Julkisen sanan neuvosto päätyi maaliskuun kokouksessaan arvioimaan muun muassa kuvan julkaisua. Kaleva sai Julkisen sanan neuvostolta langettavan julkaistuaan kuvan oikeusistunnosta, jonka kuvaamisen oikeuden puheenjohtaja oli kieltänyt. Neuvosto totesi lehden toimitusprosessin pettäneen. Ratkaisu oli sikäli harvinainen, että Journalistin ohjeet eivät soveltuneet sen käsittelyyn. Tapaus käsiteltiin, sillä neuvoston perussopimuksen mukaan neuvoston ratkaisut voivat perustua Journalistin ohjeiden lisäksi myös muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin.
Kokouksen toisen langettavan sai Helsingin Sanomat jutusta, jonka kuvateksti saattoi jalkapalloerotuomarin erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä häntä kuultu asiassa, vaikka hän sai jutussa muuten vastata esitettyyn kritiikkiin.
Kokouksen muut päätökset olivat vapauttavia. Iltalehti sai vapauttavan jutusta, jossa lottovoittajaa oli haastateltu Veikkauksen toimiessa välikätenä. Vasabladet ja Österbottens Tidning saivat puolestaan vapauttavat poliisipartioon kohdistuvia rikosepäilyjä käsitelleistä jutuista. Helsingin Sanomat sai vapauttavan europarlamentaarikkojen työtä käsitelleestä jutusta, ja Loviisan Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa virkamies katsoi joutuneensa kielteisen julkisuuden kohteeksi.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected].
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 7.5.2025.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 19.3. 2025 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Kaleva
Lehden toimitusprosessi petti lehden julkaistessa kuvan oikeusistunnosta, jonka kuvaamisen oikeuden puheenjohtaja oli kieltänyt. Lehti rikkoi näin hyvään journalistiseen tapaan vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan istunnon kuvauskieltoa lähtökohtaisesti kunnioitetaan. Kuvan julkaisu ei ollut perusteltavissa esimerkiksi Journalistin ohjeella 1 eli yleisön oikeudella saada tietoa.
Helsingin Sanomat
Kantelija joutui Palloliiton erotuomaritoiminnan epäkohdista kertoneen jutun kuvatekstissä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Häntä ei kuultu asiasta, vaikka hän muuten sai vastata jutussa esitettyyn kritiikkiin. Jutussa ei ollut viitteitä lähdekritiikin pettämisestä, eikä siinä esitetty mielipiteitä tosiasioina.
Loviisan Sanomat
Virkamieheen kohdistunut julkisuus ei ollut hänen asemaansa nähden niin kielteistä, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla jo samassa yhteydessä. Jutun kirjoittaja ei ollut jäävi käsittelemään aihetta, eikä tapauksessa ole myöskään viitteitä lähdekritiikin pettämisestä.
Vasabladet
Poliisipartioon kohdistuvia rikosepäilyjä käsitelleissä jutuissa ei kerrottu tarpeettomasti tunnistetietoja, vaikka asianomaiset saattoivatkin olla tunnistettavissa paikallisyhteisössään. Jutut eivät loukanneet myöskään syytetyn lähiomaisen yksityisyyttä.
Österbottens Tidning
Poliisipartioon kohdistuvia rikosepäilyjä käsitelleissä jutuissa ei kerrottu tarpeettomasti tunnistetietoja, vaikka asianomaiset saattoivatkin olla tunnistettavissa paikallisyhteisössään. Jutut eivät loukanneet myöskään syytetyn lähiomaisen yksityisyyttä.
Iltalehti
Lehti haastatteli lottovoittajaa Veikkauksen välityksellä. Toimintatavassa oli riskinsä, mutta tässä tapauksessa toimituksellista päätösvaltaa ei luovutettu ulkopuoliselle, sillä lehti lähestyi itse haastateltavaa Veikkauksen välityksellä, laati kysymykset ja valitsi mitkä vastauksista julkaistiin. Jutun lähteet kerrottiin avoimesti, tietoja oli pyritty tarkistamaan ja niiden todenmukaisuutta arvioimaan.
Helsingin Sanomat
Lehti julkaisi jutun suomalaisten europarlamentaarikkojen aktiivisuudesta. Painetun lehden taulukosta oli jäänyt pois tieto siitä, että kantelija oli aloittanut parlamentissa kesken kauden. Asia kävi kuitenkin ilmi jutusta, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi.