kuulu hänen virkatehtäviinsä. Ainoa liittymä kantelijan virkaan on se, että hänen tehtäviinsä kuuluu ottaa vastaan mahdolliset irtisanomiset kunnan vanhustentalon asukkailta. Kun yksi tällainen irtisanoutuminen tuli kantelijan tietoon, lähti hän hakemaan asukkaalta irtisanomisilmoitusta. Asiakas ilmoitti tuolloin aikovansa kuitenkin jäädä kunnan vanhustentaloon. Asiakaskadosta puhuminen on kyseenalaista, jos viidestä hakijasta yksi jää pois. Yrittäjä ilmoitti vielä 17.8.1994 sosiaalilautakunnan kokouksessa, että kaikki hakijat ovat tulossa asumaan palvelukotiin. Artikkelissa väitettiin, että vuorokausimaksu yksityisessä päiväkodissa olisi 170 markkaa, kun yrittäjä ja lautakunnan jäsen on esittänyt tammikuussa 1994 sosiaalilautakunnalle laskeman, jonka mukaan hinta on 275 markkaa vuorokaudelta. Kotiavustajan kuluiksi mainitaan 120 markkaa tunnilta, vaikka avustajan keskituntipalkka sosiaalikuluineen on noin 50 markkaa. Artikkelin mukaan yksityisen palvelukodin asukkaat maksavat tulojensa mukaan ja lopusta vastaa kunta, samalla perusteella kuin kunnankin vanhustenhuollossa. Kuitenkin kunnan omistamissa palveluasunnoissa asukkaan taloudellinen liikkumavara on suurempi kuin yksityisissä. Esimerkiksi 4 000 markan nettotulosta asukkaalle jää kunnallisessa palvelukodissa 1 400 markkaa ja ko. yksityisessä kodissa 437 markkaa.
Kaiken kaikkiaan artikkelista sai käsityksen, jonka mukaan yksityinen vanhustenhuolto on kustannuksiltaan kunnallista edullisempaa. Kuitenkin kunnanvaltuuston kokouksessa helmikuussa 1992 esiteltiin kunnallisen palvelukotitoiminnan tulevan 1,5 kertaa yksityistä edullisemmaksi.Vaikka artikkelin otsikossa väitettiin, että yksityinen palvelukoti olisi ilman asukkaita, on sinne yrittäjän 3. ja 17. päivinä elokuuta antaman selonteon mukaan hakenut viisi henkilöä. Palvelukodin paikat ovat parhaillaankin täynnä. Väite tyhjistä tiloista oli perätön. Artikkelissa esitetty väite kantelijan ideologisista ja asenteellisista antipatioista yksityistä yritteliäisyyttä kohtaan oli täysin kuviteltu ja mustamaalaava. Ko. yksityisen palvelukodin asiat eivät millään tavoin ole kuuluneet kantelijan virkatehtäviin. Toisaalta artikkelissa ei kerrottu, että kyseisen yksityisen palvelukodin pitäjä on kunnan sosiaalilautakunnan jäsen ja varavaltuutettu, joka oli mm. päättämässä yrityksensä asiakkaille tarkoitetun toimeentulotukierän varaamisesta budjettiin.
Toimittaja otti kantelijaan yhteyttä 16. päivä elokuuta, vuosiloman jälkeisenä toisena työpäivänä. Toimittaja aloitti keskustelun totuudenvastaisilla väitteillä eikä suostunut kertomaan, mihin tietojaan tarvitsee. Keskustelusta ei tuolloin tullut mitään. Kantelija otti myöhemmin yhteyttä toimittajaan keskustellakseen asiasta, mutta toimittaja ei kiireisiinsä vedoten enää suostunut keskustelemaan asiasta. Kantelija katsoo, että toimittajalla ei ollut alunperinkään tarkoitus haastatella häntä asiallisesti ja että häntä ei ole tosiasiallisesti kuultu artikkelissa.
Artikkeli aiheutti kantelijalle paljon haittaa. Siinä olleet virheelliset tiedot palvelumaksuista herättivät myös kuntalaisissa hämmennystä ja sekaannusta.Kantelun liitteinä oli muun ohessa Keminmaan kunnan kokouspöytäkirjoja, joissa käsiteltiin sitä, miten vanhusten tarvitsemat palvelukset kunnassa järjestetään ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen kustannukset.
LEHDEN VASTINE
Merilapin päätoimittaja Inkeri Risla kertoo tarttuneensa aiheeseen yksityisen palvelukodin johtajan ja toisen lehden toimittajan kehotuksesta. Heidän ilmoituksensa, että uusi palvelukoti kaatuu asukkaiden puutteeseen, oli hämmästyttävä. Kun päätoimittaja lähti kyselemään syytä tilanteeseen, johtivat jäljet aina kantelijaan. Päätoimittaja soitti sitten kantelijalle, jonka vastaus on kirjoitettu artikkeliin sanatarkasti. Kantelija on oikeassa siinä, että toimittajalla tulisi olla enemmän aikaa perehtyä jutun taustoihin. Käytännössä Meri-Lapin aikataulu ei anna siihen mahdollisuuksia. Päätoimittaja sai tiedon kotiavustajan tuntipalkasta päätoimittaja sosiaalialan ammattilaiselta, eikä sitä tarkistanut. Kyseessä ei myöskään ollut artikkelin pääasia. Kantelija sai oman näkemyksensä julkisuuteen toisessa lehdessä päivää ennen Merilapin ilmestymistä. Kantelijalle tarjottiin myös mahdollisuutta esittää näkemyksensä Merilapissa, mutta hän ilmoitti vievänsä asian Julkisen sanan neuvostoon.
Päätoimittajan vastauksen liitteenä oli aihetta ehdottaneen Lapin Kansan toimittajan selvitys, jossa hän totesi palvelukoti-yrittäjän tarvinneen tiedotusapua. Palvelukotiin ilmoittautuneet vanhukset olivat jostain syystä peruneet tulonsa. Vastauksen liitteenä oli vielä palvelukoti-yrittäjän selvitys, jossa hän kertoo vanhusten keskuuteen levinneistä huhuista. Merilapissa julkaistu juttu vaikutti osaltaan siihen, että koti on nyt saanut asukkaat. Kirjelmästä ilmenee myös, että kantelija on tehnyt yrittäjää vastaan rikosilmoituksen, joka pohjautuu kyseiseen lehtiartikkeliin.
KANTELIJAN KOMMENTIT
Kantelija korostaa vielä sitä, että kyseisen palvelukodin asiat eivät ole kuuluneet hänen virkatehtäviinsä. Perättömiä vihjailuja vastaan on kuitenkin hankala puolustautua. Päätoimittaja myönsi itse, että hän ei ollut perehtynyt tosiasioihin. Artikkelin julkaisemisella ei ollut näkyvää kiirettä, joten sen tietojen tarkistaminen olisi ollut hyvin mahdollista.
RATKAISU
Merilapin artikkelin mukaan kantelijan väitettiin olevan päätekijä yksityisen palvelukodin kokemaan asukaskatoon. Artikkelissa oli myös joitain virheellisiä tietoja yksityisen ja kunnallisen vanhustenhuollon kustannuksista.
Neuvosto toteaa, että julkinen keskustelu kunnallisista palveluista ja niiden järjestämistavasta on erittäin tärkeää. Meri-Lapin artikkelissa asiasta kerrottiin yksityisen palveluyrittäjän näkökulmasta. Välittömänä aiheena oli yrittäjän huoli siitä, että hänen palvelukotinsa jäisi vaille asukkaita. Kantelijan selvityksen mukaan kyseisen yksityisen palvelukodin asiat eivät kuulu hänen virkatehtäviinsä. Toisaalta kantelija toimii sekä sosiaalitoimen virkamiehenä että kunnanvaltuutettuna. Työ- ja luottamustehtäviensä vuoksi hänen täytyy olla varautunut kärjekkääseenkin arvosteluun. Lehden esittämät väitteet olivat niin vakavia, että hyvä journalistinen tapa edellytti arvostelun kohteeksi joutuneen näkemysten kertomista samassa yhteydessä. Kantelija on katsonut, että hänelle ei varattu asianmukaista mahdollisuutta vastata esitettyihin väitteisiin. Neuvosto ei voi lähteä tarkemmin selvittämään osapuolten välistä keskustelua. Se, että kantelija kiisti sekaantuneensa asiaan, ilmeni kuitenkin selvästi artikkelista. Lehti tarjosi kantelijalle myös vastinemahdollisuutta. Vastineessa kantelija olisi voinut tarkemmin perustella kantaansa sekä korjata artikkelin asiavirheet. Neuvosto ei tämän vuoksi ryhdy kantelun johdosta enempiin toimin.