2144/YLE/94

Langettava

Radion ajankohtaisohjelmassa kerrottiin eräässä kunnassa käydystä, kyläkoulujen kohtaloa koskeneesta kiistasta. Ohjelmassa otettiin vahvasti kantaa suurempien kouluyksiköiden puolesta. Kyläkoulujen puolustajiin kohdistunut arvostelu oli niin voimakasta, että heidänkin näkökantansa olisi pitänyt esittää. Ohjelman tehneellä free lance -toimittajalla oli lisäksi asiassa kaksoisrooli, koska hän työskenteli samanaikaisesti opettajana kyseisessä kunnassa. Kuulijoille olisi pitänyt kertoa tästä seikasta. Neuvosto antoi televisioyhtiölle huomautuksen.

KANTELU

Yleisradion Tänään iltapäivällä -ohjelmassa 17.11.1994 kerrottiin Vuolijoen kunnan kouluasioista. Ohjelman toimittaja arvosteli niitä kuntalaisia, jotka eivät hyväksy kyläkoulujen lakkauttamista. Samalla toimittaja totesi, että kunnan keskustan koulut kärsivät kyläkoulujen ylläpidon vuoksi.

Kantelija toteaa, että kyseinen toimittaja työskentelee itse opettajana yhdessä Vuolijoen kunnan koulussa. Kyläkoulujen lakkauttaminen merkitsisi tämän koulun aseman vahvistumista. Kyläkoulujen asemasta on käyty kunnassa kiistaa. Ohjelmasta tämä ei ilmennyt, eikä siinä kuultu kyläkoulujen puoltajia. Raskauttavaa oli myös se, että ohjelmassa haastateltu koulun rehtori osallistuu koulupäätöksiin niin kunnanvaltuuston kuin -hallituksenkin jäsenenä ja että tämäkään ei ilmennyt ohjelmasta. Toimittaja johdatteli haastateltavaa kysymällä, oliko kyläkoulujen puolesta toimivilla uskonnollisia syitä ja täydensi myöhemmin, että kyse oli lestadiolaisista. Kantelija viittaa Journalistin ohjeisiin, joiden mukaan esimerkiksi kansallisuutta, syntyperää tai vakaumusta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

YLEN VASTAUS

Ohjelmapäällikkö Heikki Peltonen toteaa Ylen puolesta antamassaan vastauksessa, että ohjelman oli tehnyt free lance -toimittaja. Toimituksella oli tiedossa, että hän toimi opettajana. Kun toimittajan juttutarjous Vuolijoen kunnan kouluoloista tästä huolimatta hyväksyttiin, tapahtui ilmeinen työtapaturma. Kantelun asiaväitteiden osalta ohjelmapäällikkö Heikki Peltonen toteaa olevan vaikea nähdä, että ohjelmalla olisi tavoiteltu selkeää henkilökohtaista hyötyä. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kunnassa kiistellään kyläkouluista. Kiistan osapuolista ja haastatellun asemasta on tosin vaikea saada jutun perusteella käsitystä. Toisaalta tällaisissa yksittäisissä jutuissa ei voida mitenkään kuulla kaikkien mielipiteiden edustajia. Lestadiolaisten maininta oli hyödyllinen lisätieto. Vihjaileva ilmaisu olisi jättänyt asian tarpeettomasti kuulijan arvailujen varaan.

Juttu oli huono, toimittaja aiheeseen nähden sopimaton ja julkaisupäätös riittämättömästi harkittu. Kantelu ei kuitenkaan koske journalismin laatua, vaan hyvää journalistista tapaa. Sitä ei ole tässä yhteydessä loukattu.

RATKAISU

Julkisen sanan neuvoston päätehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Neuvosto voi käsitellä tiedotusvälineissä ilmaistuja asioita, journalistin menettelyä tietojen hankinnassa sekä viranomaisen tai yksityisen pyrkimyksiä rajoittaa tiedottamisen vapautta. Journalistinen ammattietiikka edellyttää, että journalisti ei käytä omaa tai välineensä asemaa väärin ja että hän varjelee riippumattomuuttaan. Edellä esitetyn mukaisesti neuvosto ottaa kuitenkin vain poikkeuksellisesti kantaa yksittäisen toimittajan menettelyyn. Toimittajan menettelyä koskevat kysymykset kuuluvat useimmiten työsuhteen sisällä arvioitaviksi ja päätettäviksi. Neuvosto on toisaalta ottanut huomioon kantelusta ja Ylen vastauksesta ilmenneet seikat arvioidessaan sitä, täyttikö ohjelma hyvän journalistisen tavan asettamat vaatimukset.

Koululaitoksen kehittyminen ja pienten kyläkoulujen asema oli yhteiskunnallisesti tärkeä aihe, josta on käyty vilkasta julkista keskustelua. Ohjelmasta ilmeni, että kyläkoulujen tulevaisuus oli herättänyt paikkakunnalla voimakkaita mielipiteitä. Toimittaja toi esille pienten kyläkoulujen ylläpitoon liittyviä ongelmia, osittain erittäin poleemiseen sävyyn. Kyläkouluja puoltavia tahoja ei ohjelmassa kuultu, eikä siinä muutenkaan esitetty näiden tahojen näkemyksiä. Neuvosto toteaa, että hyvä journalistinen tapa ei rajoita näkökulman valintaa. Kyläkoulujen puoltajiin kohdistettu arvostelu oli kuitenkin niin voimakasta, että heitä olisi ollut perusteltua kuulla samassa yhteydessä. Toimittaja otti lisäksi tässä muodoltaan sinänsä tavanomaisessa raportissa voimakkaasti kantaa asiaan, ja oli myös valinnut haastateltavansa tukemaan omaa näkemystään. Kuulija ei välttämättä pystynyt erottamaan asiaväitteitä mielipiteistä. Neuvosto katsoo myös, että toimittajan kaksoisrooli opettajana ja toimittajana oli sellainen seikka, josta kuulijoille olisi pitänyt kertoa. Mainintaa siitä, että lestadiolaiset olivat olleet vahvasti edustettuina kyläkoulujen puoltajien joukossa, neuvosto ei pitänyt halventavana.

Edellä mainituilla perusteilla neuvosto katsoo, että koulukiistasta kertoneessa Tänään iltapäivällä -ohjelman jaksossa rikottiin hyvää journalistista tapaa. Neuvosto antaa asiasta Yleisradiolle huomautuksen.