Kantelu 29.5.2024
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 11.3.2024 paperilehdessä julkaisemaan juttuun Hakkaraisen aktiivisuus vähänlaista.
Kantelun mukaan Helsingin Sanomien jutun yhteydessä julkaisema taulukko oli virheellinen, harhaanjohtava ja kantelijan kannalta erityisen vahingollinen.
Kantelija on jutussa mainittu silloinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
Kantelijan mukaan hänen toimintaansa parlamentissa verrattiin niihin europarlamenttiedustajiin, jotka olivat olleet tehtävässä koko kauden eli vuodet 2019–2024. Kantelija itse aloitti työskentelyn parlamentissa vasta 12.4.2023, ja jutun julkaisun aikaan hän oli ollut tehtävässä alle vuoden.
Helsingin Sanomien nettijutun yhteydessä julkaistussa taulukossa oli kantelun mukaan hyvin huomaamaton maininta siitä, että kantelija aloitti meppinä vasta huhtikuussa 2023. Paperilehdessä julkaistun jutun taulukossa asiaa ei tuotu millään tavalla esille. Kantelun mukaan oli selvää, että lukijat eivät tätä nettijutunkaan huomaamatonta tarkennusta havainneet, koska jutun yhteydessä ollut suosituin kommentti alkoi sanoilla ”Melkoisia turhakkeita näyttävät olleen molemmat PS-puolueen edustajat EU:ssa.” Kantelun mukaan Helsingin Sanomien olisi jo alkuperäisissä jutuissaan pitänyt vähintäänkin selkeästi tuoda esille, että sen julkaisemat tiedot eivät olleet vertailukelpoisia kaikkien meppien osalta siksi, että osa EU-parlamentaarikoista oli ollut kyseisellä kaudella mukana EU-parlamentissa huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin toiset.
Kantelija kertoo pyytäneensä oman kannanottonsa julkaisua Helsingin Sanomien päätoimittajalta 20. maaliskuuta. Kantelija sanoo selittäneensä kirjoittamassaan vastineessa, kuinka taulukon metodologia oli kyseenalainen. Meppien toimien vertailutaulukosta puuttui muun muassa osallistuminen täysistuntokeskusteluihin ja äänestyksiin kokonaan, ja toisaalta siinä käsiteltiin kantelijan arvion mukaan täysin eri vaativuustason toimia samanarvoisina.
Kantelija lähetti oman kannanottonsa ohessa lehdelle myös laatimansa korjaavan taulukon, jossa meppien toimia vertailtiin hänen mukaansa tasapuolisesti ja alkaen siitä, kun kantelija aloitti kautensa EU-parlamentissa huhtikuussa 2023. Pyyntö vastineen julkaisusta evättiin. Kantelija sai esittää korjaavat kommenttinsa lopulta lehden mielipidepalstalla, mutta hänen toimittamaansa korjaavaa taulukkoa ei julkaistu.
Kantelijan näkemyksen mukaan Helsingin Sanomien reagointi harhaanjohtavaan uutisointiinsa ei ollut asianmukaista. Mielipiteenä julkaistu kirjoitus ei kantelijan mukaan saanut juuri näkyvyyttä, vaan Helsingin Sanomien julkaiseman taulukon antamat mielikuvat jäivät vahvoina elämään ihmisten mieliin. Kantelijan mukaan Helsingin Sanomien virheellistä taulukkoa voi pitää hänen kannaltaan jopa negatiivisena vaalivaikuttamisena ja mustamaalaamisena. Kantelijan mukaan lehti rikkoi Journalistin ohjeita, kun se ei korjannut virhettään viipymättä ja niin, että korjaus olisi tavoittanut mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Kantelijalle ei myöskään tarjottu mahdollisuutta kannanottoon taulukon julkaisun yhteydessä, vaikka virheellisen taulukon julkaiseminen saattoi kantelijan omasta mielestään erittäin kielteiseen julkisuuteen. Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 10.1.2025
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kyseessä oli lehden oma selvitysuutinen, joka käsitteli suomalaisten europarlamentaarikkojen aktiivisuutta. Juttu julkaistiin verkossa 11.3.2024 ja painetussa lehdessä 12.3.2024.
Päätoimittajan mukaan selvityksen taustalla oli perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen mahdollisesta ehdokkuudesta käyty keskustelu. Hakkaraisen toiminta oli uutisen otsikkoaiheena ja kärkenä. Tiedot perustuivat päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomien keräämiin tietoihin kaikkien suomalaisedustajien toiminnasta parlamentissa vuosina 2019–2024. Vastaava uutinen julkaistiin Helsingin Sanomien painetussa lehdessä 12.3.2024. Kummassakin versiossa oli lehden keräämiin tietoihin perustuva taulukko, josta kävi ilmi, kuinka monessa mietinnössä, lausunnossa ja päätöslauselmaesityksessä edustaja oli ollut kuluneella vaalikaudella mukana.
Päätoimittajan mukaan verkossa julkaistussa uutisessa Alviina Alametsän ja Pirkko Ruohonen-Lernerin kohdalla oli taulukossa todettu selkeästi, kuinka heidän kautensa pituus oli myöhemmän aloitusajankohdan takia lyhyempi kuin muilla vertailuun otetuilla edustajilla. Inhimillisen virheen takia tämä täsmennys oli päätoimittajan mukaan leikkautunut pois printtilehdessä julkaistun taulukon yhteydestä. Taulukon asteriski-merkintä (*) Alametsän ja Ruohonen-Lernerin kohdalla kertoi päätoimittajan mukaan osaltaan siitä, että täsmennys oli tarkoitus julkaista yhdenmukaisena kaikissa julkaisukanavissa. Itse uutistekstissä todettiin niin verkossa kuin printissäkin selkeästi, että Ruohonen-Lerner oli aloittanut työnsä parlamentissa vasta vuonna 2023.
Päätoimittaja huomauttaa, että jutussa mainittiin erikseen myös, että kantelija oli ehtinyt lyhyessä ajassa pitää jo 24 puheenvuoroa. Myös hänen tapaamistensa määrä oli tarkastelujakson lyhyyteen nähden runsas, mikä kerrottiin jutussa. Päätoimittajan näkemyksen mukaan kantelija esiintyi juttukokonaisuudessa näin varsin myönteisessä valossa.
Päätoimittajan mukaan kantelija otti yhteyttä toimitukseen 20.3.2024 ja esitti näkemyksiään yleisemmin Helsingin Sanomien tekemän vertailun puutteista, mutta toi myös esille huolensa siitä, ettei painetussa lehdessä julkaistusta vertailutaulukosta käynyt ilmi hänen kautensa poikkeuksellinen lyhyys. Kantelija esitti pyynnön laatimansa vastineen julkaisemiseksi, ja päätoimittaja Antero Mukka vastasi kantelijalle saman iltapäivän kuluessa. Vastauksessa todettiin, että verkossa julkaistussa uutisessa oli taulukon yhteydessä tarkentava tieto edustajakauden lyhyemmästä kestosta. Lisäksi kantelijaa muistutettiin siitä, että itse tekstistä tuo tieto selkeästi löytyi. Päätoimittaja Mukan arvion mukaan vastineoikeuden edellytykset eivät täyttyneet. Kantelijalle tarjottiin kuitenkin mahdollisuutta saada tekstinsä julkaistuksi mielipidekirjoituksena, ja näin myös tapahtui. Kantelijan teksti julkaistiin Helsingin Sanomissa 22.3.2024.
Päätoimittajan mukaan uutinen perustui lehden omaan selvitykseen europarlamentaarikkojen toiminnasta. Päätoimittaja toteaa, että kantelija voi olla eri mieltä tarkastelukriteereistä, mutta toimituksella on oikeus tehdä omat journalistiset valintansa myös näkökulmien suhteen. Jutussa tarkastellut aktiivisuutta kuvaavat mittarit olivat Helsingin Sanomien arvion mukaan relevantteja ja esitetyt tiedot totuudenmukaisia ja ne oli tarkastettu mahdollisimman hyvin Journalistin ohjeiden 8 ja 10 mukaisesti. Toimitus pyrki päätoimittajan mukaan tuomaan selkeästi esille myös sen, että kaksi europarlamentaarikkoa oli vertailussa poikkeavassa asemassa, koska he olivat aloittaneet työnsä kesken vaalikauden. Painetusta lehdestä tämä täsmentävä tieto oli taulukon osalta virheen vuoksi valitettavasti leikkautunut pois. Kantelijan osalta tieto tuli kuitenkin selkeästi esille itse uutistekstissä, joten jutussa ei Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan ollut olennaista asiavirhettä.
Päätoimittajan mukaan uutisessa oli kyse tavanomaisesta poliittisesta arvioinnista, joka ei edellytä asianosaisen samanaikaista kuulemista eikä synnytä tässä tapauksessa oikeutta Journalistin ohjeiden 21 mukaiseen omaan kannanottoon. Helsingin Sanomat katsoo myös, ettei juttu kokonaisuutena arvioiden saattanut kantelijaa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Printtilehden taulukon puutteesta huolimatta lukijalle tuli selväksi, että Ruohonen-Lernerin kausi ei pituutensa puolesta ollut vertailukelpoinen muihin nähden. Lisäksi hänen toiminnastaan lyhyen työjaksonsa aikana syntyi päätoimittajan arvion mukaan lukijalle myönteinen ja aktiivinen mielikuva. Helsingin Sanomat tarjosi kantelijalle itselleen myös mahdollisuuden varmistaa mielipidekirjoituksellaan, ettei asiasta jäänyt lukijalle väärää käsitystä. Kantelijan viestin saattaminen lukijoiden tietoon ei toimituksen arvion mukaan vaatinut hänen laatimansa ”korjaavan” taulukon julkaisua. Päätoimittajan mukaan kantelija pyrki taulukossa korjaamaan alkuperäisen taulukon täsmennyksen puutteen, mutta samalla myös luomaan uuden, omia tarkoitusperiään palvelevan vertailuasetelman. Poliitikon itse luoman vertailutaulukon julkaisu olisi päätoimittajan mukaan tosiasiallisesti tarkoittanut journalistisen päätösvallan luovuttamista tarkastelun kohteena olevalle poliitikolle itselleen.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat pyrki totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tiedot oli tarkistettu mahdollisimman hyvin, alkuperäisessä uutisessa ei ollut oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä eikä se asettanut kantelijaa erittäin kielteiseen julkisuuteen niin, että tälle olisi tullut varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä samassa yhteydessä.
Päätoimittajan mukaan printtilehden taulukon puutteessa oli kyse tarkentavasta tiedosta, ei siitä, että tarkastelujakson tiedot olisivat tavalla tai toisella virheellisiä. Päätoimittajan mielestä kantelun kannalta olennaista on ottaa huomioon, että poliitikon julkisuuskuvankin kannalta nimenomaan verkkojutun elinkaari ja vaikutus on selvästi suurempi kuin painetun lehden, koska verkkojuttuun voidaan toistuvasti palata. Verkkojutun taulukossa tarkentava tieto oli koko ajan mukana. Helsingin Sanomat toimi päätoimittajan mukaan jatkotoimissaan kantelijan yhteydenoton jälkeen ripeästi, kantelijan näkemyksiä kunnioittaen ja pyrkien vilpittömästi minimoimaan inhimillisestä virheestä aiheutuneen mahdollisen harmin.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. […]
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän eritätin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Lehti julkaisi jutun europarlamentaarikkojen aktiivisuudesta. Painetun lehden taulukosta oli jäänyt pois tarkentava tieto siitä, että kantelija, silloinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner, ja toinen europarlamentaarikko olivat aloittaneet parlamentissa muita myöhemmin. Jutussa kuitenkin mainittiin kahdessa eri kohdassa, milloin kantelija oli aloittanut kautensa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että jutun lukijalle kävi selväksi kantelijan aloittaneen parlamentissa kesken kauden. Neuvosto toteaa, että tarkentavan tiedon jääminen pois taulukon yhteydestä oli siten epätarkkuus, ei olennainen asiavirhe. Toimituksella oli myös oikeus valita, millä mittareilla europarlamentaarikkojen aktiivisuutta arvioitiin. Kantelun kohteena oleva juttu kertoi ensisijaisesti europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen vähäiseksi katsotusta aktiivisuudesta europarlamentissa muihin suomalaisiin europarlamentaarikkoihin verrattuna. Kantelija ei joutunut jutussa yksiselitteisen kielteiseen julkisuuteen, joten häntä ei ollut tarve kuulla. Lehti kuitenkin julkaisi jälkikäteen kantelijan mielipidetekstin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Anssi Marttinen, Anna Ovaska, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.