På sitt möte i mars fick Opinionsnämnden bland annat ta ställning till publicering av bilder. Tidningen Kaleva fälldes av Opinionsnämnden för att ha publicerat en bild från en rättegång, där domstolens ordförande hade förbjudit fotografering. Nämnden ansåg att det hade brustit i tidningens redaktionella processer. Avgörandet var såtillvida ovanligt att det inte omfattades av Journalistreglerna. Fallet togs upp till behandling eftersom nämndens stadgar ger nämnden möjlighet att basera sina beslut inte bara på Journalistreglerna, utan också på andra väletablerade principer för god journalistisk sed.
Det andra fällande beslutet gällde Helsingin Sanomat och en artikel där en fotbollsdomare fick mycket negativ publicitet i en bildtext och inte hördes i denna sak, trots att han i övrigt fick bemöta kritiken i artikeln.
De övriga besluten var friande. Iltalehti friades för ett inslag där en lotterivinnare hade intervjuats med Veikkaus som mellanhand. Vasabladet och Österbottens Tidning fick friande beslut gällande sina artiklar om brottsmisstankar mot en polispatrull. Helsingin Sanomat friades för ett reportage om EU-parlamentarikers arbete och Loviisan Sanomat friades för en artikel där en tjänsteman ansåg sig ha fått negativ publicitet.
Mera information:
JSN:s ordförande Eero Hyvönen, [email protected].
Nämndens nästa möte hålls den 7 maj 2025.
Opinionsnämnden för massmedier är ett organ som inrättats av medieutgivare och journalister för att tolka god journalistisk sed och försvara yttrande- och publiceringsfriheten. Nämnden fattar sina beslut utifrån Journalistreglerna.
Nedan följer sammanfattningar av besluten som fattades den 19 mars 2025. Besluten finns publicerade i sin helhet på www.jsn.fi.
Kaleva
Lehden toimitusprosessi petti lehden julkaistessa kuvan oikeusistunnosta, jonka kuvaamisen oikeuden puheenjohtaja oli kieltänyt. Lehti rikkoi näin hyvään journalistiseen tapaan vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan istunnon kuvauskieltoa lähtökohtaisesti kunnioitetaan. Kuvan julkaisu ei ollut perusteltavissa esimerkiksi Journalistin ohjeella 1 eli yleisön oikeudella saada tietoa.
Helsingin Sanomat
Kantelija joutui Palloliiton erotuomaritoiminnan epäkohdista kertoneen jutun kuvatekstissä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Häntä ei kuultu asiasta, vaikka hän muuten sai vastata jutussa esitettyyn kritiikkiin. Jutussa ei ollut viitteitä lähdekritiikin pettämisestä, eikä siinä esitetty mielipiteitä tosiasioina.
Loviisan Sanomat
Virkamieheen kohdistunut julkisuus ei ollut hänen asemaansa nähden niin kielteistä, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla jo samassa yhteydessä. Jutun kirjoittaja ei ollut jäävi käsittelemään aihetta, eikä tapauksessa ole myöskään viitteitä lähdekritiikin pettämisestä.
Vasabladet
Poliisipartioon kohdistuvia rikosepäilyjä käsitelleissä jutuissa ei kerrottu tarpeettomasti tunnistetietoja, vaikka asianomaiset saattoivatkin olla tunnistettavissa paikallisyhteisössään. Jutut eivät loukanneet myöskään syytetyn lähiomaisen yksityisyyttä.
Österbottens Tidning
Poliisipartioon kohdistuvia rikosepäilyjä käsitelleissä jutuissa ei kerrottu tarpeettomasti tunnistetietoja, vaikka asianomaiset saattoivatkin olla tunnistettavissa paikallisyhteisössään. Jutut eivät loukanneet myöskään syytetyn lähiomaisen yksityisyyttä.
Iltalehti
Lehti haastatteli lottovoittajaa Veikkauksen välityksellä. Toimintatavassa oli riskinsä, mutta tässä tapauksessa toimituksellista päätösvaltaa ei luovutettu ulkopuoliselle, sillä lehti lähestyi itse haastateltavaa Veikkauksen välityksellä, laati kysymykset ja valitsi mitkä vastauksista julkaistiin. Jutun lähteet kerrottiin avoimesti, tietoja oli pyritty tarkistamaan ja niiden todenmukaisuutta arvioimaan.
Helsingin Sanomat
Lehti julkaisi jutun suomalaisten europarlamentaarikkojen aktiivisuudesta. Painetun lehden taulukosta oli jäänyt pois tieto siitä, että kantelija oli aloittanut parlamentissa kesken kauden. Asia kävi kuitenkin ilmi jutusta, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi.