Kantelu 24.4.2024
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 24.1.2024 julkaisemaan verkkojuttuun Tule tänne meidän huoneeseen. Kyseessä on asianomaiskantelu. Kantelijoina on kaksi kolmesta jutussa kritisoidusta entisestä jalkapalloerotuomarista. Kantelun mukaan Helsingin Sanomat on syyllistynyt Journalistin ohjeiden 8, 11 ja 12 rikkomiseen. Kanteluun on valmistelussa lisätty Journalistin ohjeet 20 ja 21.
Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja oli tarkoituksellisesti jättänyt käyttämättä jutun kannalta merkittäviä kantelijoiden sitaatteja, jotka olisivat muuttaneet jutun luonnetta. Kantelijat pyysivät Helsingin Sanomia oikaisemaan juttuaan 18.4.2024.
Kantelijat ovat tyytymättömiä samanaikaiseen kuulemiseen seuraavissa jutun kohdissa:
1. ”Väärinkäytöksistä kertoneiden mukaan Hyytiän erotuomaripäällikkökaudella toiminta oli usein epäasiallista vuosina 2017–2021. Kirjallisten todisteiden perusteella Hyytiä esimerkiksi näyttää antaneen väärää tietoa Euroopan jalkapalloliitolle Uefalle. Uefa lähetti loppuvuonna 2018 uusille kansainvälisille erotuomareille kyselyn, jossa kysyttiin sykemittarin käytöstä, ja kuka oli mittarin hankkinut. Uefa oli ohjeistanut saman vuoden alussa, että Palloliiton piti hankkia sykemittarit huippuerotuomareille. Yksi erotuomareista vastasi hankkineensa mittarin itse. Uefa lähetti sen jälkeen erotuomaripäällikkö Hyytiälle viestin, jossa se kysyi, miksi Palloliitto ei näytä hankkineen Uefan vaatimusten mukaisesti kaikille pääsarjojen mies- ja naiserotuomareille sykemittareita. Hyytiä vastasi Uefalle, että kyseessä oli väärinymmärrys. Hän myös väitti, että kyseinen erotuomari ei olisi ollut aiemmin liigaerotuomari, mikä oli yksiselitteisesti väärää tietoa.”
Kantelija Hyytiä kiistää antaneensa väärää tietoa. Kantelijan mukaan ko. erotuomari oli sanonut, että hän pärjää omalla kellollaan. Hänellä oli se olemassa omasta takaa. Kantelijan mukaan Palloliitto tarjosi vasta keväällä 2019 kaikille erotuomareille sykemittaria.
Kantelun mukaan Hyytiällä on tallella UEFA:n kanssa asiasta käyty kirjeenvaihto, josta käy ilmi, miten prosessi on mennyt. Hän sanoo kertoneensa tämän myös toimittajalle, joka sivuutti tämän aineiston täysin jutussaan.
2. Jutun kuvatekstissä todetaan ”Petteri Karia arvostellaan etenkin siitä, miten väheksyen hän on suhtautunut naiserotuomareihin”.
Kantelun mukaan kantelija Karia syytettiin jutussa naiserotuomareiden aliarvostuksesta. Karin kommenttia esitettyyn väitteeseen siitä, että hänen alaisuudessaan erotuomarivaliokunnalla olisi ollut tasa-arvo-ongelma, ei kuitenkaan julkaistu. Tässä hän totesi: ”Ei pidä paikkaansa. Olen itse ollut hyvin vahvasti ajamassa sitä, että saimme Heini Hyvösen ensimmäisenä naisena Veikkausliigaan. En väheksy naiserotuomareita, mutta haluan, että kaikille on samat vaatimukset.”
3. ”Urheilun oikeusturvalautakunta kumosi viime elokuussa äänin 3–1 erotuomarivaliokunnan antaman huomautuksen. Oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukaan erotuomarivaliokuntaa ei ole mainittu Palloliiton sääntömääräyksissä kurinpitovaltaa käyttävänä toimielimenä, eikä huomautus ole Palloliiton sääntöjen mukainen kurinpitoseuraamus. Petteri Karin johdolla valiokunta yritti siis käyttää kurinpitovaltaa, jota valiokunnalla ei ole.”
Kantelun mukaan toimittaja jätti oleelliset perusteet kirjoittamatta juttuun. Kari oli vastannut toimittajan kysymykseen siitä, että valiokunta antoi huomautuksen avustavalle erotuomarille tämän esiintymisestä tv-lähetyksessä MM-kisojen yhteydessä seuraavasti: ”Kyseessä oli meidän erotuomarien ryhmäsääntöjen vastainen toiminta. Kun hän on mennyt televisioon ja kommentoinut yksittäisiä ratkaisuja. Sinänsä ei ole mitään pahaa mennä kertomaan asioista yleisellä tasolla, se on ihan ok. Mutta yksittäisiin tilanteisiin ei saa ottaa kantaa Uefan ja Fifan mukaan. Ryhmäsääntömme mukailevat Uefan sääntöjä. Hänelle sanottiin, että kommentointi ei ole ok. Sitä kysyttiin jopa Uefan erotuomaripäälliköltä, ja hän sanoi, että se ei ole sallittua.”
”Koska koimme, että meillä on erotuomari, joka ei ole noudattanut ryhmäsääntöjä, päätimme antaa hänelle varoituksen. Konsultoimme Palloliiton lakimiestä. Hän sanoi, että erotuomarivaliokunta ei voiantaa varoitusta, mutta voitte huomauttaa. Se oli lakimiehen lausunnon mukaan. Päätimme kuitenkin puuttua, koska ryhmäsääntöjä on rikottu. Annoimme huomautuksen, josta sitten valitettiin Urheilu oikeusturvalautakuntaan. Siellähän se päätös ei ollut yksimielinen. Äänin 2-1.”
Asianomaiset ovat lähettäneet juttua koskevan viestin ja sen liitteenä oikaisupyynnön 18.4.2024 Helsingin Sanomien päätoimittajalle ja lehden oikaisupyynnöille tarkoitettuun sähköpostiosoitteeseen.
Neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeen 20 näkökulmasta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet viestit käsitellään huolellisesti. Helsingin Sanomat ohjeistaa verkkosivuillaan oikaisua haluavan lähettämään oikaisupyyntönsä sähköpostiosoitteeseen [email protected], ja merkitsemään aiheeksi oikaisupyyntö. Pyynnön voi halutessaan lähettää myös jutun kirjoittaneelle toimittajalle. Tässä tapauksessa kantelijoiden korjauspyyntö ei tullut lehdelle virheellisesti kirjoitetun sähköpostiosoitteen vuoksi. Korjauspyyntöä ei ollut myöskään otsikoitu lehden ohjeistuksen mukaisesti oikaisu- tai korjauspyynnöksi,
Neuvosto käsittelee kantelun Journalistin ohjeiden 8, 11, 12, 21 ja 22 näkökulmasta, koska kantelijat lähettivät viestin, joka ei ollut yksiselitteisesti vain oikaisupyyntö samanaikaisesti myös Helsingin Sanomien päätoimittajan sähköpostiosoitteeseen ja toivat viestissään esille myös tyytymättömyytensä samanaikaiseen kuulemiseen.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 10.2.2025
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 24.1.2024 laajan tutkivan journalismin artikkelin otsikolla Tule tänne meidän huoneeseen. Kattavaan omaan tiedonhankintaan perustunut juttu käsitteli suomalaisen huippujalkapallon erotuomaritoiminnassa epäiltyjä väärinkäytöksiä. Suomen Palloliitto oli käynnistänyt asiasta muutamaa kuukautta aiemmin sisäisen tarkastuksen.
Jutussa nimettiin kolme kokenutta ja tunnettua erotuomaria, joiden väitettiin suosineen omiaan, syrjineen toisia, kiusanneen ja luoneen epäasiallista toimintakulttuuria, joka oli ajanut useita muita erotuomareita pois toiminnasta. Artikkelia varten oli haastateltu kymmentä henkilöä, jotka olivat toisistaan riippumattomasti kertoneet tuomarikolmikon toimintatavoista.
Päätoimittajan mukaan toimitus suhtautui lähteisiin asianmukaisella lähdekritiikillä. Juttuprosessissa pyrittiin kaikin tavoin totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Juttu sisälsi haastateltavien kertomia kuvauksia ja arvioita aihepiiriin liittyvistä tapahtumista. Arvolauselmissa ei ollut kyse sepitteistä tai mielipiteistä, vaan haastateltavien luotettavaksi arvioiduista tulkinnoista heidän näkemänsä ja kuulemansa pohjalta.
Päätoimittajan mukaan jutussa haastatellut kertoivat muun muassa vallan väärinkäytöstä, kiusaamisesta, nepotismista, syrjimisestä, alkoholin käyttöön painostamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Väärinkäytöksistä epäillyt miehet kuuluivat suomalaisten jalkapalloerotuomarien eliittiin.
Päätoimittaja toteaa, että erotuomarien toiminnassa on ollut kyse julkisesta valmennustehtävästä. Tällaisesta toiminnasta tiedotusvälineellä on oikeus ja vahvat perusteet kirjoittaa. Yleisöllä on oikeus tietää urheiluelämään mahdollisesti liittyvistä epäkohdista. Kyse ei ole ollut vain erotuomaritoiminnasta, vaan laajemmin urheilupiireissä ja -järjestöissä vallitsevasta toimintakulttuurista. Aiheen käsittelyyn oli vahvat journalistiset ja yhteiskunnalliset perusteet.
Päätoimittajan mukaan mainittuja erotuomareita kuultiin jutunteossa hyvän journalistisen tavan mukaisesti, ja heillä oli mahdollisuus vastata jutussa esitettyihin väitteisiin kertomalla oma näkemyksensä. Erotuomarien omat kannat pääväitteisiin sisällytettiin juttuun siinä laajuudessa kuin se oli tarkoituksenmukaista, myös heidän oikeusturvansa näkökulmasta. Jutun näkökulman ja haastattelusitaattien laajuuden toimitus päätti luonnollisestikin itse, luovuttamatta journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomat on hyvän journalistisen tavan mukaisesti seurannut artikkelin kuvaamien tapahtumien jatkovaiheita. Nämä tukevat osaltaan käsitystä artikkelin tietojen paikkansapitävyydestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
HS uutisoi 8.2. 2024, kuinka Suomen ylimpien jalkapallosarjojen erotuomarit olivat esittäneet uhkavaatimuksen Palloliitolle. Valioerotuomarikerho oli päättänyt, että he eivät halua epäasiallisesta toiminnasta epäiltyjen henkilöiden osallistuvan kouluttajina erotuomarikurssille. Sekä Valioerotuomarikerho että Kansallisen liigan erotuomarien yhdistys olivat teettäneet jäsenilleen kyselyt, joiden mukaan edelleen toiminnassa mukana olevat Petteri Kari ja Mattias Gestranius eivät nauti jäsenistön luottamusta.
Erotuomarivaliokunnan puheenjohtaja Petteri Kari irtisanoutui tehtävästään muutaman päivän myöhemmin (HS 12.2.2024). Palloliiton mukaan erotuomaritoiminnassa oli todettu epäasiallista ja huonoa käyttäytymistä.
Helsingin Sanomat katsoo toimineensa kantelun kohteena olevassa asiassa kaikilta osin hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti.
Päätoimittajan vastaukset kantelussa viitattuihin jutun asiakohtiin
1. Kirjeenvaihto UEFA:n kanssa
Päätoimittajan mukaan Hyytiän väitettä tai kirjeenvaihtoa ei ole sivuutettu. Helsingin Sanomilla oli käytössään myös muita dokumentteja ja sähköpostiaineistoa, jotka tukevat haastatellun erotuomarin kertomusta. Hyytiä sai vastata väitteisiin. Jutun tietoja on perusteet pitää luotettavana ja totuudenmukaisina.
2. Naiserotuomarit
Päätoimittajan mukaan jutun kuvatekstissä kerrottiin seuraavasti: Petteri Karia arvostellaan etenkin siitä, miten väheksyen hän on suhtautunut naiserotuomareihin. Juttua varten Karia haastateltaessa häneltä kysyttiin näistä väitteistä seuraavasti: Kerrotaan, että sinulla ei ole arvostusta naiserotuomareita kohtaan ja puhut vain miehistä?
Kari vastasi seuraavasti: ”Ei pidä paikkaansa. Olen itse ollut hyvin vahvasti ajamassa sitä, että saimme Heini Hyvösen ensimmäisenä naisena Veikkausliigaan. En väheksy naiserotuomareita, mutta haluan, että kaikille on samat vaatimukset.”
Karin väitetystä toiminnasta naisia kohtaan on kerrottu esimerkkejä jutussa, ja hän on saanut vastata näihin väitteisiin. Jutun tietoja on perusteet pitää luotettavina ja totuudenmukaisina.
3. Aravirran huomautus
Päätoimittajan mukaan jutussa kerrotaan seuraavasti: ”Vuosi sitten Palloliiton erotuomarivaliokunta, jota Petteri Kari johtaa, antoi huomautuksen avustavalle erotuomarille Jan-Peter Aravirralle siitä, että hän otti kantaa MM-kisojen erotuomareiden ratkaisuihin Ylen tv-lähetyksissä. Päätöksensä mukaan valiokunta edellytti, että erotuomarit sitoutuvat Palloliiton erotuomarivaliokunnan ja Euroopan jalkapalloliiton Uefan sääntöihin ja ohjeisiin, jotta heitä voidaan asetella otteluihin.” Jutun kohta selittää sitä, miksi erotuomarivaliokunta halusi antaa huomautuksen. Jutun tietoja oli perusteet pitää luotettavina ja totuudenmukaisina. Jutussa oli kerrottu myös huomautuksen myöhemmistä käsittelyvaiheista.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat katsoo toimineensa kantelun kohteena olevan artikkelin laadinnassa ja julkaisussa kaikilta osin hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti. Artikkelille on ollut vahvat journalistiset perusteet, kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta ja sen tekemisessä noudatettiin erityistä huolellisuutta. Kirjoituksessa ei ilmennyt oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä, eikä sellaisia ole Helsingin Sanomille lain sananvapauden käyttämisestä (sananvapauslain) mukaisessa määräajassa esitetty. Helsingin Sanomilla oli vahvat perusteet luottaa hallussaan olevaan lähdeaineistoon.
Päätoimittajan mukaan kantelijoita kuultiin artikkelin tekovaiheessa, ja heidän näkemyksensä tuotiin riittävässä laajuudessa esille jutussa. Helsingin Sanomien käsityksen mukaan samanaikainen kuuleminen toteutui. Jutun julkaisun jälkeen toimitukselle ei ole esitetty siihen kohdistuvaa vastinepyyntöä.
Päätoimittajan mukaan kantelijat kertovat toimittaneensa Helsingin Sanomille oikaisupyynnön 18.4.2024, eli lähes kolme kuukautta jutun julkaisun jälkeen. Tällaista oikaisupyyntöä ei ole kyseisenä ajankohtana tullut toimituksen tietoon, eikä oikaisupyyntöä löydy jälkikäteenkään etsinnässä tätä tarkoitusta varten olevasta sähköpostiosoitteesta.
Helsingin Sanomat kiinnittää neuvoston huomiota siihen, että oikaisupyynnön (väitetysti 18.4.2024) ja kantelun jättämisen (23.4.2024) välillä olisi toimituksella ollut asian laajuuteen nähden huomattavan lyhyt aika, osin vieläpä viikonloppua, kantelijoiden väitteisiin perehtymiseen ja pyyntöön vastaamiseen.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Helsingin Sanomat kertoi laajassa tutkivassa jutussaan suomalaisen huippujalkapallon erotuomaritoiminnassa epäillyistä väärinkäytöksistä. Jutussa mainittiin nimeltä kolme kokenutta ja tunnettua entistä erotuomaria, joiden väitettiin myöhemmissä tehtävissään Palloliitossa luoneen epäasiallista toimintakulttuuria, joka oli ajanut useita muita erotuomareita pois toiminnasta. Kyseessä on asianomaiskantelu. Kantelijat ovat jutussa mainitut Jouni Hyytiä ja Petteri Kari.
Kantelijoita kuultiin jutussa samanaikaisesti, mutta kantelijat eivät olleet tyytyväisiä juttuun valittuihin kommentteihin.
Julkisen sanan neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeen 20 näkökulmasta, koska lehti on ohjeistanut lähettämään korjauspyynnöt tiettyyn sähköpostiosoitteeseen eikä kantelijoiden viesti tullut tätä reittiä perille sen osoitteessa olleen kirjoitusvirheen vuoksi.
Neuvosto käsittelee kantelun Journalistin ohjeen 21 näkökulmasta, koska kantelijat olivat lähettäneet sähköpostiviestin myös päätoimittajalle. Viestistä kävi ilmi heidän tyytymättömyytensä samanaikaiseen kuulemiseen.
Neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta yleisöllä oli oikeus tietää. Tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa.
Jutun tiedot perustuivat toimituksen tavanomaiseen tiedonhankintaan. Tiedot oli lähteytetty asianmukaisesti ja lehti oli kertonut yleisölle, miten nimettömien lähteiden ja niiltä hankittujen tietojen luotettavuus oli varmistettu. Jutussa ei ollut viitteitä lähdekritiikin pettämisestä, eikä siinä esitetty mielipiteitä tosiasioina. Tapauksessa ei ole merkkejä siitä, että Helsingin Sanomat olisi laiminlyönyt pyrkimyksen totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Neuvosto toteaa, että kantelijat joutuivat jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja Helsingin Sanomat oli kuullut kantelijoita yhtä yksityiskohtaa lukuun ottamatta riittävän laajasti jo samassa yhteydessä.
Toinen kantelijoista joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen myös jutun kuvatekstissä, jossa todettiin, että ”Petteri Karia arvostellaan etenkin siitä, miten väheksyen hän on suhtautunut naiserotuomareihin”. Asianomaisen kommenttia tähän asiaan ei julkaistu, joten samanaikaisen kuulemisen vaatimus ei täyttynyt, eikä lehti reagoinut kantelijoiden päätoimittajalle lähettämään pyyntöön tulla kuulluksi jälkikäteen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Jonas Jungars, Anssi Marttinen, Anna Ovaska, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.
Päätöstä on korjattu 21.3.2025 klo 11.12. Poistettu Pasi Kivioja ratkaisun tekijöiden luettelosta.